Pinngortitarsuaq qanoq ilinniarfigisinnaavarput?

“Apererias­sagitit nersutit – taak­kua ilin­niar­tis­savaatsit, qilaal­lu tim­miai – taak­kua ajoqersuutis­savaatsit, imaluun­niit nunami or­pik­kat – taak­kua ilitsersuutis­savaatsit; aalisak­kat im­mamiit­tut ilisimatis­sin­naavaatsit.” – JOBI 12:7, 8.

ILISIMATUUT ingeniøril­lu naasut uumasul­lu ukiuni kingul­ler­ni isumas­sarsiorfigisar­paat. Nutaalior­nermin­ni nutarsaanermin­niluun­niit uumasut naasul­lu misis­soq­qis­saar­tar­paat ilusaal­lu ilaar­niarsarisarlugit. Tamak­ku ilaat as­sersuutitut al­laaserisami matumani saq­qum­miun­neqar­tus­sat atuar­til­lugit im­minut ima aperisarit: “Kina tamak­kunin­nga ilusilersueq­qaar­pa?”

Arferup talerua ilinniarfigineqarpoq

Tim­misar­tunik ilusilersuisar­tut qipoq­qaq ilin­niarfigisin­naal­luar­paat. Qipoq­qaq 30 tonsit mis­saan­nik oqimaas­suseqar­poq – lastbiilit ulik­kaarlugit usilersuk­kat oqimaatsiginerat­tut. 12 meterit mis­saat­tut takitigaaq eqaat­tuunanilu, aam­ma sulut­tut it­tunik angisuunik taleroqar­poq. Taamaat­torli im­map iluani aalas­sarip­poq. As­sersuutigalugu nerisas­sarsioraangami aalisak­kat piniak­kami ataan­ni kaaviiaarluni pul­lar­tar­pas­sualior­tar­poq. Pul­lar­tat taak­kua qas­sutitut im­mata qipoq­qap aalisak­kat pisareriaan­naasar­pai.

Uumasup taama angitigisup kaajalukaal­laq­qitsiginera ilisimatuut aal­laq­qaam­mut paasiuminaatsis­simavaat. Kingor­nali paasilersimavaat taman­na taleruisa ilusaan­nik pis­suteqar­toq. Tim­misar­tup sului as­siginagit qipoq­qap taleruisa sinaat maniilakulut­tuup­put.

Taleq­qumi sinaasa maniilakulut­tuunerat pis­sutigalugu qipoq­qaq ilungersor­pal­laarani qum­mukarsin­naasar­poq. Atuagas­siaq Natural History naaper­torlugu maniilakulun­nerit taak­ku pis­sutigalugit imeq qipoq­qap taleruisa qaavan­ni kaavit­tar­poq, taamaalil­lunilu qipoq­qaq ajor­nan­ngin­nerusumik qum­mukar­tar­poq. Taleruisa sinaat manis­suusimasuup­pata taman­na ajor­narsimas­sagaluar­poq.

Taamatut paasisaqar­neq qanoq iluaqutaasin­naava? Tim­misar­tup sului qipoq­qap taleruisut ilusilersugaasuugaluarunik pisariin­nerus­sagaluar­put, isuman­naan­nerus­sagaluar­put aserfal­latsaalioruminar­nerus­sagaluarlutil­lu. Ilisimatooq, John Long, isumaqar­poq ungasin­ngitsuk­kut “qipoq­qap talerui ilaarlugit tim­misar­tut tamarmik maniilakulut­tunik suloqalis­sasut”.

Naajap sului ilaarneqarput

Soorunami tim­misar­tut suluisa tim­mis­sat sului as­sigereer­paat. Ingeniøril­li tim­mis­sat sului suli pitsaanerusumik ilaarsin­naalersimavaat. Atuagas­siaq New Scientist naaper­torlugu universitetimi Floridamiit­tumi ilisimatuut droneliorsimap­put aqut­tak­kamik naajatut aarsaarsin­naasumik suk­kasuumil­lu ap­parsarsin­naasumik qul­larsarsin­naasumil­lu.

Naajaq sulum­mi qeq­qatigut nagguaqarami tim­mil­laq­qis­sorujus­suuvoq. Atuagas­siami New Scientist-imi nas­suiar­neqar­poq naajap sului as­silil­lugit drone taan­na peqit­tar­tunik sululer­neqarsimasoq. Taamaat­tumik aarsaar­tin­neqarsin­naavoq, aam­ma il­lut por­tusuut akor­nan­ni ap­parsarsin­naal­lunilu qul­larsarsin­naavoq. USA-mi sak­kutuut tim­misar­tor­tar­toqatigiit dronet taamaat­tut atorlugit akuutis­sanik bakterianil­lu sak­kus­salianik il­loqarfis­suar­ni ujarlersin­naaler­nis­sar­tik kis­saatigaat.

Sisamavileeqqap isigai ilaarneqarput

Aam­ma uumasut nunamiutat ilin­niarfigingaarsin­naavagut. As­sersuutigalugu sisamavileeraq gek­komik taaneqar­tar­toq iik­kak­kut qilaak­kul­lu ingerlasin­naavoq. Gek­kop taamatut pigin­naasaqar­neranut pis­sutaasoq maluginiaruk.

Gek­ko igalaaminer­tut quasatsigisuk­kut al­laat ingerlasin­naavoq. Qanoq ilil­luni? Alui nipit­tar­tulior­tan­ngil­lat, aluinili nujaarar­pas­suit pis­sutaal­lutik alui sunut tamangajan­nut nip­pus­sin­naap­pul­lusooq. Soorunami inuit iik­kak­kut manis­suin­nak­kut qal­lorsin­naan­ngil­lat. Gek­koli alumigut nujaarar­pas­suaqarami iik­kani manis­suni, al­laal­lumi qilaani, unin­ngasin­naavoq.

Gek­kop isigai qanoq isumas­sarsiorfigineqarsin­naap­pat? Velcrobåndimut * taarsiul­lugu ator­tus­samik al­lamik sanasoqarsin­naavoq. Atuagas­siaq The Economist naaper­torlugu ilisimatooq isumaqar­poq nakorsar­tin­nermi ikinut mat­tutit akuutis­sal­lit ator­neqarsin­naan­ngik­kaangata ator­tus­siaq taan­na “gecko tape”-imik taaneqar­tar­toq atorluar­neqarsin­naasoq.

Kina nersorneqassava?

NASA-mi robot­tilior­toqarsimavoq skor­pionitut ingerlasar­tumik, Finlandimilu traktorilior­toqarsimavoq suul­luun­niit angisuut qaavisigut sul­linerujus­suar­tut ingerlasin­naasumik. Ilisimatuut al­lat or­piit paar­narlui as­silil­lugit an­noraaminiliorsimap­put isugutan­naveersaar­titsisin­naasumik. Biililior­tut aalisak­kap saaniluusam­mik taaneqar­tar­tup ilusaa as­silil­lugu silaan­narmit kigaal­latsin­neqar­pal­laar­tan­ngitsumik biililiorsimap­put. Ilisimatuul­lu al­lat paaserusup­paat uiluiit ilaat søørenik taaneqar­tar­tut qaleruaat sooq taama nin­ngutiginersut. Qaleruaq taan­na as­silil­lugu atisanik oqin­nerusunik qajan­naan­nerusunil­lu sak­kutuut il­lersuutigisin­naasaan­nik sanarusup­put.

Pin­ngor­titarsuaq ima ilin­niarfigineqarsin­naatigaaq al­laat ilisimatuut uumasut naasul­lu pis­susaat pil­lugit paasis­sutis­sanik elektroniskiusunik ujarlerfis­sialiorsimal­lutik. Atuagas­siaq The Economist naaper­torlugu ilisimatuut ujarlerfis­siaq taan­na isumas­sarsiorfigisin­naavaat. Uumasut naasul­lu pil­lugit paasis­sutis­sat taak­ku pigin­nit­tus­saatitaanermut as­sersuun­neqarsin­naap­put. Nutaalior­toq kinaluun­niit nas­saaminik nalunaarsuititsigaangami nalingin­naasumik pigin­nit­tus­saatitaasar­poq. Ilisimatuut ujarlerfis­sialior­tut oqar­pul­lusooq pin­ngor­titarsuaq as­silil­lugu nutaaliorsin­naaneq qujamasuutigineqar­tariaqar­toq.

Pin­ngor­titarsuarmiit­tul­li tupin­naqisut kiap isumas­sarsiarai? Inuit ilaat isumaqar­put ukiuni mil­lionilik­kuutaani aqun­neqan­ngitsumik nalaatsor­nerin­nak­kul­lu pin­ngoriar­tuaarsimasut. Al­lal­li al­latut iner­niliip­put. Ilisimatooq Michael Behe The New York Times-imut 2005-imi ima al­lap­poq: “Pin­ngor­titarsuaq qimerloor­til­lugu iner­niliil­luar­nis­saq ajor­nan­ngilaq. Tim­miaq qeerlutuutut isik­koqarlunilu qarlorlunilu pisup­pat nalunavian­ngilar­put qeerlutuujusoq. Taamatut­taaq pin­ngor­titarsuarmiit­tut ilusilersor­neqarsimam­mata nalunavian­ngilar­put ilusilersuisoqarsimas­sasoq. Taman­na as­sor­tor­neqarsin­naan­ngilaq.”

Soorunami kinaluun­niit isumas­sarsil­luni ajun­ngin­nerusumik nutaalior­toq – tim­misar­tup sulugigaluar­pagu, nipit­tar­tuugaluar­pat, an­noraaminiugaluar­pat biiliugaluar­pataluun­niit – nersor­neqar­tariaqar­poq. Kinaluun­niil­li al­lap isumas­sarsiaanik ilaarsil­luni atuisoq nutaalior­tumil­lu ataq­qinarsisitsin­ngitsoq til­lin­nerar­neqar­tar­poq.

Pin­ngor­titarsuarmi tupin­nar­tor­pas­suit ilisimatuut ilaagaat nalaatsor­nerin­nak­kut piulersimanerat up­peris­sal­lugu tun­ngavis­saqarsoraajuk? Ilisimatuut silas­soris­suup­pata, ilaagaan­nik pilioq­qaar­toq silas­sorin­nerujus­suusimas­san­ngin­ner­pa? Kina nersor­neqar­ner­paasariaqar­pa? Ilaarsisoq ilusilersueq­qaar­torluun­niit?

Naliliilluarneq

Inup­pas­suit pin­ngor­titarsuarmik misis­suisimasut tus­siaasior­tup oqaasii uku isumaqatigaat: “Amerlangaar­put pin­ngor­titatit, Naalagaq! Pin­ngor­tip­patit tamaasa ilisimasuul­lutit. Nunarsuaq pin­ngor­titan­nik ulik­kaar­poq.” (Tus­siaat 104:24) Biibilimik al­lat­toq, Paulusi, as­singusumik ima iner­niliivoq: “[Guutip pis­susii takus­saan­ngitsut, NW], it­tuin­nar­tumik pis­saanera Guutius­susialu, silarsuup pin­ngor­titaaneraniil­li takus­saagaluar­put suliaasigul­lu ilisimaneqarlutik.” – Romamiut 1:19, 20.

Inup­pas­suil­li eq­qor­tuliorusul­lutil­lu Biibilimik ataq­qin­nit­tut Guutimil­lu up­perin­nit­tut isumaqar­put Guutip pin­ngoriar­tuaar­titsinermigut suut tamaasa pin­ngor­tis­simagai. Taman­nali Biibilimi qanoq ilin­niar­titsis­sutigineqar­pa?

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

[Issuagaq]

Pin­ngor­titarsuaq sooq taama torral­lataatigaa?

[Issuagaq]

Pin­ngor­titarsuarmik kina ilusilersuisuua?

[Ungalusaq/assiliartat]

Ilisimatuut silas­soris­suup­pata, ilaagaan­nik pilioq­qaar­toq silas­sorin­nerusimas­san­ngin­ner­pa?

Naajat sului ilaarlugit drone una sananeqarsimavoq

Gek­kop isigai iper­ter­neq ajor­put, teflon eq­qaas­san­ngik­kaan­ni sumul­luun­niit nip­pus­sin­naap­put nip­put­taraluar­tul­lu ajor­nan­ngitsumik ingerlasin­naavoq, aam­ma tumilior­tan­ngilaq. Ilisimatuut gek­kop isigai ilaarlugit nutaalior­niarsarip­put

Saaniluusap ilusaa as­silil­lugu biililior­toqarsimavoq

[Suminngaanneernerat]

Timmisartoq: Kristen Bartlett/ University of Florida; gek­kop isigai: Breck P. Kent; saaniluusaq biilillu: Mercedes-Benz USA

[Ungalusaq/assiliartat]

SIANIGINNGISAMINNIK SAMMIVISSIULLAQQISSUT

Uumasor­pas­suit tam­mar­tajaaratik or­nitamin­nut apuut­tar­put. Qanoq taamaas­sin­naagamik? Sianigin­ngisamin­nik silatuumik iliorsin­naagamik. Marlun­nik as­sersuuteqariar­ta.

▪ Uniaaluit angallattarnerat Uniaaluit nerisas­sarsiorsimasut iniliamin­nut qanoq uter­tar­pat? Tuluit Nunaan­ni ilisimatuut paasisimavaat uniaaluit tipiliorlutik aq­qutis­sar­tik ilisar­naasersuun­nar­nagu aam­ma ilaasa angerlamut ingerlavis­sar­tik nas­saariuminar­tun­ngor­tit­taraat. As­sersuutigalugu uniaaluit aalajangersimasut ilaat iniliamin­niit ingerlavis­sioraangamik ingerlavis­siar­tik avis­saar­tuuf­filersor­tar­paat. Atuagas­siami New Scientist-imi nas­suiar­neqar­poq aq­qutis­sat avis­saar­tuun­neri taak­ku aalajangersimasumik qiver­neqar­tar­tut. Taamaat­tumik uniaaluit angerlamut ingerlanermin­ni avis­saar­tuuf­fin­nut kil­lik­kaangamik narlorin­nerusuk­kut ingerlasar­put. Taamaalil­lutik pisariaqan­ngitsumik tam­mar­tajaar­tan­ngil­lat, iniliar­til­li naneriaan­naasar­paat.

▪ Timmissat sumiissusersiutaat Tim­mis­sat sila qanorik­kaluaraangal­luun­niit tam­mar­tajaaratik ungasis­sumut tim­misin­naap­put. Qanoq? Ilisimatuut paasisimavaat tim­mis­sat nunarsuup kajungerisuata nutsuivianut malus­sajasuusut. Atuagas­siamili Science-mi nas­suiar­neqar­poq sumiif­fik apeq­qutaatil­lugu nunarsuup kajungerisuata nutsuiviata avan­namut sam­mivia al­lan­ngorar­tar­toq. Taamaap­pat sooq tim­mis­sat tam­mar­tajaar­neq ajor­pat? Seqer­nup tarrik­kiar­tor­tup inis­sisimanera malit­taramik­ku. Ukiul­li ingerlanerani seqer­nup tarrik­kiar­tor­tup inis­sisimanera al­lan­ngor­tar­poq. Tim­mis­sal­li arlaatigut naluneq ajor­paat ukioq qanoq ilinersoq. Tamak­ku tamaasa iluaqutigalugit tam­mar­tajaaratik sumiis­susersisar­put.

Kiap uniaaluit aq­qutis­saan­nik ilisimasaqalersip­pai? Kiap tim­mis­sat sumiis­susersiorsin­naan­ngor­tip­pai? Nalaatsor­nerin­nak­kut pin­ngoriar­tuaar­nerup taman­na kinguneraa? Imaluun­niit silas­soris­sumik Pin­ngor­titsisoqar­pa?

[Suminngaanneernera]

© E.J.H. Robinson 2004