Süsakiraka anain wayuu

¿Anasüche namüin na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová neʼiteʼerüin nanain tü kanüliakat fracciones sanguíneas?

Pütchikat tüü shia tü ojuʼitakalinkat juunioʼu 15 soʼu juyaka 2000.

Na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová nnojotsü neʼiteʼerüin isha nanain. Tü pütchi nuluwataakalü anain Maleiwa süchiki tü ishakat nnojotsü aʼwanajaain sutuma tü sümakat wayuu. Eepejeʼe waneirua kasa eeka süpüla süsakirüin anain wayuu süka eein süpüla shiyuʼnnuin pienchisü kasa saʼakajee tü ishakat otta eesü waneirua fracciones sanguíneas ayuʼnnaka saʼakajee. Nüneekapa wanee anoujashi tü naaʼinrüinjatkat, nnojotsü jülüjainjatüin neʼe naaʼin tü kasa anasü eekat sünainjee tia otta tü kasa eekat süpüla sülatüin nümüin. Shia kapülainjatka naaʼin tü sümakat tü Bibliakat otta jameerüin nukuwaʼipa nümaa chi Maleiwa pülashikai maʼin.

Mapüleesü asoutaa shiʼipajee tia kasa süsakirakalü anain wayuu. Süpüla wayaawatüin saaʼu tia, wekirajaa sünain waneirua pütchi süküjaka tü Bibliakat, wekiraja sünain tü kasa alatüitpakat otta tü namakat na tottootkana.

Nüküjain Jehová nümüin Noé kojutuinjatüin atumawaa tü ishakat (Génesis 9:3, 4). Watüjaa aaʼu kojutuin maʼin shia sünainjee tü pütchi naapakat Maleiwa namüin na israelitakana nükajee Moisés, eere nümüin Maleiwa: «Niküle isha wanee israelita jee niale wanee wayuu naatakai oumain [...], aashichijaweechi taya nooʼomüin». Nnojorüle noonooin wanee israelita sümüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa, eesü süpüla mojutuin shia namüin na wane israelitakana suluʼujee tia. Müshijeseʼe müin Jehová namüin: «Toʼuteechi aaʼin nia» (Levítico 17:10). Süchikijee saainjünüin wanee outkajawaa chaa Jerusalén namaa na aluwataaushikana jee na laülaashiikana, naneeküin niyoutuinjatüin wanee anoujashi tü ishakat. Mojusü maʼin tia maʼaka mojuin maʼin nuʼluwajiraale nukuwaʼipa wanee wayuu jee nuʼwaajüle maleiwayaasü (Aluwataaushikana 15:28, 29).

¿Kasa naaʼinrajatka wanee anoujashi soʼu kaʼikat tia niyoutule süchiki tü ishakat? Nnojoluinjatü niküin tü ishakat, nnojoishi eküinjachin shiʼiruku mürüt eekai nnojoluin shiyuʼnnuin süsha otta nnojotsü niküinjatüin tü eküülü kaʼakakat isha maʼaka saaʼin tü kanüliakat morcilla. Neküle tia makat, nnojoishii oonooin sümüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa (1 Samuel 14:32, 33).

Süsapuʼuin wayuu sümaiwa tü ishakat. Watüjaa aaʼu tia sünainjee tü nüshajakat paala Tertuliano soʼu tü kanüliakat siglo segundo otta siglo tercero soʼu wakalia. Eeshii waneinnua wayuu aküjaka nasapuʼuin isha na anoujashiikana, alawaapejeʼe neʼe tia. Nüküjain Tertuliano eepuʼuin waneinnua wayuu asakana isha napansaajapa wanee pütchi jee nüküjain süchiki eein wayuu asapuʼukana isha shiiʼiree saawalaain noulia tü ayuulii samunnakalü atuma naya. Naaʼinrapuʼuin tia suluʼu tü kanüliakat circo.

Tia kasa naainjaka naya wayuukana, nnojotsü anashiin namüin na anoujashiikana, eepejeʼe noʼutku waneinnua romano asapuʼukana isha saaʼujee ayuulin naya. Anuu tü nüshajakat Tertuliano: «Nnojoishii waya eküin süsha mürüt sümaa tü kasa wekawaikat soʼukai». Ooʼulaküna aaʼinchii na anoujashiikana natuma na romanokana süpüla neküinjatüin eküülü kaʼakaka isha. Anuu sooʼomüin nünüiki Tertuliano: «Na anoujashiikana nayoutuin neküin süsha mürüt, shieematataaka nekeein süsha wayuu».

Nüküjapa wanee tottoot nümüin wanee wayuu niʼiteʼerüinjatüin isha nünain, paliʼirü neʼe na wayuu kojutukana amüin noonooin sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová kojutusü namüin katüin noʼu müsüjeseʼe noonooin sümaa tü nuluwataakalü anain Jehová süchiki tü ishakat. Sünainjee tia, ¿kasache naaʼinrajatkat nachuntule na tottootkana namüin neʼiteʼerüin isha nanain?

Süchikijee tü kanüliakat Segunda Guerra Mundial, eʼitaanüsü maʼin isha sünain wayuu, nayaawatapejeʼe saaʼu na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová nnojoluin pansaain tia sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa otta ayatüsia wanoujain anain tia. Naatapejeʼe maʼin maaʼulu yaa sukuwaʼipa saainjia wanee kasa natuma na tottootkana. Shia eʼitaanaka maʼin sünain wayuu tü pienchisü kasa ayuʼnnakat saʼakajee tü ishakat, maʼaka saaʼin: (1) glóbulos rojos, (2) glóbulos blancos, (3) plaquetas otta (4) plasma. Ayuuire maʼin wanee wayuu eeshijaʼa nüküjale chi tottootkai shiʼitaanajatüin nünain glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas jee shiale plasma. Sutuma eein tia pienchisükat kasa saʼaka tü ishakat kasetiraleesia shia süpüla shiʼitaanüin sünain kojuyasü wayuu. Na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová nnojotsü neʼiteʼerüin isha nanain jee nnojotsü neʼiteʼerüin tü pienchisükat kasa ayuʼnnaka saʼakajee süka nnojoluin pansaain sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Anashii waya süka woonooin sümaa tü sümakat tü Bibliakat, nnojotsü oʼttuin wanain tü ayuulii kanüliakat hepatitis otta sida, jama nnojoluin weʼiteʼerüin isha wanain.

Sünainjee tü pienchisükat kasa ayuʼnnaka saʼakajee tü ishakat, ayuʼnnusü tü kanüliakat fracciones sanguíneas. Müsüjeseʼe eein süpüla müin wanüiki: ¿Jameetche sukuwaʼipa tia watuma? ¿Kasache jülüjainjatka waaʼin waya anoujashiikana weʼiteʼerüinjatüle tia wanain?

Wainma kasa saʼaka tü ishakat maʼaka saaʼin tü kanüliakat plasma. Mayaainjeʼe miyoʼuin wüin saʼaka, watta saalii hormonas saʼakaka, sales inorgánicas, enzimas, nutrientes, minerales otta azúcares. Eesiaʼaya saʼaka proteínas, maʼaka saaʼin albúmina, tü kojokolü atuma süsha wayuu otta tü nnojotkalü ayuulin atuma wayuu. Wainma proteína nayuʼlaka na tottootkana sünainjee tü plasmakat. Jamüshiijaʼa na wayuu nnojoliikana akojojooin nasha, eʼitaanüsü nanain tü kanüliakat factor de coagulación VIII. Eere wanee wayuu jookai süpüla ayuulii, eʼitaanüsü nünain natuma na tottootkana wutia kaluʼuka gammaglobulina, tia ayuʼnnusü sünainjee tü plasma sünainkat wayuu nnojotka ayuulin. Eesü waneirua proteína nayuʼlaka na tottootkana sünainjee tü plasmakat maʼaka saaʼin tü waküjaitpakalü achiki. a

Eesü süpüla shiyuʼnnuin waneirua kasa saʼakajee tü plasmakat. Müsia neʼe tü eekat süpüla saainjünüin süka tü kanüliakat glóbulos rojos, glóbulos blancos otta plaquetas. Jamüsüjaʼa tü kanüliakat glóbulos blancos kaʼakasü tü kanüliakat interferones otta interleuquinas, anasü tia süpüla shiiyajünüin waneirua ayuulii oʼttaka maʼin sünain wayuu otta waneirua kanset. Tü ayuʼnnakat saʼakajee tü kanüliakat plaquetas, anasü süpüla süshatamaatüin sülioʼu wayuu sutuma otta eejeerü waneirua epinasee aainjüneetka sünainjee tü ayuʼnnakat saʼakajee tü ishakat. Tia tratamientokot nnojotsü kaʼakain maʼin glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas otta plasma. ¿Anasüche niʼiteʼerüle nünain wanee anoujashi süpüshi tü kasa ayuʼnnaka sünainjee tü ishakat? Nnojotsü süküjain tü Bibliakat anale jee mojule tia, müsüjeseʼe naneeküinjatüin na anoujashiikana tü naaʼinrajatkat wanaapünaa sümaa tü anakat nümüin Maleiwa.

Eeshii na ayoutakana süpüshuaʼa tü ayuʼnnakat saʼakajee tü ishakat. Eeshii na wayuu aküjakana shiain naaʼinrajatüin tia wanee wayuu shiimainrejeʼeya niyoutuin tü ishakat. Naküjain amülainjatüin mmoluʼu süsha mürüt saashin tü Pütchi Aapünakat nümüin Moisés (Deuteronomio 12:22-24). ¿Pansaasüche tia pütchikat? Süpüla eeinjatüin tü kanüliakat gammaglobulina choʼujaasü tü kojokalü atuma süsha wayuu, tia aainjünüsü sünainjee tü ishakat jee waneirua kasa ayuʼnnaka saʼakajee. Müsüjeseʼe eein waneinnua anoujashii ayoutakana tia maʼaka nayoutuin neʼiteʼerüin isha nanain jee tü pienchisükat kasa ayuʼnnakat saʼakajee. Kojutuinjatü wamüin tü kasa naneekakat na wawalayuukana süka naaʼinrüin shia wanaapünaa sümaa tü suluʼukat naaʼin.

Eeshii waneinnua anoujashii aneekaka wanee kasa naataka sümüin suulia tia. Nayoutuin shiʼitaanüin isha nanain otta tü kanüliakat glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas otta plasma. Anapejeʼe namüin shiʼitaanüin nanain waneirua kasa ayuʼnnaka saʼakajee tia pienchisükat kasa. Eepejeʼe na anoujashii nnojoliikana paaʼinwain sümaa tia. Eeshii anoujashii eʼiteʼerakana wutia nanain kaluʼukat gammaglobulina, nnojoleetpejeʼe neʼiteʼerüin nanain wanee wutia kanainka tü ayuʼnnakat saʼakajee tü kanüliakat glóbulos rojos otta glóbulos blancos. Sutumajee tia, ¿kasa jülüjainjatka maʼin naaʼin wanee anoujashi nüneeküinjatüle shiʼitaanüin nünain fracciones sanguíneas?

Suluʼu tü pütchi kanüliakat «Süsakiraka anain wayuu», ojuʼitaka suluʼu Aapiria Wayuu juunioʼu 1 soʼu 1990 (alijunaikiruʼusü), süküjain eein waneirua proteína saʼakaka plasma eeka saʼaka süsha tü ipuoonnuukat, sülatira müsia shia nünain chi süchon süleʼeruʼukai. Sutuma tia eekalaka tü kanüliakat inmunoglobulina nünain chi joʼuukai, suluʼujee tia nnojoishi nia ayuuijaamaatüin. Nimiyoʼulaapa chi joʼuukai sutuma tü kanüliakat glóbulos rojos, eesü tü glóbulos rojos nüsanalaka atuma naaʼin chi joʼuukai. Süpüshi tü kanüliakat glóbulos rojos shiajaasü tü kanüliakat bilirrubina, alataasü tia nünainmüin chi joʼuukai yalaiwaʼaya nia suluʼu suuʼuwase tü niikat jee mapa aleʼejüsü tia sünainmüin nii chi joʼuukai süpüla süwünaʼapajüin jee süshiitüin shia mapa. Sutuma sülatüin tia sümüin wanee wayuu eeka ipuoluin, eeshii waneinnua anoujashii jülüjakana aaʼin eein süpüla neʼiteʼerüin nanain fracciones sanguíneas ayuʼluushikat sünainjee tü kanüliakat plasma, glóbulos rojos otta glóbulos blancos.

¿Nnojotsüche jamajatüin wamüin tia sutuma naatain tü jülüjakat naaʼin na wayuukana jee naatain tü kasa naneekakat? Kachipünaasü waaʼin tia. Eepejeʼe wanee kasa wayaawataka aaʼu sünainjee tü ekirajünüitpakalü anain, nnojotsü neʼiteʼerüin isha nanain na Aküjaliikana pütchi jee tü pienchisükat kasa ayuʼnnaka sünainjee. Süküjain tü Bibliakat namüin na anoujashiikana, nayoutuinjatüin wanee kasa eekai aapuushin sümüin shiyaakua maleiwayaasü, nayoutuinjatüin isha jee nayoutuinjatüin naʼluwajiraain nakuwaʼipa (Aluwataaushikana 15:29). Nüneeküinjatüle wanee anoujashi niʼiteʼerüinjatüin nünain tü ayuʼnnakat sünainjee tü kanüliakat glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas otta plasma, nüsakireʼerüinjatüin naaʼin palajana sümaa nuʼuraajüin nümüin Maleiwa süpüla anainjatüin naaʼin sümaa tü kasa nüneekakat.

Wainma wayuu anakana amüin waneirua tratamiento süpüla anamaatüin naya, eeshii na aaʼinrakana tia jaʼitairü natüjaain saaʼu eein süpüla ayuulin naya sutuma neʼiteʼerüin isha nanain. Na anoujashiikana, jülüjasü naaʼin süpüshuaʼaleeya tü sünainpünaakat tia. Anasü namüin na aküjaliikana pütchi nüchiki Jehová tü naainjakat na tottootkana süpüla anainjachin wanee wayuu natuma otta jülüjasü naaʼin tü kasa anasü eekat sünainjee wanee tratamiento jee tü kasa eeka süpüla sülatüin namüin suluʼujee tia. Naneeküinjatüle neʼiteʼerüin nanain tü ayuʼnnakat sünainjee tü ishakat, jülüjasü naaʼin palajana tü nümakat Maleiwa süchiki tia otta tü nakuwaʼipakat nümaa chi Shikiishikai tü Kataakalü oʼuu (Salmo 36:9).

Aneerüjaʼa maʼin nakuwaʼipa na anoujashiikana müle nanüiki maʼaka nünüiki chi salmistakai soʼu nümüin: «Jehová müshi aka naaʼin chi kaʼikai otta wanee ounjulaaya. Chi aainjakai kasa anasü süpüleerua wayuu, nnojoleerü naʼalijirüin Jehová kasa anasü noulia na waneepiakana aaʼin nümaa. Jehovákalee, anataʼaleeshijaʼa maʼin chi wayuu eʼitaakai naaʼin pünain» (Salmo 84:11, 12).

[Noota]

[Pütchi süttaka]

TÜ PÜSAKIRÜINJATKALÜ ANAIN NA TOTTOOTKANA

Puwaʼnnüinjachire jee saainjünüinjatüle pümüin wanee tratamiento eekai kaʼakain tü ayuʼnnakat sünainjee tü ishakat, püsakira sünain tüü:

¿Natüjaa aaʼu napüshuaʼa na tottootkana taküjalin pütchi nüchiki Jehová jee taküjain nnojoluinjatüin shiʼitaanüin isha tanain (glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas otta plasma) jaʼitairü kasain alatüin tamüin?

Kaʼakainjatüle plasma, glóbulos rojos, glóbulos blancos otta plaquetas tü wunuʼu pipinaseinjatkat, püsakira sünain tüü:

¿Eesüche saʼaka tü wunuʼu tepinaseinjatkat tü pienchisükat kasa ayuʼnnaka sünainjee tü ishakat? Müle shia, ¿kasa saʼakaka tü tepinaseinjatkat?

Sünainjee tü epinasee aainjünakat süka tü ayuʼnnakat sünainjee tü kanüliaka plasma, glóbulos rojos, glóbulos blancos otta plaquetas, ¿miyoʼuinjatche tü eʼitaanakat tataluʼupünaa otta jamüinjatüin sukuwaʼipa atumawaa?

Anale saaʼin tamüin shiʼitaanüin tanain tü ayuʼnnakat saʼakajee tia pienchisükat kasa ayuʼnnaka sünainjee tü ishakat, ¿kasa eeka süpüla sülatüin tamüin shiʼitaanapa tia tataluʼupünaa?

Tayoutule shiʼitaanüin tanain tü ayuʼnnakat saʼakajee tia pienchisükat kasa ayuʼnnaka sünainjee tü ishakat, ¿eesüche wanee tratamiento eeka süpüla shiʼitaanüin tanain?

Tekirajaapa maʼin sünain süpüshuaʼa tia, ¿joujeerü taküjaka pümüin tü taneekakat?