Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Diosaw juparux chuymachtʼäna

Diosaw juparux chuymachtʼäna

Jupjam iyawsäwinïpxañäni

Diosaw juparux chuymachtʼäna

KAWKJNAMTÏ Elías chachax tʼijuski uka chiqanxa, chʼamakapuniw jallux wal purintaski. Ukat Jezreel markar puriñatakix jaypachäskiwa, ukampis janiw waynjam chʼamanïxiti. Ukhamäkchisa, jan qarjtas tʼijuskakiwa kunattix Jehová Diosaw “chʼam churäna”. Nayrax janipuniw ukham chʼamani jikxatasirïkänti. Ukat Acab reyin carrop jiytʼiri caballonakapat sipansa jupax nayraw tʼijuski (1 Reyes 18:46).

Acab reyin nayraqataps tʼijuskchixa, kawkharutï puriñapäki ukax jayäskiwa. ¿Ak amuytʼasmati? Jallu uma nayranakapat picharasis picharasisaw tʼijuski ukat kunatï uka urux paskäna uks amtasirakiwa, ukax jan armkayapuniw jupatakixa. Eliasax Carmelo sat qullut jayankxiwa, uka qullunwa Jehová Diosax Elías tuqnam Baal diosan profetanakapar jiwarayäna. Patak pataka kʼari profetanakaw jan wali luräwinakapat qhanstayatäsin jiwarayat uñjasipxäna. Ukax Elías profetan Jehová Diosapatakisa ukat chiqa yupaychäwitakisa mä jachʼa atipjäwipunïnwa. Ukat Eliasax machʼa tukusiñapatakiw Jehová Diosar achiktʼasïna, kimsa mara chikataw jallux jan purxänti. ¡Ukham achiktʼasitapatxa jallux wal purintäna! * (1 Reyes 18:18-45.)

Jezreel markar puriñapatakixa 30 kilometronakwa jallun tʼijuski, ukat taqi kunas walikïxaniw sas inas amuychi. ¡Acab reyix cambiañapawa! Kuntï Carmelo qullun paskäna uk uñjasaxa, reyix Baal diosapar yupaychañ jaytxañapawa, Jezabel warmiparus chiqañchañapawa, ukat janirakiw Jehová Diosan yupaychirinakapar arknaqañapäxiti sasin inas lupʼiskarakchi.

Taqi kunas walikjamakïxi ukhaxa, taqiniw ukham amuysnaxa. Taqi kunas walikïxaniwa ukat kunatï wal llakisiykistu ukas chhaqtxaniw sasin inas amuysna. Ukat Eliasax ukhamarakwa amuypachäna, kunattix “jiwasjam jaqikirakïnwa” (Santiago 5:17). Ukampis kuna jan waltʼäwinakatï Elías profetar pʼiq usuykäna ukax janïraw chhaqtkänti. Mä qhawqha horanak pasatatxa wal axsaräna ukat llakimp aynachtʼataw jikxatasïna, jiwañakwa munxäna. ¿Kunas pasäna? ¿Kunsa Jehová Diosax Elías profetar chʼamañchtʼañataki ukat Jupar atinisiskakiñapatak luräna?

Janipuniw ukham pasañap suykänti

Kunapachatï Acab reyix Jezreel markan palaciopar purïna ukhaxa, ¿Diosar axsartʼatap uñachtʼaypachänti? Bibliax akham siwa: “Acab reyix yatiyänwa Jezabel warmiru taqi kuntï Eliasax lurkäna ukanaka, ukhamarak kunjamtï kharinukuykatayna Baal diosan taqi profetanakaparu ukanakaraki” (1 Reyes 19:1). Kunjamtï amuyktanxa, ukanak yatiykasaxa Acab reyix janiw Jehová Diosan sutips aytkiti. Taqi uka milagronakxa janis Diosax lurkaspäna ukat Eliasakis lurkaspäna ukhamakwa uñjäna. Jehová Diosar jan respetatapxa sum amuysnaxa. Uk istʼasaxa, ¿kunsa Jezabel qhuru warmix luräna?

Wal colerasïna. Ukatwa akham sasin Elías profetar mä yatiyäwi apayäna “diosanakax nayarux walipuni mutuyitpan, qharürux janitix aka pachpa horasaru jumar lurkarakïma, kunjamtï uka profetanakampi lurktaxa ukhama ukkhaxa” sasa (1 Reyes 19:2). Ukham sasaw Jezabel warmix Elías profetar jiwayañatakix mä juramentomp arsuwayäna, uka uruntï Baal profetanakar jiwarayatapat Elías profetar jan jiwaykaspäna ukhaxa, jupa pachpaw jiwañapäna. Uka arumax wal awasirux purintaskäna, ukañkamasti Eliasax mä utan ikisiskäna. Ukat akatjamatwa Jezabel warmin axsarkañ yatiyäwip istʼañapatak sartayapxi. ¿Uk istʼasax kunjamsa Eliasax jikxatasïna?

Axsaränwa ukat llakimp aynachtʼataw jikxatasïna

Baal diosar yupaychañax tukusxaniw sasins amuykchïnxa, uka arunak istʼasaxa, ukspachaw ukax jan chiqätap amuyasi. Taqi kuntï pasawayki ukanak yatisax Jezabel warmix janipuniw ukhamak qhiparkiti. Jehová Diosan walja profetanakaparuw jiwarayi, amuyatax Elías profetaruw jiwayañatak jichhax thaqaski. Jupax “amuyasïnwa jan waltʼañankatapa” sasaw Bibliaxa qhanañchi. Ukat Traducción del Nuevo Mundo sat Biblianxa, ‘jupax axsaränwa’ sasaw saraki. ¿Kunjamsa Jezabel warmix jupar jiwayani uk amuypachänti? Uka tuqit lupʼisaxa llakimpiw aynachtʼpachäna. Ukhamäkchïns janisa, “jakañapa qhispiyasiñatakixa jaltxänwa” (1 Reyes 18:4; 19:3).

Ukampis Diosan yupaychirinakapatxa, janiw Eliasakix ukham axsarkänti. Apóstol Pedrox walja maranak qhipatxa ukhamarakiw axsaräna. Mä kutixa, kunapachatï Jesusax uma patnam sarnaqañapataki jawsäna ukhaxa, “sarkasinsti amuythapisïnwa thayax wal thaytʼasinkatapa, axsarañatsti jupa pachpaw umarux chhaqaränttaskäna” (Mateo 14:30). ¿Kunanakatï Pedrompiru Eliasampir paskatayna ukanakat kunsa yatiqassna? Jan axsarañatakixa, janiw kunatï paskistaspa ukanakat añch llakisiñasäkiti. Jan ukasti khititï yanaptʼkistaspa ukat chʼam churkistaspa Juparuw taqi chuym atinisiñasa.

“¡Ukkhakïxpan Tata!”

Ukham wal axsarasaxa, 150 kilometronakwa Inti jalanta aynach tuqir escapawayxi, Beer-seba markaru, uka markax Judá marka fronter jakʼa aynach tuqinkiwa. Ukharuw sirviripar jaytawayasin jupa sapaki wasara uraqnam sarawayxi. ‘Mä uru jurnalaw saräna’ sasaw Bibliax qhanañchi. Ukhamasti, qhantati alwa horasaru jan kun manqʼtʼasiwayasin sarantawayir amuysnawa. Axsartʼasa, llakimp wali aynachtʼata ukat lupin lupjata ukhamaw wasar chʼalla uraqnam saraski. Intix jalantirjamäski ukhaxa, Eliasax jan chʼamaniw jikxatasxi. Ukham wali qarita uñjasisaxa, “mä retama ali thiyaruw quntʼasïna”, janiw yaqha chiqax samartʼañatak uka wasar uraqin utjkiti (1 Reyes 19:4).

Ukat wali llakit jikxatasisaxa, “nayarux jakañax apaqxita, nayax janiw añcha sumäkti awkinakaxata sipana” sasaw Jehová Diosar artʼasi. Nayra awkinakapax laqʼar tukutäxapxänwa ukat janirakiw khitirus yanaptʼirjamäpkiti ukx sum jupax yati (Eclesiastés 9:10). Ukat Elías profetax jupanakjamas jikxataskaspa ukhamwa amuyasi. Ukatwa akham sas sispachäna: kunatakirak jakaskakisti, “¡ukkhakïxpan Tata!” sasa.

¿Kamisarak Jehová Diosan taqi chuym luqtiripax llakimp aynachtʼat jikxatasinisti sasin amuyañax walikïskaspati? Janiwa. Biblianxa Eliasjam wali llakita ukat jiwañ muniri chachanakatsa ukat warminakatsa parlarakiwa, jupanakat mä qhawqhanix akanakawa: Rebeca, Jacob, Moisés ukat Job (Génesis 25:22; 37:35; Números 11:13-15; Job 14:13).

Jichhürunakanxa “jan wali tiemponaka[nwa]” jakastanxa, ukatwa jaqinakax llakimp aynachtʼat jikxatasipxi ukat Jehová Diosan yupaychirinakapas awisax ukhamanwa uñjasipxi (2 Timoteo 3:1). Jumatï ukham jikxatasïta ukhaxa, ¿kuns lurasma? Elías profetat yatiqasisin kunjamsa jikxataskta uk Jehová Diosar yatiyam. Jupakiw “chuymachirisaxa” (2 Corintios 1:3). Kunjamsa Jehová Diosax Eliasar chuymachtʼäna uk jichhax yatxatañäni.

Jehová Diosaw profetapar chʼamañchtʼi

Jehová Diosan munat profetapax mä retama ali thiyan quntʼasisin jakäwix apaqxita sasin artʼaskäna uk istʼasaxa, ¿kunjamakis Diosax jikxataspachäna? Kunjams jikxatasïna uk qhan amuysnaxa. Elías profetan ikjxatap qhipatxa, Jehová Diosax mä angelwa khitanïna, ukat kʼachitat llamktʼasinxa, akham sänwa: “Sartasim, ukatxa manqʼasim” sasa. Ukat Eliasax ukhamawa luräna, uka angelaw khuyapayasiñat jichhak lurat tʼantʼampi ukat umamp churäna. ¿Uka angelar yuspärpachänti? Manqʼtʼasisa ukat umtʼasisinxa, wasitatwa iktʼasiwayxäna sasaw Bibliax qhanañchi. ¿Llakimp aynachtʼasatti jan parlirjamäkpachänxa? Ukhamäkchi janisa, Diosan angelapax mayampiw jutäna, inas qhantatirüchïna, llamktʼasinxa akham sänwa: “Sartasim, ukatxa manqʼasim” sasa. Ukat aka wakiskir arunakwa saraki: “Thaki sarañamaxa wali jayäskiwa jumatakixa” sasa (1 Reyes 19:5-7).

Diosan amuytʼayataw uka angelax kawkirus profetax sarani uk yati. Ukat chʼamapampikix janiw sarkaspati uksa amuyarakiwa. Kunsa muntan ukat kunsa jan lurirjamäktan ukanak jiwasat sipans jukʼamp sum amuyir Diosar serviñaxa, ¿chuymachtʼistuxaya? (Salmo 103:13, 14.) ¿Kunjamsa tʼantʼampi ukat umampix Elías profetar chʼamañchtʼäna?

Bibliax akham saskakiwa: “Eliasasti sartasisinxa manqʼasïnwa, umtʼasirakïnwa. Ukatxa uka manqʼaxa chʼamwa churäna pusi tunka uru, pusi tunka arumampi sarañataki, Diosan Horeb sat qulluparu puriñkama” sasa (1 Reyes 19:8). Kunjamatï Moisesax suxta pataka maranak nayra ukat Jesusax waranq maranak qhipat 40 urumpi 40 arumamp ayunapkänxa, ukhamarakiw Eliasax ayunäna (Éxodo 34:28; Lucas 4:1, 2). Uka manqʼax janiw llakinakap chhaqtaykänti, ukampis janiw manqʼat jiwkänti, ukax mä milagrönwa. Uka chuymankipstat profetarux urut urutjama, semanat semana... niya phaxsi chikat chʼusa wasar pampnama saraskir amuysnawa.

Jichhürunakanxa ukhamarakiw Jehová Diosax servirinakapar uñjaski, janiw manqʼa milagro tuqi churkiti, jan uksti ajay tuqitwa manqʼa churistu, ukaw taqi kunat sipansa wali wakiskirixa (Mateo 4:4). Bibliata ukat Bibliat apstʼat qillqatanak tuqi Diosat yatxattan ukaw ajay tuqit chʼamañchtʼatäñatak yanaptʼistu. Uka kasta manqʼax janiw llakinakas chhaqtaykaniti, jan ukasti kunatï jan aguantirjamäksna ukanak aguantañatakiw yanaptʼistu. Ukhamarus wiñay jakañ katuqañatakiw yanaptʼistani (Juan 17:3).

Elías profetax niya 320 kilometronak sarasinxa, Horeb sat qulluruw purïna, uka chiqanwa Jehová Diosax nina aqaskir chʼaphin mä ángel tuqi Moisesar uñstäna, uka chiqanarakwa mä tiempo qhipatxa Israel markampi Leyinak tuqi mä arustʼäwiru mantäna. Uka chiqanwa Elías profetax mä putun imantasi.

Jehová Diosax profetaparuw chuymachtʼi ukat chʼamañchtʼi

Horeb sat qullunxa, Jehová Diosax mä ángel tuqiw akham säna “¿Elías, kuns akan luraskta?” sasa. Angelax wali munasiñampiw jisktʼpachäna, ukatwa profetax kunjamtï jikxataskäna uk akham sasin angelar yatiyi: “Nayax uñjtwa jumana munasiñama taqi chʼamani Dios Tata, israelitanakasti juman sumankäwi arunakamxa apanukupxiwa, ukhamarak altaranakamsa allinukupxi, ukatsti espadan puntapampiwa profetanakamarux jiwarayapxi. Naya sapakiwa qhiparxta, jichhasti thaqasipkituwa jiwayañataki” sasa (1 Reyes 19:9, 10). Arsutaparjamaxa, kunatsa jupax wali llakit jikxatasïna uk kimsa tuqitwa amuysna.

Nayraqatxa, jupan luratapax inamayakïkaspas ukhamwa amuyasïna. Walja maranakas taqi chʼamani Diosan munañaparjam sarnaqkchïna ukat Diosan sutipa ukat yupaychäwipsa jakäwipan nayrar uchkchïnxa, jukʼampikiw jan waltʼäwinakax jilxataski. Jan wali luririnakasa ukat Diosar jan yupaychirinakas jukʼamp jilxattaskakïnwa. Jan wali usus taqinir katuntkaspa ukhama. Ukatxa, sapakïtapatwa ukham wali llakit jikxatasiraki. Uka markanx jupa sapakis Jehová Diosar yupaychkaspa ukham amuyasisinwa akham sasin arsusi: “Naya sapakiwa qhiparxta” sasa. Ukatsti, axsarayasirakiwa. Jupjam walja profetanakaruw jiwarayapxäna, jichhax ukhamarakwa nayar jiwayapxitani sasaw amuyasi. Kunjamtï jikxataski uk arsuñax inas jupatakix chʼamächi, ukampis jachʼa jachʼa tukuñat sipansa jan axsartʼasaw arsusi. Taqi chuyma oración mayisitapaxa, Diosan yupaychirinakapatakix wali yatiqaskayawa (Salmo 62:8).

¿Kunjamsa Diosax Elías profetar chuymachtʼi? Angelax putu punkur saytʼasiñapwa profetar mayi. Kunas pasani uk janis yatkchixa angelar istʼiwa. Ukat akatjamatakwa aynach tuqit jachʼa thayax purjani. Uka jachʼa thay purjanir istʼañax uqaraptayirjamäpachänwa, ukat wali chʼamanïtapatxa uka thayax qullunaksa, qarqanaksa chʼijutatayiwa. Kunjamsa Elías profetax nayranakapsa thayat jarkʼaqasiski ukat lipʼichit lurat jathi isip katxasiski uk amuytʼma. Ukatxa suma saytʼatäskakiñapatakiw chʼamachasiñapa, kunattix mä terremotow uka chiq khathattayi. Niya suman jikxatasxäna ukhaw mä jachʼa ninax jupar wasitat uka putur kutintayäna, ukhamat uka ninat jarkʼaqasiñapataki (1 Reyes 19:11, 12).

Bibliarjamaxa, Jehová Diosax janiwa uka muspharrkañ thaya taypinsa uraq khathatinsa ni nina taypinsa jikxataskänti. Jehová Diosax janiw Baal diosjam jaqinakan uñstayat Diosäkiti, uk sum Eliasax yati, Baal diosarux “Qinayankir Caballor Latʼxatata” dios sasaw yupaychirinakapax jupar artʼasipxäna, jupas jallu puriykaspa ukhama. Jehová Diosaw taqi ukanak lurañatak chʼamanixa ukat juparakiw taqi luratanakapxar munañanixa. Alaxpachas janiw juparux apxasiñ puedkaspati (1 Reyes 8:27). ¿Uk yatiñax kunjamsa profetar yanaptʼi? Kunas axsarayi uk amtam. Taqi chʼamani Diosax jupampïskatap amuyasinxa, ¡Acab reyirusa ukat Jezabel warmirusa janiw kunat axsarañapas Eliasan utxänti! (Salmo 118:6.)

Nina jiwtʼatapatxa, taqi kunas walikïxiwa. Ukatsti Eliasax “mä quña jiskʼa arurak[wa]” istʼi, uk istʼasaw kunanakatï jupar llakisiyki uk wasitat arsusiraki. * Ukax inas mä jukʼa chuymachtʼchïna, ukampis ‘quña jiskʼa aru’ istʼasaw jukʼamp chuymachtʼata jikxatasïna, kunattix Jehová Diosaw kunja wakiskiris jupax uk qhanañchtʼi. ¿Kunjamsa? Ukhat mä tiemporux kunsa Baal diosar yupaychirinakaparux lurañ amti ukwa yatiyi. Kunatï Diosax amtawaykäna ukax nayrar sarantaskakiwa, ukhamax Eliasan luratapax janiw inamayäkänti. Ukhamarusa, Jehová Diosax yaqha luräwi churaraki ukat kunjamsa phuqañapa uksa sumwa qhanañchtʼaraki (1 Reyes 19:12-17).

¿Eliasan sapakïtap amuyasitapatxa kamsasirakispasa? Jehová Diosax akanak lurasaw chuymachtʼi: Nayraqatxa, Eliseor juma lanti profetäñapatak uttʼayanim sasaw khitäna. Eliseo waynaw mä qhawqha maranak jupan compañeropäni ukat yanapiriparakïni. ¡Ukham chuymachtʼatapax wali askipuniwa! Ukatxa, Jehová Diosax ak yatiyaraki: “Nayax Israelanxa [‘jiltʼaytwa’, NM] paqallq waranqa jaqinaka Baal diosaru jan killtʼasirinaka, ni jampʼattʼapkisa ukanaka” sasa (1 Reyes 19:18). Eliasax janiw sapak jikxataskiti. Walja israelitanakan Baal diosar jan yupaychañ munapxatap yatisaxa wali kusisitaw jikxatasi. Jupanakaxa, Eliasan Jehová Diosar taqi chuyma serviskakiñapwa munapxi, ukhamata jan waltʼäwi tiemponakan jupat yatiqasis Diosat jan jithiqtapxañapataki. Kuntï Jehová Diosax angelap tuqi uka ‘quña jiskʼa arump’ siskäna ukax Elías profetar wal chuymachtʼi.

Inas Elías profetarjam jachʼa thayasa, uraq khathatinakasa ukat yaqha ukhamanakas axsaraychistaspa. Taqi ukanakaxa Diosan wali chʼamanïtap qhan uñachtʼayistu (Romanos 1:20). Jehová Diosax jan tukuskir chʼamapampix Jupat jan jithiqtas yupaychirinakapar yanaptʼaskakiwa (2 Crónicas 16:9). Jupax Biblia tuqiw jiwasar parlistu (Isaías 30:21). Bibliaxa, ‘quña jiskʼa arükaspas’ ukhamawa, uka tuqiw Diosax yanaptʼistu, chiqañchistu, chuymachtʼistu ukat munasiñaps uñachtʼayarakistu.

¿Horeb qullun Elías profetax Diosan chuymachtʼäwip katuqasïnti? Jïsa. Jehová Diosar jan jithiqtas yupaychiri profetaxa, kʼari yupaychäwin chhaqtañapatakix wal chʼamachasïna, jichhax wasitampiw lurañap phuqañatak chʼamañchtʼat jikxatasi. Jiwasatï Jehová Diosan ‘chuymachtʼäwi arunakap’ taqi chuyma katuqasiñäni ukhaxa, Elías profetat yatiqasitaswa uñachtʼayañäni (Romanos 15:4, NM).

[Qhanañchäwinaka]

^ “Jan qarjtasaw suyäna” siski uka yatichäwi uñxattʼäta, ukaxa “Jupjam iyawsäwinïpxañäni” sat wakichäwinwa Yatiyañataki 2008, julio-septiembre revistan jikxatasi.

^ Uka ‘quña jiskʼa aruxa’ inas kawkïr yatiyäwtï 1 Reyes 19:9 qillqatan jikxataski uka pachpa arüchïna. Ukat 15 tʼaqanxa Diosaw Elías profetar parläna sasin wasitatwa qhanañchtʼi. Inas kawkïri angelarutï Jehová Diosax Israel markapar wasara chʼusa pampnama irpañapataki khitkäna uka angelat amtaychistu, jupat Diosax akham sänwa: “Jupasti nayan sutixaruwa taqi kunsa luri” sasa (Éxodo 23:21). Ukax ukhampunïnwa sasin janiw sisksnati, ukampis amtapuniñäni: Jesusax janïr aka Uraqir jutkäna ukhax ‘aru’ sasin uñtʼatänwa, Jehová Diosaw Jupa tuqix yupaychirinakapamp parlirïna (Juan 1:1).

[19 janan fotopa]

Walinsa jan walinsa, Jehová Diosax Elías profetar bendicipunïnwa

[20 janan fotopa]

Llakimp aynachtʼat jikxataskäna ukhatpachaw Eliasax Jehová Diosar llakinakap yatiyäna

[21 janan fotopa]

Jehová Diosax chʼamap uñachtʼayasaw Elías profetar chuymachtʼäna ukat chʼamañchtʼäna