Yelidaageetoo, Naatoo—Issoy Issuwaara Siiquwan Haasayite
“Asai ubbai siyanau eesoto; shin haasayanaunne hanqqettanau eesotoppo.”—YAAQ. 1:19.
1, 2. Xaaxi waaxi xeelliyo wode, yelidaageetinne naati issoy issuwaa waati xeelliyoonaa, shin issi issitoo eta metiyaabay aybee?
“NE AAWAYNNE ne aayyiyaa wontto hayqqanaagaa eriyaakko, neeni hachi etassi odanau koyiyo waannabay aybee?” Hagee Amarkkan deˈiya, xeetan qoodettiya naata oychido oysha. Xeetaappe 95 kushe gidiyaageeti banttana yelidaageetuura ooyettidobaanne walaqettidobaa yootiyoogaappe, banttana yelidaageetussi, “Mooraas,” qassi “Taani nena keehi siiqays” yaaganaagaa odidosona.—For Paarenttis Onlii, SHontte Pildanne Lisa Rays xaafido maxaafaa.
2 Xaaxi waaxi xeelliyo wode, naati bantta aawaanne aayyiyo siiqoosona; qassi aawaynne aayyiyaakka bantta naata siiqoosona. Kiristtaanetu sonkka hegaadaana. Yelidaageetinne naati issoy issuwaara siiqettanau koyikkokka, issoy issuwaara haasayanau issi issitoo metootoosona. Issoy issuwaara harabaa qoncciyan haasayikkokka, issi issibaa mule haasayennay aybissee? SHonggaara deˈiya haasayaa haasayenna mala xube gidiya issi issibati aybee? Hegaa waatidi giigissana danddayiyoo?
ISSOY ISSUWAARA HAASAYANAU WODIYAA WOOMMITE
3. (a) SHonggaara deˈiya haasayaa haasayiyoogee daro keettaa asau metiyaaba gididoy aybissee? (b) Beni Israaˈeelen deˈiya keettaa asay issippe wodiyaa aattanau metootibeennay aybissee?
3 Daro keettaa asay issoy issuwaara malˈˈo qaalaa haasayanau gidiya wodiyaa demmenna. SHin beni wode hegaadaana gidenna. Muusee Israaˈeelen deˈiya aawata hagaadan azaziis: “[Xoossaa qaalaa] neeni ne naata tamaarissa; neeni ne son uttiyo wode, ogiyan hemettiyo wode, zin77iyo wodenne denddiyo wode etabaa haasaya.” (Zaa. 6:6, 7) Naati gallassi bantta aayeera son peˈoosona woy bantta aawaara gaden woy qassi i oottiyo harasan peˈoosona. He wode yelidaageetinne naati issoy issuwaara haasayanau daro wodee deˈees. Yaatiyo gishshau, yelidaageeti bantta naati koyiyoobaanne eta eeshshaa erana danddayoosona. Hegaadankka, naatikka banttana yelidaageetu eeshshaa loyttidi erana danddayoosona.
4. Issoy issuwaara haasayiyoogee ha wodiyan daro keettan metiyaaba gididoy aybissee?
4 Ha wodiyan deˈoy hegaappe keehi dumma! Issi issi biittan naati naatettan timirttiyaa doommoosona; issi issitoo eti doommiyo wode etau layttay naaˈˈa. Daro aawatinne aayeti sooppe harasaa biidi oottoosona. Aaway, aayyiyaanne naati son issippe deˈiyo wodiyan televizhiiniyaa beˈoosona woy komppiyuteriyaanne hara hegaa mala miishshaa goˈettoosona. Daro keettan, naatinne yelidaageeti issoy issuwaara loytti erettokkona. Eti issoy issuwaara malˈˈo qaalaa haasayiyoy he keena.
5, 6. Issi issi aawatinne aayeti bantta naatuura aattiyo wodiyaa waatidi woommidonaa?
5 Intte soo asaara issippe aattanau, harabaa oottiyo wodiyaappe amaridaagaa woommana danddayeetii? (Efisoona 5:15, 16 nabbaba.) Issi issi keettaa asay kaseegaappe guutta saatiyau televizhiiniyaa beˈanaunne komppiyuteriyaa goˈettanau maayettidosona. Harati qassi, galla galla issitoo qumaa issippe maanau baaxetoosona. Yelidaageetinne naati issoy issuwaara siiqettanaunne woppu giidi ayyaanaabaa issippe tobbanau so asaa goynuwaa omarssay injje wode! So asaa goynuwau saaminttan saaminttan issi saate woy hegaappe dariyaagaa bazziyoogee loˈˈo; shin wozanappe haasayanau harabaakka koshshees. Yaatanau, ubbatoo haasayana bessees. Naati timirtte keetti baanaappe kase, minttettiyaabaa haasayite, gallassaa xiqisiyaa tobbite, woy qassi intte naatuura woossite. Yaatiyoogee, eta he gallassi keehi maaddana danddayees.
6 Amarida aawatinne aayeti bantta naatuura daro wodiyaa aattanau bantta deˈuwan issi issibaa laammidosona. Leemisuwau, naaˈˈu naatu aayyiyaa Loora * ba naatuura wodiyaa aattanau kumetta gallassi oottiyo oosuwaa aggaasu. A hagaadan gaasu: “Maallado oosuwau baanau woy timirtte keetti baanau nuuni ubbaykka sooppe dirbban kiyoos. Taani omarssi soo yiyo wode, naata naagiya maccaasiyaa eta ichissin naati xiskkiichoosona. Taani oosuwaa aggidoogee guutta miishshan ta keettaa ayssanaadan oottiis; shin haˈˈi ta naatu qofaanne eta metiyaabaa erays gaada qoppays. Eti woossiyo wode siyays; qassi eta kaalettana, minttettananne tamaarissana danddayays.”
‘SIYANAU EESOTITE’
7. Naatikka yelidaageetikka amassaliyo meeze gididabay aybee?
7 For Paarenttis Onlii giya maxaafaa xaafidaageeti daro yelagata oychi simmidi, yelidaageetinne naati issippe haasayenna mala xube gidiya harabaakka yootidosona. Eti, “Naati, ‘Nuuni haasayiyoobaa siyokkona’ yaagidi bantta aawaanne aayyiyo amassaliyoogee meeze gidida waannaba” yaagoosona. Siyennan ixxiyay yelidaageetu xalla gidokkona. Aawaykka aayyiyaakka bantta naata hegaadan giidi amassaloosona. So asay ubbatoo qoncciyan haasayanau issi uri haasayiyo wode haray hayttaa yeggidi siyana bessees.—Yaaqooba 1:19 nabbaba.
8. Aawaynne aayyiyaa bantta naati haasayiyo wode wozanappe ezggana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
8 Yelidaageetoo, intte naati haasayiyo wode wozanappe ezggeetii? Intte daafurido wode woy qassi eti haasayiyoobay pattennaba milatiyo wode, ezggiyoogee metiyaaba gidana danddayees. SHin, inttessi pattennaba milatiyaabay intte naatussi keehi koshshiyaaba gidana danddayees. ‘Siyanau eesotite’ giyoogee intte naati haasayiyoobaa xalla gidennan, eti haasayiyo ogiyaakka akeekiyoogaa giyoogaa. Naatuyyo siyettiyaabaa eta haasayaa cenggurssaappenne eta somˈˈuwaappe akeekana danddayettees. Eta oychiyoogeekka keehippe koshshiyaaba. Geeshsha Maxaafay, “Asaa wozanaa halchchoi ciimma ollaa giddon de7iya haattaa mala; shin wozannaama asi hegaa duuqqidi kessees” yaagees. (Lee. 20:5) Intte naati ufayttidi yootennabaa haasayissiyo wode, wozannaamanne akeekancha gidiyoogee keehippe koshshiyaaba.
9. Naati bantta aawaynne aayyiyaa yootiyoobaa siyana bessiyoy aybissee?
9 Naatoo, intte aawaassinne aayeessi azazetteetii? Xoossaa Qaalay, “Ta na7au, ne aawaa zoriyaa ezgga; ne aayyiyaa tamaarissiyoogaakka karoppa” yaagees. (Lee. 1:8) Intte aawaykka intte aayyiyaakka inttena siiqiyoogaanne inttessi kehabaa amottiyoogaa hassayite; yaatiyo gishshau, eti yootiyoobaa siyiyoogeenne etau azazettiyoogee loˈˈo. (Efi. 6:1) Malˈˈo qaalaa haasayiyo wodenne yelidaageeti inttena siiqiyoogaa intte eriyo wode azazettiyoogee metenna. Intte qofaa inttena yelidaageetussi yootite. Yaatiyoogee, eti inttessi siyettiyaabaa akeekanaadan maaddees. Inttekka etassi siyettiyaabaa akeekanau baaxetana koshshees.
10. Robiˈaamabaa yootiya Geeshsha Maxaafan deˈiya taarikiyaappe ay tamaariyoo?
10 Intte laggeti zoriyoobaa siyiyo wode, intte akeekancha gidana koshshees. Eti intte siyanau koyiyooba inttessi odana danddayoosona; shin eta zoree inttena aybanne maaddennan aggana danddayees. Hegee, ubba qassi inttena qohana danddayees. Daro yelaga naati aadhida eratettaynne meezee baynnaageeta gidiyo gishshau, issi issibaa yuushshi qoppokkona; qassi eti oottiyoobay kaalettiyoobaakka waayi akeekana. Kawuwaa Solomona naˈaa Robiˈaama leemisuwaa hassayite. I Israaˈeelen kawo gidido wode, cima asaa zoriyaa kaallidaakko assi loˈˈo shin. I yaatiyoogaa aggidi, banaara diccida yelaga naatu eeyya zoriyaa kaalliis. Yaatiyo gishshau, a kawotettan deˈiya daro asay ayyo haarettennan ixxiis. (1 Kaw. 12:1-17) Robiˈaamaagaadan iita zoriyaa kaalliyoogaappe, qoncciyan ubbatoo intte aawaaranne aayyeera haasayanau baaxetite. Intte qofaa etassi yootite. Eta zoriyan goˈettite; qassi etappe aadhida eratettaa tamaarite.—Lee. 13:20.
11. Yelidaageeti haasayissanau yashshiyaageeta gidikko, aybi merettana danddayii?
11 Yelidaageetoo, intte naati bantta laggetuppe zoriyaa oychennaadan intte koyikko, eti intteyyo yayyennan haasayissiyoogeeta gidite. Issi yelaga michiyaa issi naˈaabaa a yootiyo wode i aawaykka i aayyiyaakka yiillotiyoogaa yootaasu. Hegee akka yiillotanaadan oottiyo gishshau haasayukku. Hara yelaga michiyaa qassi hagaadan gaasu: “Daro yelaga naati bantta aawaappenne aayeeppe zoriyaa koyoosona; shin yelidaageeti eti yootiyoobaa xaasayidi xeellikko, naati meezee baynna uraappe gidikkokka, zoriyaa siyanau hara uraakko boosona.” Intte naati yootiyo ubbabaa intte qarettidi siyikko, eti inttessi aybanne qottennan aggana danddayoosona; qassi intte zoriyoobaa ufayttidi siyoosona.
‘HAASAYANAU EESOTOPPITE’
12. Yelidaageetu hanotay naati etaara haasayenna mala xube gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
12 Naati yootiyoobaa yelidaageeti maara siyennan ixxikko, haasayanau xube gidiyaabi merettees. Kiristtaaneti bantta naata naaganau koyiyoogee erettidaba. Ha ‘wurssetta gallassatun’ ayyaanaabankka harabankka daafabay kumiis. (2 Xim. 3:1-5) Gidoppe attin, yelidaageeti naata naaganau oottiyoobaa naati likkiyaappe aadhidabadan xeellana danddayoosona.
13. Yelidaageeti bantta qofaa eesuwan yootennaadan naagettana koshshiyoy aybissee?
13 Yelidaageeti bantta qofaa eesuwaara odennan agiyoogee loˈˈo. Intte naati hirggissiyaabaa inttessi yootiyo wode coˈˈu giyoogee metana danddayees. SHin, naatussi zaaranaappe kase akeekan qoppiyoogee koshshiyaaba. Aadhida erancha Kawuwaa Solomoni, “Siyennan de7iiddi zaariyoogee, hegee he uraayyo eeyyatettanne yeella” yaagiis. (Lee. 18:13) Intte yiillotana xayikko darobaa siyeeta; qassi naati ubbabaa yootoosona. Yaatikko, intte eta zoranaappe kase hanidabaa loyttidi ereeta. Eti ‘xala qaalaa’ haasayanaadan oottidabaa akeekana danddayeeta. (Iyy. 6:1-3) Siiqiya aawanne aayo gidiyoogaadan, siyidi akeekanau intte hayttaa, qassi pattiyaaba haasayanau intte inxxarssaa goˈettite.
14. Naati haasayanau eesotennaageeta gidana koshshiyoy aybissee?
14 Naatoo, inttena tamaarissana mala Xoossay intte aawaanne aayyiyo azaziis; yaatiyo gishshau, eti yootiyoobaa eesuwaara eqettiyoogaa aggidi, inttekka ‘haasayanau eesotennaageeta’ gidana koshshees. (Lee. 22:6) Ha wodiyan inttena gakkiyaabay kase eta gakkidabaa mala gidana danddayees. Qassi eti yelagatettan oottido balan zilˈˈettiyo gishshau, intte hegaa mala balabaa oottenna mala naaganau wozanappe koyoosona. Yaatiyo gishshau, intte aawaanne aayyiyo inttessi miyyedan, inttena zoriyaa uradan xeelliteppe attin, intte morkkedan xeelloppite. (Leemiso 1:5 nabbaba.) ‘Intte aawaanne intte aayyiyo bonchite,’ qassi eti inttena siiqiyoogaadan inttekka eta siiqite. Hegee eti inttena “Godaa seeraaninne zoriyan” dichanaadan maaddees.—Efi. 6:2, 4.
‘HANQQETTANAU EESOTOPPITE’
15. Nuuni yiillotennaadaaninne nuuni siiqiyoogeeta danddayanaadan maaddiyaabay aybee?
15 Nuuni siiqiyo uraa issi issitoo danddayidi haasayissokko. “Qolasiyaasa giyo kataman de7iya geeshshatuyyo, Kiristtoosan ammanettida ishanttuyyo,” kiitettida PHauloosi, “Attumaasatoo, intte maccaasaa siiqite; etaara woppu giidi de7ite. Aawatoo, intte naati wozanaa bayenna mala, eta yiilloyoppite” giidi xaafiis. (Qol. 1:1, 2; 3:19, 21) PHauloosi Efisoona kataman deˈiyaageeta, “Ixo hanotettaa, yiilluwaa, hanqquwaa, waasuwaanne cashshaa ubbaa . . . intteppe xaissite” yaagidi zoriis. (Efi. 4:31) Geeshsha ayyaanaa ayfiyaa loytti ayfiyoogee, giishin kaseegaappe aaruwan danddayancha, kehanne nu huuphiyaa naagiyaageeta gidiyoogee unˈˈissiyaabay merettiyo wodekka nuuni woppu gaanaadan maaddees.—Gal. 5:22, 23.
16. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata zoridoy ayba ogiyaanee, qassi hegee garamissiyaaba gididoy aybissee?
16 Yesuusa leemisuwaa hassayite. I ba kiittidoogeetuura wurssetta kahuwaa miido wode ay keena unˈˈettidaakko qoppite. Yesuusi i daro takkennan barchiyaa beˈidi hayqqanaagaa erees. Yesuusi ba Aawaa sunttay geeyanaadaaninne asaa naati attanaadan ammanettidaagaa gidana koshshees. SHin, he wode kahuwaa miishin kiitettidaageeti “bantta ubbaappe ooni gitakko bantta giddon palamettidosona.” Yesuusi eta godatibeenna woy hanqqettibeenna. I woppu giidi eta haasayissiis. Yesuusi i paacettiyo wode eti a yeggibeennaagaa eta hassayissiis. Seexaanay eta gisttiyaadan harqqanau koyikkokka, Yesuusi eti ammanettidaageeta gidanaagaa ammaniyoogaa yootiis. Ubbakka i etaara maachaa maacettiis.—Luq. 22:24-32.
17. Naati woppu gaanaadan aybi maaddii?
17 Naatikka woppu gaana koshshees. Naati panttatettaa wode, aawaynne aayyiyaa zoriyoy banttana ammanenna gishshataassa giidi qoppana danddayoosona. SHin aawaanne aayyiyo inttebay qofissiyoy eti inttena siiqiyo gishshataassa gidiyoogaa akeekite. Intte woppu giidi eti yootiyoobaa siyiyoogeenne etaara hashetiyoogee, eti inttena bonchanaadaaninne aawatettaa ekkiya asadan xeellanaadan oottees. Hegaa mala eeshshay intte issi issiban kaseegaappe aaro laˈatettaa demmanaadan oottana danddayees. Danddayancha uri aadhida erancha. Leemiso maxaafay, “Eeyya asi ba hanqquwaa yeddi bessees; shin aadhdhida era asi ba hanqquwaa mittees” yaagees.—Lee. 29:11.
18. Siiqiyoogee shonggaara deˈiya haasayaa haasayanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?
18 Yaatiyo gishshau, yelidaageetoonne naatoo, intte koyiyoogaa keenaa son issoy issuwaara qoncciyan haasayennaba gidikko, hidootaa qanxxoppite. Hegaa giigissanau ubbatoo baaxetite; qassi Xoossaa Qaalan deˈiya zoriyaa ubbatoo kaallite. (3 Yoh. 4) Ooratta alamiyan, polo gidida asay issoy haraa qofaa bala ogiyan akeekennaaninne ooyettennan, wottiyoobi baynna haasayaa haasayana. SHin, ha wodiyan nuuni ubbaykka simmidi zilˈˈettiyoobaa oottoos. Hegaa gishshau, issi uri inttessi atto gaanaadan oychanau mammottoppite. Qassi coo atto giite. ‘Siiquwan issuwaa gidite.’ (Qol. 2:2) Siiquwau wolqqay deˈees. ‘Siiqoy danddayancha. Siiqoy kehees. Yiillotenna. Siiqoy naaqettidobaakka paydenna. Siiqoy ubbabaa danddayees. Ubbabaykka hanana giidi, ufayssan naagees. Ubbabaa genccees.’ (1 Qor. 13:4-7) Ubbatoo siiqiyaageeta gidite; yaatikko, intte soo asay ubbatoo malˈˈo haasayaa haasayana; hegee intte ufayttanaadan oottees; qassi Yihoowa bonchissees.
^ MENT. 6 Sunttay laamettiis.