ENTREVISTA | ANTONIO DELLA GATTA
Sacerdote iti kämikaninkä iglesiate
ANTONIO Della Gatta ja tötikani kä krä ökän te Roma aune 1969 niara kädekani sacerdote. Kä nikani ruäre ta ngwane niarakwe nitre tötikani Nápoles ken (Italia). Niarakwe ja tötikabare aune töbikataribare krubäte nguseta ye köböire nükani gare ie, iglesia católica ye ñan nämäne kukwe Bibliabätä ye erere mike täte. Ño niara ja di ngwanba Ngöbö mikakäre gare jai yebätä ¡Ni Mikaka Ngwäte! blitaba ben.
Mä nämä chi yebätä blite nunbe.
Ti därebare 1943 Italia. Ti mräkätre aune ti nun ririaba pueblo chi te. Ti rün nämä sribire nura nökabätä aune kri sribebätä jondrone. Niara aune ti meye nun ngübabare ni católico erere.
¿Ñobätä mä ja töi mikani ja mike sacerdotere?
Ti nämä monsore ngwane ti tö nämä niken misate sacerdote kukwe nuakäre. Niara kukwe ngö aune nämä dre nuainne ye nämä nemen tuin kwin tie. Yebiti ja käne ti töi jataba ja mike sacerdote erere. Kä nämä 13 tibiti ngwane, ti meye rikaba ti ngwena internado keteiti te. Yete monsotre tö nämä ja tuai sacerdote erere, ye tötika nämä yete.
¿Mä ja tötikani Bibliabätä kä yekänti?
Ñan krubäte. Kä nämä 15 tibiti ngwane ni dirikä iti käkwe tärä Evangelio bianba keteiti tie, tärä ye tä blite Jesukwe dre nuainbare kä tibienbätä yebätä tä blite, tikwe ñäkäba bä kabrebätä. Kä nämä 18 tibiti ngwane ti rikaba nüne Roma, ja tötikakäre kwela kri känti ni tötika nämä kukwe Bibliakwe yebätä, kwela ye papa tä jie ngwen. Yete tikwe ja kitaba kukwe latín, griegore, historia, filosofía, psicología aune teología yebätä. Nun nämä bersikulo niere ja töibiti aune bämänte ñäkä nämä Bibliabätä nun olote misabätä akwa nun ñaka nämä ja tötikebätä.
Mä nämä seminario ye käi näire, ¿mä nämä clase bien?
Sribi administrativo ye nuain nämä metrere tikwe, akwa tikwe nitre tötikaba decreto Concilio Vaticano II yebtä arato.
¿Ñobätä mä ñan jatani tö ngwen Iglesia yei?
Kukwe ketamäbätä: Iglesia ye nämä ja mike política te, nitre sacerdote aune nitre nänkä iglesiate ye nämä ja ngwen käme ye töibika ñaka nämä aune kukwe ruäre mika nämä täte ye ñan nämä tuin era tie. Ñodre, ¿Ngöbö ja tarekä, se ño raba nitre mike ja tare nike kärekäre tä krüte ngwane? ¿Aune metrere rosario yebiti nikwe kukwe arabe kädekadrete bä kabre ie tö? a
¿Mä ja töi mikani dre nuainne?
Muare kwärä tikwe ja di käräba Ngöböi; Biblia de Jerusalén krire sribebare nämä kukwe italianobiti ye ti kökaba kwati jai aune ti nämä ñäkebätä. Bämänte dekä ti nämä dän misa biankäre ye mikekä kwin ngwane ni nibu rükaba seminario. Niaratre ye testiko Jehovakwe nieba kwe tie aune nunkwe blitaba chi jabe. Ora krati biti bäri nunkwe blitaba kukwe Bibliakwe yebätä aune Biblia tä dre niere religión metre yebätä.
¿Nitre Testiko ne mataba ño mäbätä?
Niaratre blitaba metre aune texto känänba nuäre kwetre Biblia catolica yebätä ye ti töi mikaba ñan krütare. Ye bitikäre ni testiko iti kä Mario jataba ti tuinbiti. Nämä ti ngübare bätärekä, aune nämä kite ti tötike 9 dekä sábado jökrä te, ñü te ta o unsuli ngö yete ta.
¿Aune sacerdote mada töi nämä ño kukwe nuain nämä mäkwe yebätä?
Tikwe niaratre nübaiba ja tötike nunbe akwa niaratre ñaka ja tötika Bibliabätä ye mika ütiäte jire jai, akwa ti abokänbätä käi nämä juto. Kukwe ñan tuabare jataba nemen gare tie. Ñodre, ñobätä Ngöbö tä kukwe käme aune ja tare nika tuenmetre nakainkä ye rababa gare tie. Kukwe ne käre nämä ti töi nike.
¿Ni ji ngwanka bäri kri käkwe ja tötika ñäkäiba mäi?
1975 bä kabre ti janama Roma blitakäre kukwe jataba gare tie yebätä. Kukwe ñaka metre ie ti nämä ja ngökamana ye nitre ji ngwanka käkwe ja di ngwanba niere tie, akwa ñaka blitaba kwetre Biblia yebiti. Mrä mada 9 enero 1976 yete tikwe tärä tikaba aune tikwe juanba Roma ja diankakäre iglesia yete. Köbö ye mukiraikäre ti kämikakaba seminario yete aune ti janama kena gätä ni testikokwe yebätä. Ye abokän gätä kri känti konkrekasion keta kabre nämä ja ükaninkrö. Ni jökrä kwe Biblia nämä aune texto meden kädekate nämä ni kukwe kädriekäkwe ye jökrä känä nämä gwaire.
¿Kukwe nuainba mäkwe ye mataba ño mä mräkätrebätä?
Bäsi jökrä rababa rubun. Akwa ti eteba iti nämä ja tötike nitre testiko ben Lombardía norte Itilia rababa gare tie. Ti rikaba känti aune nitre testiko yete ye käkwe ti dimikaba sribi känene jai aune kä nünankrä. Kä ye arabe te ti ja mikaba testiko Jehovakwe.
Matarebrä ja ruin Ngöbö ken tie
¿Mä tö tärä nemen ja töi kwitaita?
¿Ja töi kwite? ¡Ñakare jire! Matarebrä ja ruin Ngöbö ken tie ñobätä ñan aune niara nire ye namani gare Bibliabätä tie. Ñakare ni kä nebätä töi o kukwe mikata täte nitre catolicokwe ye erere. Ne ngwane ti raba blite nitre ben ñobätä ñan gare tie tita kukwe metre niere.
Clic mika KUKWE BIBLIABÄTÄ DRIETA > KUKWE NGWANTARITA BIBLIA YEBÄTÄ yete.