1, 2. Ɛbɛ yɔɔ kʋñɔndʋtʋ ɛɛkaɣ tɛm ɛjaɖɛ kɩdɛkɛdɩyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa?

SƆNƆ mulum lakasɩ tɔyɩ tadɩyɛ nʋmɔŋ sakɩyɛ taa. Pɩtasɩ lɛ tadɩyɛ labʋ agbaa ɖʋʋ paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ ɖɔm fɛyɩ kɛlɛʋ yɔ. Ɛyaa sakɩyɛ ñɩnɩɣ tʋma se pala ɛlɛ paanaɣ. Ɛyaa sakɩyɛ coɖuu sɩm alɩwaatʋ ndʋ pakʋyʋʋ se powoki ñɩm ajɛɛ taa yɔ. Kʋñɔndʋtʋ wɛ paa le halɩ pɩkpɛndɩnɩ ñɩm ajɛɛ taa. Pɔʋ ŋgʋ kɩwɛ ñɩm tʋ nɛ kʋñɔndʋ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, kɩwɛɛ nɛ kɩwalɩɣ. Pitileɖi yɔ, akɔnta nakʋyʋ wɩlaa se ye pakpaɣ ɛyaa mɩnʋʋ mba pakpaɖɩ ñɩm kedeŋa kpeekpe yɔɔ yɔ pa-taa kʋɖʋm yɔ, ɛwɛnɩ ñɩm mbʋ yɔ pɩwɛ ɖɔɖɔ ɛzɩ kedeŋa kpeekpe yɔɔ ɛyaa lalaa ñɩm yɔ. Ðɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩyɔɔdɩ kpayɩ se mba palabɩ akɔnta kʋnɛ yɔ, palabɩ-kʋ camɩyɛ yaa patɩla, ɛlɛ ɖa-tɩŋa ɖitisiɣ se sɔnɔ ɛyaa miiliyaarɩwaa sakɩyɛ wɛ kʋñɔndʋtʋ taa siŋŋ, ɛlɛ lalaa ñɛwɛnɩ ñɩm mbʋ yɔ paa pa nɛ pe-piya nɛ pa-sayɩnaa patɩtasɩ tʋmɩyɛ labʋ yɔ, papɩzɩɣ nɛ pɔtɔɔ-pʋ pa nɛ pa-sɩm. Yesu kaaɖiɣzini wɛtʋ ndʋ, pʋyɔɔ ɛyɔɔdaa se: “Piyele nɛ kʋñɔndɩnaa mba ɩyɔɔdʋʋ pɔ-tɔm yɔ, paa ɛzɩmtaa ɩsɔɔlaa kɔyɔ, ɩkaɣ-wɛ naʋ.” (Mark. 14:7) Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛ mbʋ?

² Yesu nawa se ye Ɛsɔ Kewiyaɣ ɛtɩkɔɔ yɔ, ɛjaɖɛ yɔɔ wɛtʋ ɛɛkaɣ ñɔɔzʋʋ. Tadɩyɛ agbaa wena paya-yɛ Natʋ 18:3 taa se “tadɩyɛ tɩnaa” yɔ, akɛ ɖɔɖɔ Sataŋ ɛjaɖɛ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ ɛzɩ politiki agbaa  nɛ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ɖɔɖɔ yɔ. Paa Krɩstʋ tʋ ɛɛɖʋʋ ɛ-nɔɔ politiki tɔm taa yaa cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ taa kaaʋ yɔ, ɛpɩzɩɣ nɛ ɛla tadɩyɛ nɖɩ ɖɩmʋnaa yɔ.

3. Tɔm ndʋ taa ɖɩkaɣ tazʋʋ?

³ Pɩwɛɣ ɖeu se paa Krɩstʋ tʋ weyi lɛ, ɛtazɩ ɛ-taa nɛ ɛna lɩmaɣza wena ɛwɛnɩ tadɩyɛ labʋ yɔɔ yɔ. Pɩwɛɛ se ɛpɔzɩ ɛ-tɩ se: ‘Ɛzɩma manpɩzɩɣ nɛ malabɩnɩ tʋmɩyɛ ñɩm mbʋ mɛwɛna yɔ nɛ mawɩlɩ men-siɣsiɣ wɛtʋ Ɛsɔ? Ɛbɛ manpɩzɩɣ mala nɛ mantaakɩlɩ ma-lɩmaɣza kam tadɩyɛ labʋ yɔɔ? Kɩɖaŋ weyi wɩlɩɣ se Ɛsɔ samaɣ taɣ-ɩ liu siŋŋ ɛjaɖɛ kaɖɛ ñɩnɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa?

4, 5. (a) Ɛbɛ talɩ ñɩm yɔɔ cɔnɩyʋ weyi ɛ-tɔm Yesu yɔɔdɩ eduuye taa yɔ? (b) Lɔŋ weyi Yesu tasɩ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa?

⁴ Kalɩ Luka 16:1-9. Eduuye nɖɩ Yesu tuu ñɩm yɔɔ cɔnɩyʋ weyi ɛfɛyɩ siɣsiɣ yɔ ɛ-yɔɔ yɔ, ɖɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ lɔŋ sakɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ pɔyɔɔdɩ ɛ-yɔɔ tɔm se ɛkɛ ñɩm wɛɛkɩyʋ lɛ, ñɩm yɔɔ cɔnɩyʋ ɛnʋ “ɛlabɩ lɛɣtʋ” nɛ ‘ɛla ɛgbaɣdɩnaa’ se ɛkɔm nɛ elesi ɛ-tʋmɩyɛ lɛ, paasɩnɩ-ɩ. * Yesu taaseɣtiɣ ɛ-tɔmkpɛlɩkɩyaa se pala mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ, nɛ pɩsɩnɩ-wɛ nɛ pɔcɔnɩ pa-kɩcɛyɩm ɖeɖe. Ɛyɔɔdaa se lakasɩ nzɩ sɩkɛ “ɛjaɖɛ yɔɔ piya” lakasɩ. Ɛlɛ etuu eduuye nɖɩ se ɛtɩŋnɩ ɖɩ-yɔɔ nɛ ɛtasɩnɩ-wɛ lɔŋ nɩɩyɩ.

⁵ Yesu nawa se ɛzɩ wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ talʋʋ ñɩm yɔɔ cɔnɩyʋ ɛnʋ yɔ, mbʋ ɖɔɖɔ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa nabɛyɛ kaɣ katʋʋ kala ndɩ ndɩ tadɩyɛ ɛjaɖɛ kɩdɛkɛdɩyɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa. Pʋyɔɔ ɛtasɩ-wɛ lɔŋ se: ‘Ɩkpaɣ ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ, nɛ ɩlabɩna ɛgbaɣdɩnaa nɛ kɩyakʋ ŋgʋ ñɩm mbʋ pɩtɛm mɩ-cɔlɔ lɛ, [Yehowa nɛ Yesu] paamʋ-mɩ tamtam koboyaɣ taa.’ Lɔŋ weyi Yesu tɔm tʋnɛ tɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ?

6. Ɛzɩma ɖɩlaba nɛ ɖɩna se Ɛsɔ taaɖʋ se ɛyaa ɩla tadɩyɛ?

⁶ Paa Yesu ɛtɩlɩzɩ mbʋ pʋyɔɔ ɛyɔɔdaa se ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ pɩ-taa yɔ, Bibl wɩlɩɣ kpayɩ kpayɩ se Ɛsɔ taaɖʋ se ɛyaa ɩla tadɩyɛ. Yehowa cɔŋaɣnɩ Aɖam nɛ Ɛva pa-kɩcɛyɩm ɖeɖe Edɛɛnɩ kaɖaɣ taa. (Kiɖe 2:15, 16) Pʋwayɩ fezuu kiɖeɖeu tibi kajalaɣ Krɩstʋ ñɩma patam numwaa yɔɔ lɛ, pa-taa “nɔɔyʋ taasɩɣ ɛ-tɩ mbʋ ɛwɛna yɔ, ɛlɛ pɛkpɛndaɣ.” (Tʋma 4:32) Nayʋ Izaayii kɛdaa se alɩwaatʋ natʋyʋ kaɣ kɔm nɛ ɛyaa tɩŋa kaɣ wɛnʋʋ tomnaɣ yɔɔ ñɩm falaa nɛ panɩɩ pi-leleŋ siŋŋ. (Iza. 25:6-9; 65:21, 22) Ɛlɛ pʋcɔ nɛ pɩtalɩ mbʋ lɛ, pɩpɔzʋʋ se Yesu wayɩ tɩŋɩyaa ‘ɩla lɛɣtʋ’ nɛ papɩzɩ nɛ palabɩnɩ ɛjaɖɛ yɔɔ ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ tʋmɩyɛ camɩyɛ, nɛ pɔ-tɔm kɛdɩnɩ Ɛsɔ.

7. Lɔŋ weyi Luka 16:10-13 tasɩɣ-ɖʋ?

⁷ Kalɩ Luka 16:10-13. Yesu eduuye taa ñɩm yɔɔ cɔnɩyʋ ñɩnɩ ɛ-tɩ ɛgbaɣdɩnaa ɛ-maɣmaɣ ɛ-kɛzɛɣa yɔɔ. Ɛlɛ pɩtɩkɛ pʋyɔɔ Yesu ñeseɣtaɣ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se pañɩnɩ pa-tɩ taabalaa ɛsɔdaa. Tɔm ndʋ Yesu yɔɔdɩ pʋwayɩ yɔ, tɩwɩlɩɣ ɛzɩma ɖɩlabɩnɩ ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ tʋmɩyɛ camɩyɛ nɛ ɖɔ-tɔm kɛdɩnɩ Ɛsɔ yɔ. Tobi lɛ, ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩwɩlɩ ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ pɩtɩŋnɩ ɛzɩma ɖɩlakɩnɩ tʋmɩyɛ ɖa-ñɩm yɔ. Ɛzɩma tɩyɛ?

8, 9. Kɩɖaŋ weyi wɩlɩɣ se koobiya lakɩnɩ tʋmɩyɛ ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ nɛ pawɩlɩɣnɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ?

⁸ Nʋmɔʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɩpɩzɩɣ ɖɩtɩŋna nɛ ɖɩwɩlɩ se ɖɩwɛ siɣsiɣ yɔ lɛ se ɖɩkpaɣ tomnaɣ yɔɔ ñɩm nɛ ɖɩɖʋnɩ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ nɖɩ Yesu yɔɔdaa se pala yɔ. (Mat. 24:14) Ɛndɩ ɛjaɖɛ taa halɩbɩɣa cikpelaɣ nakɛyɛ kaawɛnɩ liidiye aɖakaɣ cikpelaɣ nakɛyɛ nɛ kɔcɔʋ liidiye ka-taa. Halɩ nabʋyʋ  taa keyeki ka-aleɣya wondu yabʋ se pɩsa nɛ kapɩzɩ nɛ kɔcɔɔ liidiye. Liidiye aɖakaɣ ŋga kɔkɔm nɛ kosu lɛ, kɛcɛlɩ-ɖɩ se pakpaɣ-ɖɩ nɛ paɖʋnɩ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ. Ɛndɩ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ ñɛwɛnɩ anasaayɩ kpaakpa hayɩm. Ɛkɔm nɛ ɛna se tɔm ɖɛzʋʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Malayalam tɛtʋ taa yɔ ɖɩyakɩ anasaayɩ kpaakpa. Peeɖe ɛlabɩ lɩmaɣza se ye ɛhaɣ-wɛ anasaayɩ kpaakpa yɔ, pɩwazɩɣ-wɛ nɛ pɩkpaɖɩ se ɛcɛlɩ-wɛ liidiye se pa-maɣmaɣ paya. Ɛlabɩ lɛɣtʋ siŋŋ! Mbʋ ɖɔɖɔ Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa koobiya nabɛyɛ ɖʋʋ nesi Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa nɛ pahaɣ-wɛ olive num, naalɩm waagaasɩ nɛ tɔɔnasɩ ndɩ ndɩ.

⁹ Sri Lankaa koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kɔma nɛ ɛɖɛɛ ɛjaɖɛ lɛɛɖɛ taa lɛ, eyele ɖɩɣa ŋga ɛma ɛ-ɛjaɖɛ taa yɔ se palakɩ ka-taa kediɣzisi, kigbeɣliŋ nɛ halɩ paa ɖooye alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmlaɖaa nabɛyɛ ɖɔɖɔ sʋʋ ka-taa. Koobu ɛnʋ ɛkpaɣ ɛ-ñɩm nɛ ɛlaa kɩlaʋ nɛ pɩkɛnɩ wazaɣ sɔsɔɔ peeɖe koobiya mba pɛfɛyɩnɩ ñɩm sakɩyɛ yɔ. Ajɛɛ wena a-taa pakaɖɩɣnɩ ɖa-tʋmɩyɛ yɔ, koobiya nabɛyɛ tisi faaa nɛ paha pa-ɖɩsɩ nɛ palakɩ kediɣzisi sɩ-taa; pʋyɔɔ lɛ, pɩsɩnɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyaa nɛ koobiya mba pɛwɛ peeɖe nɛ pɛfɛyɩnɩ liidiye yɔ pɩdɩɩfɛyɩ.

10. Ye ɖɩsɔɔlɩ kʋjɔʋ labʋ yɔ wazasɩ nzɩ ɖihikiɣ?

¹⁰ Kɩɖaŋ weyi ɩ-tɔm ɖɩyɔɔdaa yɔ, ɩwɩlɩɣ ɛzɩma Ɛsɔ sɛyaa wɛ siɣsiɣ ‘pʋyʋ cikpem taa yɔ,’ pʋ-tɔbʋʋ se palakɩnɩ tʋmɩyɛ tomnaɣ yɔɔ ñɩm mbʋ pɩkɛ cikpem fezuu taa ñɩm ɛsɩndaa yɔ camɩyɛ. (Luka 16:10) Ɛbɛ yɔɔ Yehowa taabalaa sɔɔlaa se palaa kɩlaŋ ndɩ ndɩ? Mbʋ pʋyɔɔ yɔ panawa se ye pɔsɔɔlɩ haʋ yɔ, pehikiɣ ñɩm mbʋ pɩkɛ “sɔsɔm” yaa pɩkɛ ñɩm siŋŋ yɔ. (Luka 16:11) Koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ yɔɔdɩ wazasɩ nzɩ ehiɣ alɩwaatʋ ndʋ ɛhaɣ ɛ-ñɩm ɖoŋ ɖoŋ se ɛɖʋ nesi Kewiyaɣ tʋma yɔ pɩ-tɔm. Ɛyɔɔdaa se: “Pɩnzɩ sakɩyɛ nzɩ sɩ-taa mankpaɣ ma-ñɩm nɛ manɖʋnɩ nesi Kewiyaɣ tʋma yɔ, pɩwazɩ ma-maɣmaɣ siŋŋ. Mɔnkɔm nɛ mana se ɛzɩma malakɩ kʋjɔŋ yɔ, piyeba nɛ pɩwɛ-m kɛlɛʋ se menkpeɣ lalaa nɛ mɛwɛɛnɩ ɖɔɖɔ suuɖu nɛ paa nabʋyʋ ɛtɩɖɔ ɛzɩ maamaɣzʋʋ yɔ, pɩɩtasɩɣ-m cɛyʋʋ. Pɩsɩnɩ-m ɖɔɖɔ se mamʋʋ lɔŋ weyi patasɩɣ-m yɔ.” Ɛyaa sakɩyɛ kɔm nɛ pana se kʋjɔŋ labʋ kɔŋnɩ fezuu taa wazasɩ siŋŋ.—Keɣa 111:5; Adu. 22:9.

11. (a) Ɛbɛ yɔɔ kʋjɔŋ weyi ɖɩlakɩnɩ sɔɔlɩm faaa yɔ ɩwɩlɩɣ se ɖɩwɛ “lɛɣtʋ”? (b) Ɛzɩma Ɛsɔ samaɣ ñɩm lakɩ “kɩmaŋ”? (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.)

¹¹ Ye ɖɩkpakɩɣ ɖa-ñɩm nɛ ɖɩɖʋʋ nesi Kewiyaɣ tʋma yɔ, ɖɩwɩlɩɣ se ɖɩwɛ lɛɣtʋ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ taa ɖɔɖɔ. Pɩsɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩɖʋ lalaa nesi. Mba pɛwɛnɩ ñɩm ɛlɛ paapɩzɩɣ labʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yaa paapɩzɩɣ se pɔɖɔ nʋmɔʋ nɛ powolo paɖʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ ajɛɛ lɛɛna taa yɔ, pa-taa lakɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ panaɣ se kʋjɔŋ weyi palakɩ yɔ, ɩsɩɣnɩ lalaa se paba ɩpɩzɩ nɛ pala tʋma ana yɔ. (Adu. 19:17) Kʋjɔŋ weyi koobiya mba palakɩ yɔ, ɩsɩɣna nɛ palɩzɩɣ takayɩsɩ ndɩ ndɩ nɛ ɩsɩɣnɩ ɖɔɖɔ mba pɛwɛ ajɛɛ wena a-taa kʋñɔndʋtʋ wɛ siŋŋ yɔ se pɛwɛɛnɩ Ɛsɔtɔm takayɩsɩ. Ajɛɛ ana a-taa naayɛ lɛ Kɔŋgoo, Madaagasɩkaarɩ nɛ Ruwandaa. Pɩlakɩ pɩnzɩ nasɩyɩ yɔ, pɩɩwɛ koobiya nabɛyɛ kaɖɛ ajɛɛ ana a-taa se papɩzɩ nɛ paya tɔɔnaɣ pɔ-hɔŋ nɛ pɩkazɩ-wɛ liidiye nɛ paya Bibl mbʋ pʋyɔɔ yɔ, liidiye nɖɩ pɛhɛyɩɣ  ɛyʋ kpɩtaʋ taa yaa nabʋyʋ taa fenaɣ taa yɔ, ɖɩ-tɩŋa pɩwɛɛ se ɛkpaɣ nɛ ɛyabɩnɩ Bibl. Ɛlɛ lɛɛlɛɛyɔ, pɩtɩŋnɩ kʋjɔŋ weyi ɛyaa sakɩyɛ lakɩ yɔ ɩ-yɔɔ lɛ, Yehowa ɛgbɛyɛ yeba nɛ pɛɖɛzɩ Bibl kʋnʋmɩŋ ndɩ ndɩ taa nɛ patayɩ koobiya tɩŋa nɛ halɩ pɩkpɛndɩnɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa mba pɛwɛ Ɛsɔtɔm ñɔɔsɩ taa yɔ nɛ pɩla se ɖa-ñɩm labɩ “kɩmaŋ.” (Kalɩ 2 Kɔrɛntɩ 8:13-15.) Piyeba nɛ pɩha nʋmɔʋ kʋjɔŋ laɖaa nɛ mba kʋjɔŋ ɛnɩ ɩwazɩɣ yɔ se pa-tɩŋa panɩɩ Yehowa taabalɩyɛ leleŋ.

12. Ɛzɩma Abraham lɩzaa nɛ ɛwɩlɩ se ɛtaɣ Ɛsɔ liu?

¹² Nʋmɔʋ lɛɛkʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtɩŋna nɛ taabalɩyɛ wɛɛ ɖa nɛ Yehowa ɖɛ-hɛkʋ taa yɔ lɛ se ɖɩtaaka ɖa-lɩmaɣza ‘ɛjaɖɛ yɔɔ tadɩyɛ tʋma’ yɔɔ, ɛlɛ ɖɩkpaɣ ɖa-alɩwaatʋ nɛ ɖɩñɩnɩ ñɩm mbʋ pɩkɛ “sɔsɔm” yaa ñɩm siŋŋ yɔ. Abraham kaawɛnɩ tisuu, pʋyɔɔ etisaa nɛ ɛkʋyɩ ñɩm ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ se Uuri yɔ ɖɩ-taa nɛ ɛsʋʋ kizinzikiŋ tɛɛ nɛ ewolo pɩ-yɔɔ nɛ ɛɖɔkɩ ɛ nɛ Yehowa pa-taabalɩyɛ kpam. (Ebr. 11:8-10) Paa ɛzɩmtaa ɛtaɣaɣ liu se Yehowa cɔlɔ ñɩm siŋŋ lɩɣna nɛ etiyele kaaʋ se ñɩm ñɩnʋʋ ɛcamɩ e-tisuu. (Kiɖe 14:22, 23) Tisuu mbʋ ɖɔɖɔ Yesu tasɩɣ-ɖʋ lɔŋ se ɖɩwɛɛna, pʋyɔɔ eeheyi abalʋ ñɩm tʋ nɔɔyʋ se: “Ye ŋsɔɔlaa se ŋɖe nɛ ŋtɛ ña-taa kɔyɔ, wolo nɛ ŋpɛdɩ mbʋ ŋwɛna yɔ, nɛ ŋcɛlɩ liidiye kʋñɔndɩnaa nɛ ŋhiɣ ñɩm ɛsɔdaa nɛ ŋkɔɔ nɛ ŋtɩŋ ma-wayɩ.” (Mat. 19:21) Ñɩm tʋ ɛnʋ ɛtaawɛɛnɩ tisuu ɛzɩ Abraham yɔ, ɛlɛ ɛyaa sakɩyɛ ñalɩzaa nɛ pawɩlɩ se pataɣ Ɛsɔ liu.

13. (a) Lɔŋ weyi Pɔɔlɩ tasɩ Timootee? (b) Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩɖɔ Pɔɔlɩ lɔŋ tasʋʋ pʋnɛ pɩ-yɔɔ sɔnɔ?

¹³ Timootee kaawɛnɩ ɖɔɖɔ tisuu siŋŋ. Pɔɔlɩ ya Timootee se “Yesu Krɩstʋ sɔɔja” nɛ pɩtɛ lɛ eheyi-i se: “La tʋmɩyɛ ɛzɩ Yesu Krɩstʋ sɔɔja yɔ. Sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ taa lɛ, nɔɔyʋ ɛɛsʋzʋʋ ɛ-tɩ ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm taa, ye e-liu ɛsɔɔlaa se eɖeni weyi ɛmʋ-ɩ tʋmɩyɛ taa yɔ yɔ.” (2 Tim. 2:3, 4) Sɔnɔ, alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmlaɖaa mba pɛcɛzɩ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ yɔ nɛ Yesu wayɩ tɩŋɩyaa lalaa pɛwɛɛ nɛ pɔɖɔŋ Pɔɔlɩ lɔŋ tasʋʋ pʋnɛ pɩ-yɔɔ. Pañakɩ pana se ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩtaawɛɛnɩ ɖoŋ pɔ-yɔɔ nɛ pɔtɔzʋʋ Bibl paɣtʋ kiɖe ɖɩnɛ ɖɩ-yɔɔ paa ɛzɩmtaa: “Weyi pakɩndɩɣ-ɩ yɔ, ɛpɩsɩ weyi ɛkɩndɩ-ɩ yɔ e-yom.” (Adu. 22:7) Nabʋyʋ ɛɛhaɣ Sataŋ taa leleŋ nɛ pɩkɩlɩ se ɖɩkpaɣ ɖa-alɩwaatʋ nɛ ɖo-ɖoŋ kpeekpe nɛ ɖɩlabɩnɩ tadɩyɛ. Ɛlɛ ye ɖɩtɩtɩlɩ lɩmaɣza naayɛ kpaɣʋ yɔ, ɖɩpɩsɩɣ kɩmtɔɔyaa pɩnzɩ sakɩyɛ. Ye ɖɩtɔɔ kɩma sɔsɔna nɛ ɖɩla haya ɖamɩŋ sɔsɔŋ, yaa ɖɩhɛyɩ sukuli yɔɔ, yaa ɖɩya lɔɔɖa wena awɛ liidiye pɩdɩɩfɛyɩ yɔ, yaa ɖɩla nesi ɖɔkʋʋ mbʋ pɩmʋʋ liidiye kadadayaɣ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ-ɖʋ kaɖɛ. Ye ɖɩcakɩ wezuu kɛlɛʋ, ɖɩñakɩ pana se ɖɩtaatɔkɩ kɩma sɔsɔna nɛ ɖɩɩwɛɛkɩɣ ɖe-liidiye yɔ, pɩsɩɣnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩha ɖa-tɩ faaa nɛ ɖɩpɩsɩ Ɛsɔ yomaa. Pʋbʋ lɛ ɖɩwɩlɩɣ ɖɔɖɔ se ɖɩwɛnɩ lɔŋsɩnɖɛ.—1 Tim. 6:10.

14. Ɛbɛ pɩwɛɛ se ɖɩtɛ ɖa-taa se ɖɩlakɩ? Ha kɩɖaŋ.

¹⁴ Wezuu kɛlɛʋ caɣʋ pɔzʋʋ se ɖɩtɩlɩ mbʋ pɩwɛɛ se ɖɩsɩɩ kajalaɣ lone taa yɔ. Halʋ nɔɔyʋ nɛ ɛ-walʋ paalakaɣ tadɩyɛ naɖɩyɛ nɛ ɖɩɖɔŋnɩ-wɛ camɩyɛ. Ɛlɛ ɛzɩma paasɔɔlaa se paɖaɣnɩ paɣzʋʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ labʋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, palabɩ lɩmaɣza nɛ peyele tadɩyɛ nɖɩ nɛ pɛpɛdɩ ɖi-wondu nɛ pɛpɛdɩ ɖɔɖɔ mɛlɛ ŋgʋ paawɛna yɔ. Pʋwayɩ lɛ, paha pa-tɩ faaa nɛ powolo nɛ paɖʋ nesi nɛ pama Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Warwick, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Wazaɣ sɔsɔɔ ŋga pehiɣaa yɔ lɛ se pa nɛ pɛ-pɛlɛ nɛ ɛlɛ walʋ papɩsɩ Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa nɛ halɩ abalʋ caanaa ɖɔɖɔ ñaahiɣ waɖɛ nɛ paɖʋ nesi ɖamɩŋ maʋ tʋmɩyɛ nɖɩ kpɩtaŋ cabɩ. Koobu halɩñɩnʋ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɔɔyʋ lakɩ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ pazɩ Liidiye koozaɣ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ naɖɩyɛ taa Koloraadoo, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Koozaɣ tʋmɩyɛ yɔɔ cɔnɩyaa na koobu ɛnʋ ɛ-tʋmɩyɛ labʋ lɛ, pa-taa la leleŋ siŋŋ nɛ peheyi-i se ye  ɛsɔɔlaa se ɛkpakɩɣ ɛ-alɩwaatʋ tɩŋa nɛ ɛla tʋmɩyɛ yɔ, pɛhɛyɩɣ-ɩ liidiye nɖɩ pɛhɛyaɣ-ɩ yɔ ɖɩ-tɛ nabudozo. Ɛlɛ ɛzɩma tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩkaɣ-ɩ haʋ nʋmɔʋ se ɛka ñʋʋ nɛ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yɔ pʋyɔɔ lɛ, ekizi pa-lɩmaɣza ana. Kɩɖaŋ weyi ɩwɩlɩɣ kɩlaŋ weyi Yehowa sɛyaa lakɩ yɔ, ɩ-taa nɩɩyɩ lɛ. Ye ɖɩtɛm ɖa-taa nɛ ɖɩsɩɩ Kewiyaɣ tʋma kajalaɣ lone taa yɔ, pɩwɩlɩɣ se taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɖa nɛ Yehowa ɖɛ-hɛkʋ taa yɔ, ɖɩ nɛ fezuu taa wondu pɩmʋ ñɩm siŋŋ ɖɛ-ɛsɩndaa nɛ pɩkpaɖɩ ñɩm mbʋ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖihiɣ ɛjaɖɛ yɔɔ yɔ.

15. Ñɩm mbʋ haɣ taa leleŋ nɛ pɩkpaɖɩ?

¹⁵ Ye ɛyʋ ɛwɛnɩ tomnaɣ yɔɔ ñɩm yɔ, pɩtɩkɛ alɩwaatʋ tɩŋa pɩwɩlɩɣ se Ɛsɔ wazɩnɩ-ɩ. Mba “pɛkɛ camɩyɛ lakasɩ ñɩm tɩnaa” yɔ mba Yehowa wazɩɣ. (Kalɩ 1 Timootee 6:17-19.) Maɣzɩ Lucia * kɩɖaʋ yɔɔ nɛ ŋna. Paa ɛtaawɛɛnɩ liidiye sakɩyɛ yɔ, ɛtaɣaɣ Yehowa liu; pʋyɔɔ alɩwaatʋ ndʋ ɛnɩwa se pɩpɔzɩ tɔm susuyaa Alɩbanii ɛjaɖɛ taa lɛ, ɛkʋyɩnɩ Itaalii ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1993 taa nɛ ewolo peeɖe se ɛɖʋ nesi tɔm susuu tʋmɩyɛ. Ɛkpɛlɩkɩ Alɩbanii kʋnʋŋ nɛ ɛsɩnɩ ɛyaa mba nɛ pakpaɣ pa-tɩ nɛ paha Yehowa yɔ, pɛcɛzɩ 60. Paa Yehowa sɛyaa sakɩyɛ isusuu tɔm ageeta naayɛ taa ɛlɛ pɩɩlʋlʋʋ pee sakɩyɛ ɛzɩ koobu Lucia tɔm susuu lʋlʋʋ pee Alɩbanii ɛjaɖɛ taa yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se mbʋ payɩ ɖa-taa paa anɩ lakɩ se ɛsɩnɩ lalaa nɛ patɩlɩ wezuu nʋmɔʋ nɛ pɔɖɔ kɩ-taa yɔ, pɩkɛnɩ mbʋ pɩmʋ ñɩm siŋŋ yɔ.—Mat. 6:20.

16. (a) Ɛbɛ pɩkaɣ tɛmnʋʋ tadɩyɛ labʋ agbaa wena awɛ sɔnɔ yɔ? (b) Ðɩsɩm mbʋ pɩkaɣ talʋʋ tomnaɣ yɔɔ ñɩm yɔ, ye mbʋ piseɣti-ɖʋ se ɖɩla we?

¹⁶ Yesu kaayɔɔdaa se “kɩyakʋ ŋgʋ ñɩm mbʋ [pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ] pɩtɛm mɩ-cɔlɔ lɛ,” ɛlɛ ɛtɩyɔɔdɩ se ‘ye pɩtɛma yɔ.’ (Luka 16:9) Pɩnzɩ sɩnɛ sɩ-taa, liidiye tɔm wɛɛ nɛ pɩlakɩ kaɖɛ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ; ɛlɛ pɩnzɩ nzɩ sɩkɔŋ yɔ sɩ-taa, pɩkaɣ labʋ kaɖɛ nɛ pɩkɩlɩ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se Sataŋ ɛjaɖɛ hɔɔlɩŋ tɩŋa payɩ, pʋ-tɔbʋʋ se politiki agbaa, Ɛsɔ sɛtʋ agbaa nɛ tadɩyɛ labʋ agbaa tɩŋa kaɣ tɔlʋʋ. Nayʋ Ezekɩyɛɛlɩ nɛ nayʋ Sofoniya pɔyɔɔdaa se sika nɛ liidiye nɖɩ ɛjaɖɛ yɔɔ tadɩyɛ laɖaa lakɩnɩ tʋmɩyɛ yɔ, ɖɩɩkaɣ tasʋʋ wɛnʋʋ wazaɣ nakɛyɛ. (Ezek. 7:19; Sof. 1:18) Ɛzɩma pɩkaɣ-ɖʋ labʋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-tɛm wiye, ye ɖɩkɔm nɛ ɖɩna se ɖɩkpaɣ ñɩm siŋŋ nɛ ɖɩlaa kɩlaʋ se ɖihiɣ ɛjaɖɛ yɔɔ ‘ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ’ yɔ? Pɩkaɣ-ɖʋ labʋ ɛzɩ ɛyʋ weyi ɛlabɩ tʋmɩyɛ e-wezuu caɣʋ kpeekpe taa nɛ ɛkaa liidiye sakɩyɛ, ɛlɛ ɛkɔɔ ɛna pʋwayɩ se pɩtɩkɛ liidiye nɖɩ papɩzɩɣ nɛ pɔtɔɔ yɔ. (Adu. 18:11) Ðɩɩpɩtɩɣ se ñɩm mbʋ pɩfɛyɩ siɣsiɣ yɔ pɩkaɣ tɛm yaa pɩɩkaɣ wɛnʋʋ wazaɣ; pʋyɔɔ lɛ, ɖitaalesi waɖɛ nɖɩ ɖɩwɛna se ɖɩkpaɣ ñɩm mbʋ ɖɩwɛna nɛ ɖɩlabɩnɩ “ɛgbaɣdɩnaa” ɛsɔdaa yɔ kaaʋ. Mbʋ payɩ ɖɩlakɩ se ɖɩɖʋnɩ nesi Ɛsɔ Kewiyaɣ yɔ, piyeki se ɖɩpɩsɩ ñɩm tɩnaa fezuu taa.

17, 18. Ɛbɛ ɖaŋ Ɛsɔ taabalaa nɛ ɛsɩndaa?

¹⁷ Ɛsɔ Kewiyaɣ kɔŋ lɛ, liidiye kɩndʋʋ nɛ haya labʋ paatasɩɣ wɛʋ. Tɔɔnasɩ kaɣ tɔyʋʋ nɛ nɔɔyʋ ɛɛkaɣ tasʋʋ tɔɔnaɣ yabʋ nɛ nɔɔyʋ ɛɛtasɩɣ ɖɔkɔtɔ wobu. Yehowa hɔʋ ŋgʋ kɩwɛ tataa yɔ, kɩ-taa kaɣ labʋ leleŋ nɛ koboyaɣ ŋga kakaɣ wɛʋ tɛtʋ yɔɔ yɔ. Paakaɣ tasʋʋ sika, liidiye nɛ ñɩɣlɩm kpaɣʋ nɛ palabɩnɩ tadɩyɛ, ɛlɛ pakaɣ-pʋ kpaɣʋ nɛ pacanɩnɩ wondu. Tɩŋ kɩbaŋ, pɛɛ kɩbana nɛ ñɩɣtʋ kɩbandʋ kaɣ wɛʋ yem paa le se pamanɩ kuduyuŋ kɩbaŋ. Ɛyaa kaɣ ɖama sɩnʋʋ se pehiɣ taa leleŋ siŋŋ ɛlɛ pɩɩkɛɣ liidiye yɔɔ. Tɛtʋ yɔɔ ñɩm kaɣ ɛyaa kpeekpe wazʋʋ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa.

¹⁸ Wazasɩ sɔsɔsɩ nzɩ sɩɖaŋ mba palakɩ ɛgbaɣdɩnaa ɛsɔdaa yɔ, sɩ-taa nasɩyɩ tɔm ɖɩyɔɔdɩ mbʋ yɔ. Yehowa sɛyaa mba pɛwɛ tɛtʋ yɔɔ yɔ, pa-taa kaɣ labʋ leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ alɩwaatʋ ndʋ Yesu heyiɣ-wɛ se: “Ɩkɔɔ, man-Caa ɛyaa kɩbama, nɛ ɩmʋ Kewiyaɣ ŋga paañɔɔzɩ-mɩ nɛ pasɩɩ ɖooo ɛjaɖɛ kiɖe tɛɛ yɔ.”—Mat. 25:34.