Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1935 taa Darlaston, pɩkɛ Aŋgletɛɛrɩ egeetiye naɖɩyɛ nɛ patʋlɩ tʋma ɖɩlaɖɛ sakɩyɛ wena a-taa poluki wondu yɔ peeɖe. Maawɛnɩ pɩnzɩ naanza mbʋ yɔ lɛ, ma-lʋlɩyaa nɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩna papaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ. Mɔnkɔm nɛ mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ 14 mbʋ yɔ lɛ, man-taa kaatɛma se malɩ toovenim yɔɔ; nɛ pʋwayɩ maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm pɩnaɣ 1952 taa alɩwaatʋ ndʋ mɛwɛnɩ pɩnzɩ 16 yɔ.

Alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, maapaɣzɩ tʋmɩyɛ kpɛlɩkʋʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ taa. Tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ, ɖilukaɣ nesi tɛɛ wondu ndʋ palakɩnɩ tʋma ndɩ ndɩ yɔ nɛ lɔɔɖa yɔɔ wondu ndɩ ndɩ. Papaɣzɩ-m falɩsʋʋ se mɛwɛɛnɩ lone sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa nɛ maasɔɔlɩ tʋmɩyɛ nɖɩ siŋŋ.

Alɩwaatʋ ndʋ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nʋmɔɖɔnʋ nɔɔyʋ pɔzɩ-m se manpaɣzɩ cɔnʋʋ ɛgbɛyɛ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ yɔɔ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa maawɛ Wilɛɛnɩhɔɔlɩ tɛtʋ taa yɔ, pɩɩpɔzaa se mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ kɩcɛyɩyɛ naɖɩyɛ. Ɛlɛ pɩɩwɛ-m kaɖɛ se mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, mowokaɣ kediɣzisi agbaa naalɛ taa. Kpɩtaʋ hɛkʋ taa lɛ mowokaɣ kediɣzisi ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Bromsɩgrɔɔvɩ yɔ ɖɩ-taa, nɛ peeɖe kaañɔtɩnɩ man-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɛ piiposini man-ɖɩɣa ɛzɩ kilomɛtanaa 32 mbʋ yɔ. Nɛ kpɩtaʋ ɖɩdɛnɖɛ, alɩwaatʋ ndʋ manpɩsɩɣ ma-lʋlɩyaa cɔlɔ yɔ, mowokaɣ kediɣzisi Wilɛɛnɩhɔɔlɩ ɛgbɛyɛ taa.

Maasɔɔlaa se manɖʋ nesi Yehowa ɛgbɛyɛ, pʋyɔɔ lɛ mentisaa se malakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nʋmɔɖɔnʋ ɛnʋ ɛɖʋ-m yɔ, paa pɩkaɣ pɔzʋʋ se meyele tʋmɩyɛ nɖɩ maasɔɔlɩ siŋŋ yɔ ɖɩ-labʋ yɔ. Meyeba nɛ Yehowa wɩlɩ ma-naataŋ nʋmɔʋ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, pɩha-m waɖɛ nɛ mancaɣ wezuu ŋgʋ wiɖiyi mantikpiɖi kɩ-yɔɔ kpa yɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ mowokaɣ kediɣzisi Bromsɩgrɔɔvɩ ɛgbɛyɛ taa yɔ, mankatɩ koobu halɩñɩnʋ kɩbanʋ nɔɔyʋ, payaɣ-ɩ se Anne nɛ ɛɛpɩ fezuu taa. Ðɩɖɔkɩ nesi pɩnaɣ 1957 taa, nɛ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla tʋma ndɩ ndɩ Yehowa sɛtʋ taa. A-taa naayɛ yɔ: Paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ, nʋmɔʋ lɩzʋʋ kiya tʋmɩyɛ, egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ, nɛ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ. Anne yeba nɛ mehiɣ taa leleŋ siŋŋ me-wezuu caɣʋ taa.

Pɩnaɣ 1966 taa, paha-ɖʋ waɖɛ se ɖiwolo Galaadɩ sukuli ɖaŋ 42 ñɩŋgʋ nɛ ɖa-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ. Ðɩtɛma lɛ petiyini-ɖʋ Malaawii; nɛ ɛyaa sakɩyɛ  yɔɔdʋʋ se Malaawii kɛ Afrika ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ ɖeu kpem yɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩ-taa ɛyaa lakɩ camɩyɛ lakasɩ nɛ pamʋʋ ɛyaa camɩyɛ ɖɔɖɔ. Ðɩtaamaɣzɩ se ɖɩɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ ɖɩcaɣ peeɖe nɛ pileɖi.

Ðɩtalɩ Malaawii 1^er février 1967 taa. Fenaɣ kajalaɣ ñɩŋga taa, ɖɩkpaɣ ɖa-alɩwaatʋ hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ nɛ ɖɩkpɛlɩnɩ peeɖe kʋnʋŋ, nɛ pʋwayɩ lɛ ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Ðɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɛyaa nabɛyɛ maɣzaɣ se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩɖɔ paa le, halɩ pɩkpɛndɩnɩ pɔsɩ taa yɔ. Ɛlɛ tɔm ndʋ tɩtaakɛ toovenim; lɩm mbʋ pɩtɩɖɔɔ yɔ pɩ-taa ɖeke ɖɩpɩzaɣ se ɖɩɖɔ. Nabʋyʋ taa ɖɩsʋwaɣ kuduyuŋ weyi pamanɩ tɛtʋ nɛ pɔlɔ kesi yɔ ɩ-tɛɛ, nɛ pɩpɔzaɣ se ɖihuuzi wonuu ŋgʋ lɩm ɛɛpɩzɩɣ nɛ pɩsʋʋ yɔ se pɩsa nɛ tɛʋ nɩʋ alɩwaatʋ taa lɛ, lɩm etaaluli ɖɔ-yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩpaɣzɩ Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ yɔ, pɩtaawɛɛ-ɖʋ kɛlɛʋ paa ññɩɩ, paa mbʋ yɔ ɖɩɩsɔɔlɩ-ɖɩ!

Avril fenaɣ taa, mɔnkɔm nɛ menɖiɣzina se piileɖiɣ lɛ, komina kaɣ kpaɣʋ tɔm ɖɔ-yɔɔ. Manɩ Malaawii ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ Hastings Banda yɔɔdɩ tɔm natʋyʋ raadiyoo yɔɔ. Ɛyɔɔdaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɛɛhɛyɩɣ lambuu nɛ pɛwɛɛ nɛ pakʋyʋʋ komina yɔɔ. Toovenim taa lɛ, tɔm ndʋ tɩtaakɛ toovenim. Ðɩɩnawa se ɛzɩma ɖɩtaaɖʋʋ nɔɔ politiki tɔm taa yɔ pɩtaakɛdɩɣnɩ komina, nɛ kɔzɩ kɔzɩ lɛ ɖikizaa se ɖɩɩyakɩ karɩtɩwaa mba pahaɣ ɛyʋ waɖɛ se ɛsʋʋ politiki ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa yɔ.

Pɩtalɩ septembre fenaɣ taa lɛ, ɖɩkalɩ tɔm susuu takayaɣ nakɛyɛ taa se ɛjaɖɛ ñʋʋdʋ kʋ koobiya tɔm se peyeba nɛ ñam ñam lakasɩ wɛɛ paa le. Esusi politiki kediɣzaɣ nakɛyɛ taa se ɛ-tɛ komina kaɣ labʋ nabʋyʋ kpɛdɛyɛ nɛ kɩcɔnɩ tɔm ndʋ ti-ɖeɖe, nɛ piileɖiɣ lɛ kɩkaɣ ɖɩɣʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nʋmɔʋ se pataala pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma. Paɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɔtʋ tʋma nʋmɔʋ 20 octobre 1967 wiye. Alɩwaatʋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, polisinaa nɛ kaɖɩsɩ nzɩ sɩcɔŋnɩ agɔma mba pasʋʋ ɛjaɖɛ taa yɔ pɔ-tɔm ɖeɖe yɔ, pɔkɔɔ ɛgbɛyɛ piliŋa taa nɛ paɖɩɣ kɔ-nɔnɔsɩ nɛ palɩzɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɛjaɖɛ taa.

 Ðɩlabɩ kɩyakɩŋ naadozo salaka taa nɛ pɩtɛ lɛ, pakpaɣ-ɖʋ nɛ powoni lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Moorisi yɔ tɩ-taa, nɛ Grandɩ Bretaañɩ tɔkaɣnɩ kewiyitu tɩ-yɔɔ. Ɛlɛ Moorisi komina ñʋndɩnaa taaha-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩcaɣ peeɖe nɛ ɖɩla Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ. Pʋyɔɔ lɛ, petiyini-ɖʋ Rodeezii ɛjaɖɛ taa (lɛɛlɛɛyɔ ɛjaɖɛ nɖɩ payaɣ se Zimbaabuwee). Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, ɖɩkatɩ mba pɔcɔŋnɩ ɛyaa mba pasʋʋ ɛjaɖɛ taa yɔ pɔ-tɔm ɖeɖe yɔ pa-taa nɔɔyʋ. Ɛɛwɛ kañatʋ nɛ eekizaa se ɖɩtaasʋʋ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Eheyi-ɖʋ se: “Patɩha-mɩ nʋmɔʋ se ɩcaɣ Malaawii. Patɩsɔɔlɩ se paha-mɩ nʋmɔʋ nɛ ɩcaɣ Moorisi, nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɩkɔm cɩnɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ cɩnɛ wɛ ɖeu.” Peeɖe Anne paɣzɩ wiu. Pɩɩwɛ ɛzɩ nɔɔyʋ taasɔɔlɩ ɖɔ-tɔm yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-yɔɔ lɛ, maasɔɔlaa se mɛnɖɛɛ nɛ mankpaɣ nʋmɔʋ nɛ manpɩsɩ Aŋgletɛɛrɩ. Pɩtɛmnaa se ñʋndɩnaa mba pɔcɔŋnɩ ɛyaa mba pasʋʋ ɛjaɖɛ taa yɔ pe-ɖeɖe yɔ paha-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩcaɣ ɛgbɛyɛ piliŋa taa ɖoo kʋɖʋma; ɛlɛ peheyi-ɖʋ se tɛʋ feŋ lɛ, pɩpɔzʋʋ se ɖiwolo pa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa. Pɩɩnɩ-ɖʋ, ɛlɛ ɖiwobi pɩ-yɔɔ ɖɩɖʋzʋʋ tɔm ndʋ Yehowa nesi tɛɛ. Tɛʋ kifemuu tɛ wɩsɩ taa, paha-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩcaɣ Zimbaabuwee ɛjaɖɛ taa ɛzɩ agɔma yɔ, nɛ ɖɩtaaɖʋna. Ɛzɩma pɩlabɩ-m evemiye nɖɩ ɖi-wiye yɔ, maakaɣ pɩ-yɔɔ sɔʋ kpa. Man-taa kaatɛma se Yehowa wɛɛ nɛ eɖiyiɣ ɖa-naataŋ.

Maawɛ Zimbaabuwee ɛgbɛyɛ piliŋa taa lɛ, paha-m waɖɛ se mala tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ ka-taa. Kɔcɔŋnaɣ Malaawii nɛ Moozambiiki yɔɔ. Panazaɣ Malaawii koobiya siŋŋ. Tʋmɩyɛ nɖɩ malakaɣ yɔ, ɖɩ-hɔɔlʋʋ nakʋyʋ lɛ se mɛnɖɛzaɣ tɔm ndʋ Malaawii egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa mawaɣ nɛ petiyiɣni ɛgbɛyɛ yɔ. Ðanaɣ nakɛyɛ yɔɔ, maawɛɛ nɛ malakɩ tʋmɩyɛ se mɛntɛzɩ ɖɛzʋʋ tɔm ndʋ petiyinaa yɔ tɩ-taa natʋyʋ nɛ ɖoo kɔɔ nɛ aɖɛɛ lɛ, mewiwa alɩwaatʋ ndʋ mankalaa nɛ mana ɛzɩma paawɛɛ nɛ panazɩɣ mon-koobiya siŋŋ yɔ. a Ɛlɛ mana ɛzɩma pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ, pe-tisuu, nɛ ɛzɩma pɛwɛɛ nɛ pɔɖɔkʋʋ pa-laŋa yɔ lɛ, pɩkpazɩ-m ɖoŋ ɖɔɖɔ siŋŋ.—2 Kɔr. 6:4, 5.

Ðɩlakaɣ mbʋ payɩ ɖɩpɩzaɣ yɔ nɛ ɖɩhaɣ fezuu taa tɔɔnaɣ koobiya mba paakpɛndɩ pɛwɛ Malaawii yɔ nɛ mba paakʋyaa nɛ powolo Moozambiiki se pɛfɛɛ nazɩm yɔ. Koobiya mba pɛɖɛzaɣ tɔm Chichewa kʋnʋŋ taa yɔ, pɛkɛzɩ pa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ lone nɛ powoni-ɖɩ koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ hayɩm taa Zimbaabuwee ɛjaɖɛ taa. Hayɩm mbʋ pɩɩwalɩ siŋŋ. Chichewa kʋnʋŋ ɛyaa hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ yɔɔdaɣ Malaawii ɛjaɖɛ taa. Ɛlabɩ camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛma-wɛ ɖɩsɩ nzɩ sɩ-taa pasʋʋ yɔ nɛ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ. Paawobi pɩ-yɔɔ nɛ palakɩ takayɩsɩ ɖɛzʋʋ tʋmɩyɛ kɩcɛyɩyɛ nɖɩ peeɖe.

Ðɩɩlabɩ ɖʋtʋ nɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa mba paawɛ Malaawii ɛjaɖɛ taa yɔ powoki ageeta kigbeɣluu ŋgʋ palakaɣ Chichewa kʋnʋŋ taa paa pɩnaɣ ŋga Zimbaabuwee ɛjaɖɛ taa yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ pɛwɛɣ peeɖe yɔ, pamʋʋ kigbeɣluu tɔm yɔɔdʋʋ takayɩsɩ. Alɩwaatʋ ndʋ papɩsɩɣ Malaawii yɔ, palakɩ mbʋ papɩzɩɣ yɔ nɛ peheyiɣ koobiya tɔm ndʋ pɛkpɛlɩkɩ kigbeɣluu taa yɔ. Egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa mba, paawɛ abalɩtʋ. Pɩnaɣ nakɛyɛ pɔkɔm Zimbaabuwee lɛ, ɖɩlabɩ ɖʋtʋ nɛ ɖɩla Kewiyaɣ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ sukuli se ɖɩtɩŋnɩ kɩ-yɔɔ nɛ ɖɩkpazɩ-wɛ ɖoŋ.

Février 1975 taa, mɔnɖɔm nʋmɔʋ nɛ mowolo menkilimi Aseɣɖe Tɩnaa mba palɩnɩ Malaawii nɛ powolo Moozambiiki kʋyʋʋ ɖɩɖʋyɛ taa yɔ pɔ-yɔɔ. Koobiya mba, paawobi pɩ-yɔɔ nɛ pɔɖɔŋ lɔŋ weyi Yehowa ɛgbɛyɛ tasaɣ yɔ ɩ-yɔɔ, pɩkpɛndɩnɩ ɖʋtʋ kɩfatʋ ndʋ palaba se agbaa ɩwɛɛnɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa ɛgbɛyɛ yɔ tɩ-yɔɔ. Ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa kɩfama mba, palabɩ ɖʋtʋ nɛ palakɩ fezuu taa tʋma sakɩyɛ. A-taa naayɛ yɔ: Samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ, evemiye mayaɣ nɛ Feŋuu Tilimiye taa tazʋʋ, nɛ halɩ palakaɣ kigbeɣliŋ. Lone nɖɩ ɖɩ-taa paawoba nɛ paɖʋ kʋyʋʋ yɔ, paalabɩ ɖʋtʋ nɛ ɖɩwɛɛ ɛzɩ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ yɔ. Tʋma wena acɔŋnɩ cɩɖɩ cɩɖɩ wɛtʋ, tɔɔnasɩ tayʋʋ, nɛ ɛyaa yɔɔ kandɩyʋʋ yɔɔ yɔ aawɛ. Koobiya siɣsiɣ tɩnaa mba, Yehowa wazɩ-wɛ nɛ pala tʋma sakɩyɛ, nɛ menkilimi pɔ-yɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, maahiɣ ɖoŋ kpazʋʋ siŋŋ.

Pɩnaɣ 1979 taa mbʋ yɔ, Zambii ɛgbɛyɛ piliŋa paɣzɩ cɔnʋʋ Malaawii yɔɔ. Ɛlɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, mamaɣzaɣ koobiya mba pɛwɛ Malaawii yɔ pɔ-yɔɔ nɛ mantɩmɩɣ pɔ-yɔɔ, nɛ mbʋ ɛyaa lalaa sakɩyɛ lakaɣ. Maakɛ Zimbaabuwee Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa tʋ, nɛ sakɩyɛ taa lɛ, ma nɛ mba ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa mba tiyaɣnaɣ yɔ nɛ Malaawii, Afrika Hadɛ Kiŋ, nɛ Zambii koobiya mba pɛɖɛɣ nɔɔ yɔ, ɖɩkataɣ. Alɩwaatʋ ndʋ payɩ ɖɩkataɣ yɔ, ɖɩtazaɣ tɔm pɔzʋʋ  pʋnɛ pɩ-taa: “Ɛbɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtasɩ labʋ nɛ pɩkɩlɩ nɛ ɖɩsɩnɩ ɖo-koobiya mba pɛwɛ Malaawii yɔ?”

Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, nazɩm kɔm nɛ pɩpasɩ. Koobiya mba paasewa nɛ palɩɩ Malaawii ɛjaɖɛ taa yɔ, papaɣzɩ pɩsʋʋ pazɩ pazɩ; nɛ mba paba ñacaɣ peeɖe yɔ, ɛzɩma panazaɣ-wɛ siŋŋ yɔ paapaɣzɩ hiɣu hɛzʋʋ pazɩ pazɩ. Ajɛɛ wena aañɔtɩnɩ Malaawii yɔ, apaɣzɩ haʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nʋmɔʋ se posusuu tɔm nɛ pekpeɣliɣ, nɛ paɣtʋ ndʋ paaɖʋwa nɛ pasɩnzɩnɩ pa-tʋmɩyɛ yɔ, peyebi-tʋ. Mbʋ ɖɔɖɔ Moozambiiki labɩ pɩnaɣ 1991 taa. Ɛlɛ ɖɩpɔzaɣ ɖa-tɩ se: ‘Ɛzɩmtaa Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba pɛwɛ Malaawii yɔ pakaɣ wɛʋ pa-tɩ yɔɔ?’

Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, Malaawii ɛjaɖɛ taa politiki ɖʋtʋ lɛɣzaa nɛ pɩnaɣ 1993 taa lɛ komina yele paɣtʋ ndʋ kɩɩɖʋwa nɛ kɩsɩnzɩnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋma yɔ. Alɩwaatʋ pazɩ pʋwayɩ, ma nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu nɔɔyʋ ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩyɔɔdʋʋ lɛ, ɛpɔzɩ-m se: “Ŋkaɣ tisuu nɛ ŋpɩsɩ Malaawii?” Pʋbʋ taa lɛ, maawɛnɩ pɩnzɩ 59, pʋyɔɔ lɛ moncosi-i se: “Aayɩ, mankɩlɩ kpadɩyʋʋ!” Ɛlɛ, evemiye kʋɖʋmɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa, Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ tiyini-ɖʋ message nɛ kɩpɔzʋʋ-ɖʋ se ɖɩpɩsɩ peeɖe.

Ðɩɩsɔɔlɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩlakaɣ Zimbaabuwee yɔ pʋyɔɔ lɛ, pɩɩwɛ-ɖʋ kaɖɛ se ɖɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ. Ðihikaɣ taa leleŋ Zimbaabuwee nɛ ɖɩɩwɛnɩ taabalaa kɩbama siŋŋ. Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ heyi-ɖʋ nɛ nɔɔ kɩbaŋa se ye ɖɩsɔɔlaa yɔ, ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩcaɣ Zimbaabuwee. Pʋyɔɔ lɛ, ɖɩpɩzaɣ se ɖɩlɩzɩ mbʋ ɖa-maɣmaɣ ɖɩsɔɔlɩ labʋ yɔ kɛlɛʋ yem nɛ ɖɩcaɣ Zimbaabuwee. Ɛlɛ mɔntɔzʋʋ se mankpaɣ alɩwaatʋ nɛ mamaɣzɩ ɛzɩma Abraham nɛ Saara pɛɖɛwa nɛ peyele pa-ɖɩɣa kɩbaŋa pa-akpadɩyɩtʋ taa se pɩsa nɛ pɔɖɔ nʋmɔʋ ŋgʋ Yehowa wɩlɩɣ-wɛ yɔ kɩ-taa yɔ pɩ-yɔɔ.—Kiɖe 12:1-5.

Ðɩkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɖɩɖɔŋ nʋmɔʋ ŋgʋ Yehowa ɛgbɛyɛ wɩlɩɣ-ɖʋ yɔ kɩ-taa nɛ ɖɩpɩsɩ Malaawii 1^er février 1995, pɩlakaɣ pɩnzɩ 28 ɖeyi ɖeyi lɛ ɖiiwobu peeɖe kajalaɣ ɖeɖe yɔ. Paaɖʋ Ɛgbɛyɛ Piliŋa kɔɔmiite nakʋyʋ, ma nɛ koobiya abalɩñɩma lalaa naalɛ ɖɩɩwɛnɩ kɩ-taa; nɛ pitileɖi lɛ, ɖɩpaɣzɩ labʋ ɖʋtʋ ndʋ titukuuni Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tʋma yɔ, nɛ pɩɖɔkaɣnɩ-ɖʋ.

Pɩkɛnɩ-m wazaɣ se mana ɛzɩma Yehowa wɛɛ eyeki nɛ tʋmɩyɛ ɖɛɣnɩ ɛsɩndaa lɛɛ lɛɛ yɔ. Tɔm susuyaa huu lɛɛ lɛɛ. Pɩnaɣ 1993 taa, tɔm susuyaa kaakpɛndɩ 30000 mbʋ yɔ nɛ pɩtalɩ pɩnaɣ 1998 taa lɛ, pɛcɛzɩ 42000 yɔɔ. b Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ ha nɔɔ se pala ɖʋtʋ nɛ pama ɛgbɛyɛ piliŋa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ kɩfaɖɛ naɖɩyɛ nɛ kɔcɔnɩ tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ pɩpɔzʋʋ se ɖɩla yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ðɩyabɩ tɛtʋ ɛkɩtaarɩnaa 12 Liilɔŋgɩwe, nɛ paalɩzɩ-m se mala tʋmɩyɛ kuduyuŋ maʋ kɔɔmiite taa.

 Koobu Guy Pierce kɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa tʋ. Ɛnʋ yɔɔdɩnɩ samaɣ taa tɔm nɛ patʋlɩ ɛgbɛyɛ piliŋa kuduyuŋ kɩfaŋ weyi pamawa yɔ ɩ-nɔnɔsɩ mai 2001 taa. Egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa Aseɣɖe Tɩnaa mba paawoba yɔ paacɛzɩ kudokiŋ naalɛ yɔɔ, nɛ paamɩyɩsʋʋ pa-taa hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ lɩm yɔ pɩɩcɛzɩ pɩnzɩ 40 yɔɔ. Koobiya siɣsiɣ tɩnaa mba, pɔɖɔkɩ pa-laŋa nazɩm sɔsɔm taa pɩnzɩ sakɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ paɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nʋmɔʋ yɔ. Paakɛ kʋñɔndɩnaa tomnaɣ yɔɔ, ɛlɛ fezuu taa lɛ, paakɛ ñɩm tɩnaa siŋŋ. Nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ, pa-taa wɛ leleŋ siŋŋ se powolo nɛ pekilimi Betɛɛlɩ kɩfalʋ ŋgʋ pama-wɛ yɔ kɩ-taa. Nɛ lona wena a-taa payɩ powobi Betɛɛlɩ taa yɔ, pete Kewiyaɣ hendu Afrika kʋnʋmɩŋ taa. Piiyeba nɛ sɔnzɩ nzɩ sɩla ɖeu kpem nɛ wiɖiyi mantɩna mbʋ. Pɩwɩlaa se Yehowa wazɩɣ mba pɔɖɔkʋʋ pe-siɣsiɣ wɛtʋ kala taa yɔ siŋŋ.

Ðɩma ɛgbɛyɛ piliŋa ŋga nɛ pɩtɛ lɛ, papaɣzɩ-m haʋ tʋma Kewiyaɣ Kpaamɩŋ nɔnɔsɩ tʋlʋʋ alɩwaatʋ taa nɛ man-taa lakaɣ leleŋ siŋŋ. Ðʋtʋ ndʋ ɛgbɛyɛ laba nɛ ɖɩmaɣ Kewiyaɣ Kpaamɩŋ lɛɛ lɛɛ ajɛɛ wena a-taa koobiya fɛyɩnɩ liidiye sakɩyɛ yɔ a-taa yɔ, tɩwɛɛ nɛ tɩwazɩɣ agbaa wena awɛ Malaawii yɔ. Pʋcɔ nɛ ɛgbɛyɛ lakɩ ɖʋtʋ ndʋ lɛ, agbaa naayɛ kpeɣlaɣ kuduyuŋ cikpeŋ weyi pamanɩ eucalyptus tɩŋ yɔ ɩ-taa. Pakpakaɣ kañɩŋgbayɩsɩ (roseaux) nɛ palʋʋ ñalɩŋ nɛ pɔlɔkɩnɩ kuduyuŋ nɛ palakaɣ tendene wena aɖaɣlɩ ɛzɩ kpelisi kɩɖaɣlɩsɩ yɔ nɛ pacakɩ pɩ-yɔɔ. Lɛɛlɛɛyɔ, koobiya wɛɛ palakɩ tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka nɛ palɩzɩɣ filikinaa nɛ pɔhɔkɩ-wɛ momola wena paamawa yɔ a-tɛɛ nɛ pamaɣnɩ kediɣzaɣ lona kɩfana wena awɛ kajʋka yɔ. Ɛlɛ koobiya mba, paasɔɔlɩ labɩnʋʋ tʋmɩyɛ tendene wena aɖaɣlɩ ɛzɩ kpelisi kɩɖaɣlɩsɩ yɔ, nɛ pataalakɩnɩ tʋmɩyɛ kpelisi cikpesi, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛyaa sakɩyɛ pɩzaɣ se pacaɣ tendene yɔɔ.

Man-taa labɩ leleŋ siŋŋ ɖɔɖɔ se mana ɛzɩma Yehowa sɩɣnɩ ɛyaa nɛ pɛɖɛɣnɩ ɛsɩndaa fezuu taa yɔ. Kɔzɩ kɔzɩ lɛ, mana ɛzɩma Afrika koobiya piya evelisi ha sɩ-tɩ faaa se sɩɖʋʋ nesi, ɛzɩma sɩmʋ falɩsʋʋ mbʋ Yehowa ɛgbɛyɛ ha-sɩ yɔ lɛɛ lɛɛ nɛ ɛzɩma sɩlakɩ tʋmɩyɛ yɔ lɛ, pitukuni-m siŋŋ. Piyeba nɛ sɩpɩzɩ nɛ sɩwɛɛnɩ wala sɔsɔna Betɛɛlɩ nɛ agbaa taa. Peeɖe koobiya mba paha-wɛ waɖɛ fam nɛ fam nɛ papɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa yɔ, pakpazɩ agbaa ɖoŋ nɛ pɩkɩlɩ; pa-taa sakɩyɛ kaaɖɔkɩ nesi. Nesi ɖɔkɩyaa mba, palɩzaa se palakɩ sakɩyɛ Yehowa tʋmɩyɛ taa nɛ pɩkɩlɩ pʋyɔɔ potuzi piya lʋlʋʋ nɛ ɛsɩndaa paa ɛyaa sakɩyɛ halɩ pɩkpɛndɩnɩ pɔ-hɔŋ taa mba kaasɔɔlaa se palʋlɩ piya yɔ.

Malabɩ pɩnzɩ 52 Afrika taa nɛ pɩtɛ lɛ, mankatɩ kala naayɛ tomnaɣ taa alaafɩya hɔɔlʋʋ taa. Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite kpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se petiyini-ɖʋ Grandɩ Bretaañɩ nɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ tisi tɩ-yɔɔ. Pɩtaakɛdɩnɩ-ɖʋ se ɖɩɖɛɛ nɛ ɖiyele tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩsɔɔlɩ siŋŋ yɔ, ɛlɛ Grandɩ Bretaañɩ Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba wɛɛ nɛ pɔcɔŋnɩ ɖɔ-yɔɔ camɩyɛ kpem ɖa-akpadɩyɩtʋ taa.

Man-taa tɛma se lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ mankpaɣaa se meyeki nɛ Yehowa ɖiyi ma-naataŋ me-wezuu caɣʋ taa yɔ, nɖɩ kɛnɩ lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ ɖɩkpaɖɩ ɖeu yɔ. Ye maata liu ma-maɣmaɣ mɔ-lɔŋsɩnɖɛ yɔ, nɔɔyʋ ɛɛsɩŋ ɖenɖe tomnaɣ yɔɔ tʋmɩyɛ nɖɩ maasɔɔlaa se mala yɔ ɖiiyeba nɛ mɛwɛɛ yɔ. Paa ɛzɩmtaa lɛ, Yehowa sɩm mbʋ pɩpɔzʋʋ-m se pɩsa nɛ ‘ma-naataŋ tʋʋzɩ yɔ.’ (Adu. 3:5, 6) Alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa evelaɣ yɔ, man-taa kaawɛ leleŋ siŋŋ se mɛnkpɛlɩkɩ lɛɣtʋ ndɩ ndɩ tʋmɩyɛ nɖɩ malakaɣ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ ɖɩ-yɔɔ. Paa mbʋ yɔ, Yehowa ɛgbɛyɛ ɖʋm fezuu taa tʋmɩyɛ nɛ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩha-m taa leleŋ siŋŋ nɛ pɩkɩlɩ. Ma lɛ, Yehowa sɛtʋ ha-m taa leleŋ siŋŋ nɛ tiɖiɣni-m haʋ taa leleŋ siŋŋ me-wezuu caɣʋ taa!