Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

Jumanakampiw sarañ munapjjta

Jumanakampiw sarañ munapjjta

“¡Jumanakamp saraña munapjjta, nanakasti istʼapjjtwa Diosajj jumanakampïtapa!” (ZAC. 8:23)

65, 122 QʼOCHUNAKA

1, 2. 1) ¿Kuna profecías jichha tiempon phoqasiski? 2) ¿Kuna jisktʼanakarus aka yatichäwin qhanañchaskañäni? (Aka janankir dibujo uñjjattʼam.)

JEHOVÁ DIOSAJJ mä profecía arsüna, ukajj Zacarías 8:23 qellqatanwa jikjjatasi, ukansti siwa: “Khä urunjja, tunka jan uñtʼatanakaw yaqha markankirinakata mä judío jaqerojj isipat katuntasipjjani, sapjjarakiniwa: ‘¡Jumanakamp saraña munapjjta, nanakasti istʼapjjtwa Diosajj jumanakampïtapa!’” sasa. Uka profeciajj jichha tiemponwa phoqasiski. “Judío” jaqejja, alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakampi sasiwa. Jupanakajj ‘Diosan Israelapjam’ uñtʼatäpjjewa (Gál. 6:16, MT). ‘Tunka jan uñtʼat jaqenakasti’ khitinakatï aka Oraqen wiñay jakañ suyapki ukanakampi sasirakiwa. ¿Kunatsa jupanakajj ajllit cristianonakar arkañ munapjje? Ajllit cristianonakarojja Jehová Diosaw ajllisi, ukatwa aka Oraqen jakañ suyapki ukanakajja, jupanakamp chika Diosar serviñ munapjje.

2 Jesusasa, Zacarías profetasa Diosan servirinakapajj mayachtʼataw Diosar servipjjani sasaw sapjjäna. Jesusasti khitinakatï alajjpachar sarañatak suytʼäwinïpki ukanakarojja “jiskʼa tama” sasaw säna. Aka Oraqen wiñay jakañ suyapki ukanakarusti ‘yaqha uwijanaka’ sasaw sarakïna. Jupanakasti “mä sapa tamakirakïniwa, mä sapa awatirinikiraki” sasaw Jesusajj sarakïna (Luc. 12:32; Juan 10:16). Uk yatisajja, inas akham jisktʼassna: “Yaqha uwijanakjam uñtʼatäpki ukanakajja, ¿ajllitanakan sutip yatipjjañapajj wakisiti? Ajllit cristianonakajj ¿kunjam chuymanïpjjañapasa? Jesusan jiwäwipajj amtaskani ukantï mayniru tʼantʼa manqʼeri, vino umiri uñjañäni ukhajja, ¿kunjamsa uñjañasa? Ajllit cristianonakan jukʼamp jiljjattatap yatisajja, ¿llakisiñasäspati?” sasa. Uka pusi jisktʼanakaruw aka yatichäwin qhanañchasiskani.

¿AJLLIT CRISTIANONAKAN SUTINAKAPA YATIÑAJJ WAKISITI?

3. ¿Khitinakas alajjpachan Jesusamp chika apnaqapjjani uk yatsnati?

3 Yaqha uwijanakjam uñtʼatäpki ukanakajja, ¿aka Oraqenkasipki uka ajllit cristianonakan sutip yatipjjañapajj wakisiti? Janiwa. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Jupanakajj cheqapunit alajjpachar sarapjjani janicha uk janiw sumpach yatktanti, ukatwa ukham sistanjja. [1] Cheqas Jehová Diosaw alajjpachar sarapjjañapataki jupanakar ajlli, ukampis qhepakam Diosat jan jitheqtañatakiw chʼamachasipjjañapa, ukhamatakwa alajjpachar sarapjjani. Uk yatisajja, Supayajj “kʼari profetanakampiwa” Diosat jitheqtayañ muni (Mat. 24:24, MT). Ajllit cristianonakajja, Jehová Diosat qhepïr sello katoqasaw alajjpachar sarañat jan pächasjjapjjeti. Uka selljja, janïr jiwapkipanwa yaqhepajj katoqapjje, yaqhepasti janïr jachʼa tʼaqhesïwi uru qalltkipanwa katoqapjjarakini (Apo. 2:10; 7:3, 14).

4. Ajllita cristianonakan sutinakap jan yatisajja, ¿kunatsa ‘jumanakampiw sarañ munapjjta’ sasin yaqha uwijanakajj sapjje?

4 Ajllita cristianonakan sutinakap jan yatisajja, ¿kunatsa ‘jumanakampiw sarañ munapjjta’ sasin yaqha uwijanakajj sapjje? Bibliajj siwa: “Tunka jan uñtʼatanakaw yaqha markankirinakata mä judío jaqerojj isipat katuntasipjjani, sapjjarakiniwa: ‘¡Jumanakamp saraña munapjjta, nanakasti istʼapjjtwa Diosajj jumanakampïtapa” sasa. Uka qellqatanjja, mä “judío” jaqetwa parli, ukatsti aka aruw uñstaraki “jumanakampi” sasa. Ukhamajja, judío jaqejja janiw mayni sapakïkiti, mä arunjja, janiw mä ajllit mayakïkiti, jan ukasti taqe ajllit cristianonakawa. Ukjja yaqha uwijanakajj yatipjjewa, ukatwa jupanakampi chikajj Jehová Diosar servipjje. Sapa ajllitar arkañatakejja, janiw sutinakap yatipjjañapajj wakiskiti. ¿Kunatsa? Bibliajj siwa: “Cristo sapakiwa jilïrejja” sasa (Mat. 23:10).

¿KUNJAM CHUYMANÏPJJAÑAPAS AJLLITANAKAJJA?

5. ¿Kuna ewjjtʼsa ajllit cristianonakajj katoqasipjjañapa, ukat kunatsa?

5 Alajjpachar sarañataki ajllit cristianonakajja, 1 Corintios 11:27-29 (liytʼañataki) qellqatan jikjjataski uka ewjja arunakjja chuymanakaparuw katoqasipjjañapa. Mä ajllit cristianojja, Jehová Diosampi jan sum apasisajja, Jesusan jiwäwip amtkasajj janiw tʼantʼsa manqʼañapäkiti ni vinsa umañapäkiti, jupatï tʼantʼsa manqʼaspa vinsa umaspa ukhajja, Jehová Dios nayraqatan janiw suma uñjatäkaspati. Janirakiw Diosar respetatapsa uñachtʼaykaspati (Heb. 6:4-6; 10:26-29). Cheqas uka ewjjanakajj wali wakiskiripuniwa, mä ajllit cristianotï Diosat jitheqtaspa ukhajja, janiw ‘kunatakitejj Diosajj Cristo Jesús toqejj jawski uk katoqkaspati’ (Fili. 3:13-16).

6. ¿Kunjam chuymanïpjjes ajllit cristianonakajja?

6 Apóstol Pablojja, ajllit cristianonakarojj akham sasaw säna: “Achiktʼapjjsmawa jumanakajj Diosan jawsatanakjama sarnaqapjjam” sasa. Ajllit cristianonakajja, ¿kunjamsa uka arunakarjam sarnaqapjjaspäna? Apóstol Pablojj saskakïnwa: “Llampʼu chuymanïpjjam, munasirinaka, paciencianïpjjarakim maynit maynikama munasiñan sarnaqasa. Janipun tʼaqanoqtañar sarapjjamti, jan ukasti mayakïpjjapunim qollan ajayun yanapapampi, sumankañajj mayachthapipktam uka toqe” sasa (Efe. 4:1-3). Cristianonakarojja, Diosan qollan ajayupaw altʼat chuymanïpjjañapatakejj yanaptʼi (Col. 3:12). Ukatwa ajllitanakajj altʼat chuymanïpjje, janiw mayninakat sipansa jukʼampïpkaspas ukham tukupkiti. Jupanakajj janiw akham sapkiti: “Qollan ajayojj nanakarukiw yanaptʼapjjetu. Nanakakiw Biblia sum amuyapjjta” sasa. Janirakiw mayninakarus sapkaspati ‘jumajj ajllitäpachätawa, Jesusan jiwäwipajj amtaskani ukan tʼantʼsa manqʼasmawa vinsa umarakismawa’ sasinjja. Jupanakajj altʼat chuymanïpjjewa, ukatwa ‘Diosakiw maynirojj ajllispa’ sasin sapjje.

7, 8. ¿Kunsa ajllit cristianonakajj jan suyapki, ukat kunatsa?

7 Ajllit cristianonakajja, alajjpachar sarañataki suytʼäwinïpjjatap yatisisajja janiw mayninakampi sum uñjayasiñ suyapkiti (Efe. 1:18, 19; Filipenses 2:2, 3 liytʼañataki). Jehová Diosajja, janiw taqen uñjkatajj alajjpachar sarañataki maynir ajllkiti. Maynejja, inas mä jilatan ajllitätapat pächaschispa, uk uñjasajj janiw ajllit cristianojj mayjtʼaskiti. Jupasti kuntï Bibliajj siski uk sum amuyi, khitinakatï mä suma luräwi Diosajj churitu sapki ukanakarojja janiw jankʼakejj cheqaw sañamäkiti sasaw Bibliajj qhanañchi, uksti sumwa ajllit cristianojj amuyi (Apo. 2:2). Maysa toqetjja, mä ajllit cristianojja mayninakar aruntasajj janiw akham siskiti: “Nayajj alajjpachar sarañataki ajllitätwa” sasa. ¿Kunatsa? Janiw jupa pachpajj jachʼañchasiñ munkiti. Ukhamarusa ajllit cristianonakajj janiw kunanaksa alajjpachan lurapjjani ukanak mayninakar parlapkaspati. Ukatsti inas ajllitätapat jan khitirus yatiyapkchispati (1 Cor. 1:28, 29; 1 Corintios 4:6-8 liytʼañataki).

8 Ajllit cristianonakajja, janiw mayninakar yaqhachasajj jupanakkamaki tantachasipkiti. Janirakiw ajllit masinak purakis experiencianakapat parlañatakisa ni Bibliat yatjjatañatakis tantachasipkiti (Gál. 1:15-17). Ukhamanak lurapjjaspa ukhajja, tʼaqanoqtañaw taman utjaspa. Janiw sumankañasa, mayachtʼat sarnaqañas utj-jjaspati (Romanos 16:17, 18 liytʼañataki).

¿KUNJAMSA AJLLIT CRISTIANONAKAR UÑJAÑASA?

9. ¿Kuna toqetsa amuyasiñasa? (“ Munasiñajj ‘janiw kuna jan walsa lurkiti’” siski uka yatichäwi uñjjattʼam.)

9 Jesusajj arkirinakapar akham sänwa: “Jumanakasti jilapuräpjjtawa [...]. Khititejj jachʼa jachʼa tukchi ukajj jiskʼachatäniwa, ukampis khititejj jiskʼachatächi ukajja jachʼañchatäniwa” sasa (Mat. 23:8-12). Ukhamasti mä ajllitaru, jan ukajj mayni jilat kullakanakasar jachʼañchañasa, wali askit uñjañas janipuniw walïkaspati. Bibliajja, irpir chuymaninakan iyawsäwipat yateqasiñasatakiw chʼamañchistu, ukampis janiw jaqeru arkañasjja maykistuti (Heb. 13:7). Cheqas Bibliarjamajja yaqhepajj ‘suma uñjatäñapajj’ wakisiwa. Ukampis ajllit cristianonakarojja, janiw ajllitäpjjatap laykukejj sum uñjañasäkiti, jan ukasti Diosan arunakapa yatiyañataki, jaqenakar yatichañataki wal chʼamachasipjjatapatwa sum uñjañasa (1 Tim. 5:17). Jiwasatï ajllit cristianonakaru wali askit uñj-jjsna ukhajja, jupanakajj mayjtʼasipjjaspawa. Ukatjja, inas askit uñjatäpjjatap laykojj jachʼa jachʼa tukupjjchispa (Rom. 12:3). Ukhamasti askit uñjasasa, jan ukajj yaqha ukhamanak lurasasa, janipuniw ajllitanakar pantjasiyañ munktanti (Luc. 17:2).

Maynirutï tʼantʼa manqʼeri, vino umiri uñjañäni ukhajja, ¿kunjamsa jupar uñjañasa? (9-11 tʼaqanak uñjjattʼäta)

10. ¿Kunjamsa ajllit cristianonakaru respetomp uñjatas uñachtʼaysna?

10 Ajllit cristianonakar respetatasjja walja toqenakatwa uñachtʼaysna. Sañäni, “¿kunjamatsa ajllit cristianötam yatista?” sasin jisktʼañajj janiw walïkaspati, uk jupanakakiw yatisipjje, jiwasan uk yatiñasajj janiw wakiskiti (1 Tes. 4:11; 2 Tes. 3:11). Ajllitanakan awk taykaparusa, esposoparusa, esposaparusa, mayni familiaranakaparusa, janiw akham jisktʼañasäkiti: ‘¿Ajllitäpjjaraktati, jan ukajj janicha?’ sasa. Ajllitäñajj janiw mä herenciat taqenir paskaspati (1 Tes. 2:12). Jan wali jikjjatasiyirjam jisktʼanaksa janiw jisktʼañasäkiti. Amuytʼañataki, mä ajllit cristianon esposapar akham jisktʼañajj janipuniw walïkaspati: “Esposomamp chika jan Paraisonkjjañ amuyasajja, ¿kunjamakis jikjjatasta?” sasa. Jehová Diosajja, Paraison taqe kunwa churistani, uka toqet janiw pächasiñasäkiti (Sal. 145:16).

11. ¿Kunatakis Judasan arunakapajj chʼamañchistu?

11 Jiwasatï ajllit cristianonakarusa, mayni jilat kullakanakarusa mä kikpak uñjañäni ukhajja, janiw jan walir purtʼaskañäniti. ¿Kunatsa ukham sistanjja? Tama taypinjja “kʼari jilatanakaw” utjaspa sasaw Bibliajj qhanañchi. Inas jupanakajj ‘nanakajj alajjpachar sarañataki ajllitäpjjtwa’ sapjjchispa (Gál. 2:4, 5; 1 Juan 2:19). Ukampirusa yaqhep ajllitanakajj Diosat jitheqtapjjaspawa, uk janipun armañäniti (Mat. 25:10-12; 2 Ped. 2:20, 21). Antisas Judas discipulon arunakapar istʼapjjañäni, jupajja mayninakar jan arkañatakiw chʼamañchistu. Ukhamajja, ajllit cristianonakarusa, mayni jilat kullakanakasarusa janiw jaya mara Diosar servipjjatapatsa wali uñtʼatäpjjatap laykukejj arkañasäkiti. Ukhamti lursna ukhajja, kunapachatï jupanakajj Diosat jitheqtapjjaspa ukhajja, Diosat jitheqtjjaraksnawa, Diosan markapar kuttʼaniñas chʼamäjjarakispawa (Jud. 16).

AJLLIT CRISTIANONAKAN JUKʼAMPI JILJJATTATAP YATISAJJA, ¿LLAKISIÑASÄSPATI?

12, 13. Ajllit cristianonakan jukʼamp jiljjattatap yatisajja, ¿kunatsa jan llakisiñasäki?

12 Jesusan jiwäwipajj amtaski ukanjja, nayrajj jukʼanikiw tʼantʼsa manqʼapjjäna, vinsa umapjjarakïna. Ukampis jichhürunakanjja janiw ukhamäjjeti, jukʼampikiw jiljjattawayi. Ukhamïpanjja, ¿llakisiñasäspati? Janiwa. Kunatsa jan llakisiñasäki uk jichhajj pusi toqet uñjañäni.

13 “Tatitojj uñtʼiwa jupankirinakarojja” (2 Tim. 2:19). Jehová Diosakiw khitisa ajllitajja, khitis jan ajllitäki uk yatejja. Sapa marajj Jesusan jiwäwip amtaski ukan qawqhanis tʼantʼsa manqʼapjje, vinsa umapjjaraki uk jaktʼirinakajja, khitinakas Diosamp ajllitäpjje uk janiw yatipkiti. Yaqhepajja, pʼeqet jan walïpjjatapatwa tʼantʼsa manqʼapjje jan ukajj vinsa umapjje. Yaqhepasti nayrajj tʼantʼsa manqʼapjjänwa, vinsa umapjjarakïnwa, ukampis qhepat janiw ukham lurjjapjjeti. Ukhamïpanwa qawqha ajllitanakas aka Oraqen utjaski ukajj jan yatiskiti.

14. Jachʼa tʼaqhesïwi uru qalltkani ukhajja, ¿qawqha ajllitanakas aka Oraqenkasipkani?

14 Jesusajj kuttʼankani ukhajja, ajllit cristianonakajj taqe cheqankasipkaniwa. Bibliajj siwa: “Angelanakaparusti [Jesusajj] khitanirakiniw wali jachʼat trompetanak phustʼaniñapataki, ukampirakiw ajllitanakaparojj pusi toqetpacha jawsthapini aka oraqena, maysa thiyat maysakama” sasa (Mat. 24:31). Qhepa urunakanjja, ajllit cristianonakajj mä qawqhanikiw aka Oraqenkjjapjjani sasaw Bibliajj qhanañcharaki (Apo. 12:17). Ukampis jachʼa tʼaqhesïwi uru qalltkani ukhajja, qawqhanis aka Oraqenkasipkani uka toqet janiw Bibliajj kamskisa.

15, 16. ¿Kunsa ajllitanakat yatiñasäspa? Uk pä toqet qhanañchtʼam.

15 Jehová Diosakiw kunapachas maynir ajllisispa uk amtaspa (Rom. 8:28-30). Jesusajj jaktankäna uka qhepatjja, alajjpachar sarapjjañapatakiw Diosajj yaqheparu ajlliñ qalltäna. Amuyatajja nayrïr patak maranakan jakiri cristianonakajja, inas taqeni alajjpachar sarañataki ajllitäpjjchïna. Qhepatjja, yaqhep jaqenakajj walja maranakaw cristianöpjjtwa sasin sapjjäna, ukampis ukajj kʼarïnwa. Ukhamäkchïnsa, Diosajja jupar taqe chuyma serviri cristianonakar ajlliskakïnwa. Jupanakasti jan wali qoranak taypin jiliri trigor uñtasitäpjjänwa (Mat. 13:24-30). Aka qhepa urunakansa, Diosajj ajlliskakiwa, ukhamat 144.000 ajllitanakar phoqachañkama. [2] Jehová Diosatï akapacha janïr tukuskipan mayniru alajjpacharu sarañataki ajllini ukhajja, janiw Jupat jan wal parlañasäkiti (Isa. 45:9; Dan. 4:35; Romanos 9:11-13, 16 liytʼañataki). [3] Jesusajj mä uñachtʼäwipan parlkäna uka trabajirinakjamäñ janiw munktanti. Uka uñachtʼäwinjja, alwat trabajirinakarusa, mä horak trabajirinakarusa patronapajj mä kikpakwa qollq churäna, uk uñjasaw alwatpach trabajirinakajj patronapat jan wal parlapjjäna (Mateo 20:8-15 liytʼañataki).

16 Janiw taqe ajllitanakajj ‘amuyasiri cheqapa uywatanak’ taypinkapkiti (Mat. 24:45-47, MT). Jehová Diosasa, Jesusasa mä qawqha chachanak toqew cheqa yatichäwinak waljanir yatichi, nayrïr cristianonak tiemponsa ukhamarakwa luräna. Amtañäni, alajjpachar sarañatak ajllitanakat mä qawqhanikiw Griego Arut Qollan Qellqatanak qellqapjjäna. Jichhürunakanjja, ajllit cristianonakat mä qawqhanikiw Diosan markaparojj “horasaparu manqʼa” churapjjaraki.

17. ¿Kunsa aka yatichäwin yateqawaytanjja?

17 ¿Kunsa aka yatichäwin yateqawaytanjja? Diosan servirinakapat waljanejja aka Oraqen wiñayatakiw jakapjjani, Jesusamp chika apnaqapkani ukanakasti alajjpachanwa jakapjjarakini. Ukhamajja ‘tunka jan uñtʼat jaqenakasa’ ‘mä judiosa’ Jehová Diosat bendicionanakwa katoqapjje. Jehová Diosajja, taqe servirinakapajj Jupar istʼapjjaspa, ukhamarak Jupatakjam sarnaqapjjaspa ukwa muni. Taqenirakiw altʼat chuymanïpjjañapa, ukatsti mayachtʼataw Jehová Diosar servipjjañapa. Taman sumankañ utjañapatakis taqenirakiw chʼamachasipjjañapa. Ukhamasti akapachan tukusiñap suykasajja, Jehová Diosar serviskakiñäni, Jesusarus mä ‘tamaki’ arkapjjañäni.

^ [1] (3 tʼaqa): Jesusampi chika alajjpachat apnaqanipkani ukanakan sutinakapjja inas Diosajj jutïrin yatiychistani, ukaw Salmo 87:5, 6 qellqatarjamajj amuyasi (Rom. 8:19).

^ [2] (15 tʼaqa): Hechos 2:33 qellqatarjamajja, ajllitanakajj Jesús toqew qollan ajayu katoqapjje, ukampis Jehová Diosaw khitis alajjpachar sarani uk ajlli.

^ [3] (15 tʼaqa): Jukʼamp yatjjatañatakejja, La Atalaya mayo 1, 2007 revistan 30, 31 jananakan “Preguntas de los lectores” yatichäwi uñjjattʼäta.