Ihmiset ovat aikojen alusta asti unelmoineet siitä, että he voisivat elää nuorina ja terveinä ikuisesti. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että ihmiset kuolevat. Edellä lainatut sanat, jotka Job lausui yli 3 000 vuotta sitten, pitävät yhä paikkansa.

Ihmisellä on voimakas halu elää. Raamattu kertoo, että Jumala on pannut sydämeemme ikuisen elämän kaipuun ja halun ymmärtää ikuisuutta (Saarnaaja 3:11). Olisiko johdonmukaista, että rakastava Jumala loisi meihin halun, jota on mahdoton tyydyttää? Se ei olisi järkevää. Raamattu kutsuukin kuolemaa viholliseksi ja lupaa, että se tullaan kukistamaan (1. Korinttilaisille 15:26).

Kuolema on kiistatta vihollinen. Yleensä ihmiset eivät halua kuolla. Joutuessamme vaaratilanteeseen väistämme, piiloudumme tai pakenemme. Kun sairastumme, etsimme parannuskeinoa. Teemme kaikkemme välttääksemme sellaista, mikä voisi johtaa kuolemaan.

Onko meillä perusteita uskoa, että tämä ikivanha vihollinen kukistetaan? Kyllä on. Luojamme Jehova Jumala ei luonut ihmisiä siksi, että he eläisivät vain joitakin vuosia ja sitten kuolisivat. Kuolema ei kuulunut Jumalan alkuperäiseen tarkoitukseen. Hän loi ihmiset elämään maan päällä ikuisesti, ja hän toteuttaa aina tarkoituksensa (Jesaja 55:11).

Miten kuolemasta sitten tehdään loppu? Ihmiset ovat kautta historian etsineet kiihkeästi keinoja kuoleman voittamiseksi – siinä kuitenkaan onnistumatta. Etsintä jatkuu yhä. Tiedemiehet ovat kehittäneet rokotteita ja lääkkeitä, joiden ansiosta jotkin sairaudet on saatu kuriin. He ovat tutkineet ihmisten ja muiden elollisten geeniperimää. Monissa maissa ihmiset elävät keskimäärin pidempään kuin sata vuotta sitten. Kuolemaa ei silti ole voitettu. Kuten Raamatussa sanotaan, ”kaikki palaavat tomuun” (Saarnaaja 3:20).

Hyvä uutinen on, että meidän ei tarvitse turvautua ihmisten älyyn tämän ongelman ratkaisemiseksi. Jehova Jumala on jo järjestänyt keinon, jonka avulla meidät voidaan pelastaa kuolemalta. Keskeinen osa tässä järjestelyssä on Jeesuksella Kristuksella.