Vappu – mitä se merkitsee sinulle?

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA BRITANNIASTA

Mitä vappu tuo sinun mieleesi? Paraatit ja mielenosoitukset? Salkotanssin? Vapaapäivän?

IHMISILLE tulee mieleen vapusta täysin erilaisia asioita sen mukaan, missä he asuvat. Vapunviettotavoilla on kuitenkin yhteiset juuret. Lyhyt silmäys vapun alkuperään luo asiaan valoa.

Alkuperä

Muinaisessa Roomassa toukokuun 1. päivän aikoihin vietettiin Floralia-juhlaa kukkien ja kevään jumalattaren Floran kunniaksi. Se oli laulun, tanssin ja kukilla koristeltujen kulkueiden aikaa. Juhla oli erityisesti Rooman prostituoitujen mieleen, sillä he pitivät Floraa suojelusjumalattarenaan.

Valloittaessaan uusia alueita roomalaiset veivät tapansa mukanaan. He havaitsivat kuitenkin, että keltit jo viettivät toukokuun 1. päivänä niin sanottua Beltane-juhlaa. Edeltävänä iltana (keltit aloittivat uuden päivän illasta) kaikki tulet sammutettiin, ja kun aurinko nousi, he tervehtivät kesän tuloa ja elämän elpymistä sytyttämällä kokkoja kukkuloille ja pyhien puiden alle. Karjaeläimet päästettiin laitumelle ja jumalilta rukoiltiin niille suojelusta. Pian Floralia ja Beltane yhdistyivät juhlaksi, josta aikanaan tuli vappu.

Saksalaisilla ja skandinaaveilla Beltanea vastasi juhla, jota vietettiin Valpurin eli Vapun muistoksi. Juhliminen aloitettiin valpurinyönä sytyttämällä kokkoja noitien ja pahojen henkien karkottamiseksi. Muut eurooppalaiset kehittivät omat muunnelmansa vapunviettotavoista, joista monet ovat käytössä vielä nykyäänkin.

Kristikunnan kirkot eivät juuri kyenneet vaikuttamaan tällaisiin pakanallisiin juhliin. ”Toukokuun ensimmäisenä vietetty kevätjuhla – eli Beltane – oli vuoden hillittömin juhla, jota eivät kristikunnan kirkot eivätkä viranomaiset kyenneet koskaan täysin pitämään kurissa”, kerrotaan englantilaisessa Guardian-lehdessä.

Viettotapoja

Keskiajalla tähän Englannissa suosittuun juhlapäivään lisättiin uusia tapoja. Miehet ja naiset viettivät toukokuun 1. päivän vastaisen yön läheisissä metsissä ja keräsivät kukkia ja kukkivia oksia, jotta he voisivat  päivän sarastaessa ”ottaa toukokuun vastaan”. * Puritaani Philip Stubbesin traktaatissa The Anatomy of Abuses kerrotaan, että sukupuolinen moraalittomuus oli yleistä. Keskelle kylää pystytettiin salko, jonka ympärillä tanssittiin ja pelattiin pelejä koko päivän. Stubbes sanoo sitä ”ällöttäväksi epäjumalaksi”. Ihmiset valitsivat kevään kuningattaren ja usein myös kuninkaan ohjaamaan juhlintaa. Salot ja kuningattaret olivat tavallisia myös muualla Euroopassa.

Mikä merkitys näillä vapunviettotavoilla oli? Encyclopædia Britannica selittää: ”Alkuaan näiden rituaalien oli tarkoitus taata hyvä sato ja laajemmassa merkityksessä karjan ja ihmisten hedelmällisyys, mutta useimmissa tapauksissa tämä merkitys vähitellen hävisi ja tavat säilyivät vain suosittuina juhlamenoina.”

Suosio nousee ja laskee

Protestanttiset uskonpuhdistajat yrittivät kitkeä tämän pakanallisena pidetyn juhlan. Kalvinistinen Skotlanti kielsi vapun vieton vuonna 1555. Puritaanien johtama Englannin parlamentti kielsi kevätsalot vuonna 1644. Tasavaltakaudella, kun Englannissa ei ollut kuningasta, kevätjuhlan ”hillittömiä tapoja” pyrittiin rajoittamaan, mutta kun monarkia palasi vuonna 1660, palasivat myös salot.

Kevätsalkomenot vähenivät 1700-luvun ja 1800-luvun alkupuolen välisenä aikana, mutta lähempänä meidän aikaamme niitä on elvytetty siveellisemmässä muodossa. Noilta ajoilta juontavat juurensa monet perinteisinä pidetyt vapunviettotavat, kuten lasten tanssi vappusalon ympärillä ja värikkäiden nauhojen kutominen salon ympärille. Kansanperinteen tutkijat ovat kuitenkin löytäneet paljon merkkejä siitä, että vapun juuret ovat pakanuudessa.

Eurooppalaiset siirtolaiset veivät vapunviettotapansa mennessään, ja jotkut heidän jälkeläisistään pitävät edelleen kiinni noista perinteisistä tavoista. Monissa maissa vapunpäivä tai sitä lähinnä oleva maanantai on kuitenkin nykyään työväen juhlapäivä.

Vapusta tulee työväen juhlapäivä

Vapun paraatit ja mielenosoitukset saivat alkunsa Pohjois-Amerikasta. Teollinen vallankumous toi tullessaan uudet, alituisesti käyvät koneet, minkä vuoksi tehtailijat usein odottivat alaistensa tekevän 16-tuntisia työpäiviä sunnuntaita lukuun ottamatta. Pyrkimyksenään parantaa työväen oloja eräs  Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimiva ammattiyhdistysten liitto vaati, että työpaikoilla noudatettaisiin kahdeksan tunnin työaikaa 1:sestä toukokuuta 1886 lähtien. Useimmat työnantajat eivät suostuneet tähän, joten 1. toukokuuta tuhannet työntekijät menivät lakkoon.

Ensimmäiset työväenliikkeen marttyyrit kuolivat Haymarketin mellakassa Chicagossa Illinoisissa, ja pohjoisamerikkalaiset työntekijät saivat tukea Englannin, Espanjan, Hollannin, Italian, Ranskan ja Venäjän työväeltä. * Vuonna 1889 Pariisissa pidettiin maailman sosialististen puolueiden kongressi, joka julisti, että 1. toukokuuta 1890 järjestettäisiin kansainvälisiä mielenosoituksia kahdeksantuntisen työpäivän puolesta. Siitä lähtien työväki vaati vuosittain tuona päivänä äänekkäästi työolojen parantamista.

Neuvostoliiton tasavalloissa vappuna järjestettiin perinteisesti sotilasparaateja ja esiteltiin tekniikan saavutuksia. Nykyään 1. toukokuuta on monissa maissa työväen juhlapäivä. Yhdysvalloissa ja Kanadassa työväenpäivää vietetään kuitenkin syyskuun ensimmäisenä maanantaina.

Yhtäläisyyksiä

Vappu on ollut aina kansan juhla. Työntekijät ovat pitäneet tuon päivän vapaana, onpa heillä ollut siihen lupa tai ei. Yhteiskunnalliset asemat kääntyivät päälaelleen. Kevään kuningas ja kuningatar valittiin tavallisen kansan keskuudesta, ja usein hallitsevaa luokkaa pilkattiin. Siksi työväenliikkeen oli helppo tuntea vappu omakseen, ja 1900-luvulle tultaessa se olikin löytänyt paikkansa sosialistien almanakasta.

Muinaisen vapun tapaan kansainvälisenä työväen juhlapäivänä järjestetään katuparaateja. Viime vuosina vapun juhlintaan on liittynyt kuitenkin usein väkivaltaa. Esimerkiksi vuoden 2000 vappuna osoitettiin kautta maailman mieltä globaalia kapitalismia vastaan. Mielenosoituksia tahrasivat yhteenotot, loukkaantumiset ja omaisuuden vahingoittaminen.

Muutoksen tarve tyydytetään

Voimmeko realistisesti ajatellen odottaa, että ihmiset saavat aikaan kautta maailman tarpeelliset muutokset, jotka hyödyttäisivät kaikkia sydämeltään rehellisiä ihmisiä? Tuskinpa. Muinainen Raamatun sananlasku on osoittautunut kerta toisen jälkeen todeksi: ”Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.)

Vain ihmistä ylempi voima voi tuoda rauhalliset olot maapallolle. Tuo voima on maapallon Luoja, Jehova Jumala. Hänen sanansa Raamattu sanoo hänestä: ”Sinä avaat kätesi ja tyydytät kaikkien elollisten halun.” (Psalmit 145:16.) Kehotamme sinua perehtymään lähemmin Jumalan suurenmoisiin lupauksiin.

Jumalan Pojan, Jeesuksen Kristuksen, seuraajilleen opettama mallirukous täyttyy: Jumalan valtakunta tulee ja Jumalan tahto tapahtuu varmasti maan päällä. Raamattu lupaa, että Jumalan nimittämä Hallitsija, Jeesus Kristus, ”vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun ja jokaisen, jolla ei ole auttajaa. Hän säälii alhaista ja köyhää ja pelastaa köyhien sielut. Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta.” (Psalmit 72:12–14.)

[Alaviitteet]

[Kuva s. 12]

1500-luvulla erään Lontoossa sijaitsevan kirkon edustalle pystytettiin aina toukokuun 1. päivänä salko

[Lähdemerkintä]

Kirjasta Observations on Popular Antiquities

[Kuva s. 14]

Kapitalismin vastainen mielenosoitus Lontoossa vuoden 2000 vappuna

[Lähdemerkintä]

© Philip Wolmuth/Panos Pictures