Naapertuil­luanngitsoqarnera qanoq paasigiga

Oqaluttuartoq: Ursula Menne

Inuup kialuunniit ajunngitsumik naapertuil­luartumillu pineqarnissaa kissaatigiuaan­narnikuuara. Tamanna aalajangius­simagakku Tysklandi Kangillermi kommunisteqarfiusumi parnaarus­saatinneqarpunga. Eqqumeeq­qinnaamillu sooq taama naapertuil­luanngitsoqar­tiginera akissutis­sarsivara. Nassuiaalaariarlanga.

1922-MI Tysklandip illoqarfiisa ilaanni, Hallemi, ukiuni 1.200-ni amerlanerusuni oqaluttuas­sartalimmi, inunngorpunga. Berlinip kujammut kitaanit 200 kilometerisut ungasitsigisumiippoq naaggaar­tunullu siulliit ilaattut qitiusimalluni. Nukara Käthe 1923-mi inunngorpoq. Ataata sakkutuujuvoq anaanalu isiginnaar­titsisarfimmi erinarsor­tartuulluni.

Naapertuil­luanngis­sutsimik aaqqiin­niarnermik kissaateqarnera ataatannit pigiliuppara. Sakkutuujujun­naarami pisiniarfiutitaarpoq. Pisiniartartui amerlanerit pissaaleqisuupput, taamaattumik nalligusulluni akiligas­sarsisitsisarpoq. Taamatut ajunngitsuliortarami akiliisin­naajunnaarnermik kinguneqarpoq. Assigiin­ngisitsinermut naapertuil­luanngis­sutsimullu akiuiniarneq ajornar­nerungaartoq ataatama misigisaanit ilikkarsimasin­naagaluarpara. Inuusut­tuulluniuna aalajangiussamik anguniagaqarluni tunniutiin­narusun­nartanngitsoq.

Anaanama eqqumiitsuliornermik piginnaasaa kingornus­simavara. Nukaralu Käthe nipilersornermik, erinarsornermik qitinnermillu soqutigisaqalersip­paatigut. Nuannersumik meeraavunga, Käthelu marluulluta inuunerput nuanneqaaq, ukioq 1939 tikillugu.

Misigisapiluit aallartipput

Tunngaviusumik ilinniarnera naammas­sigakku ballettertartut ilinniarfianni ilinnialerpunga, misigissutsit tamaasa atorlugit qiteriaaseq Ausdruckstanz-imik taaneqartartoq Mary Wigman ilinniar­titsisoralugu ilinnialerpara. Aamma qalipaaneq aallutilerpara. Taamaattumik inuusut­tuunerma nalaa nuannaarlunga pilluarlungalu ilinniarfigaara. Taava 1939-mi sorsunnersuup aappaa aallartippoq. Aamma 1941-mi ajortorujus­suarmik nalaataqarpugut, tassami ataata tuberkuloserluni toqugami.

Sorsunnersuaq misigisapiloqar­titsivoq. 17-iinnarnik ukioqarlunga sorsunnersuaq aallartimmat eqqarsaatigaara nunarsuarmi pissutsit ajorluin­narsisut. Innuttaasut amerlasuut nazistinut nersorin­ninniartut takusalerpakka. Tamannalu pisariaqar­titamik amigaateqarnermik, toqumik aseruinermillu malitseqarpoq. Illorput qaartartumik eqqugaalluni aseruatiter­neqarpoq, sorsunnermilu ilaquttakka arlallit toqutaallutik.

1945-mi sorsunnersuaq taamaatimmat anaana, Käthe uangalu suli Hallemi najugaqarpugut. Tamatuma nalaani ueqarlungalu mikisumik paneqarpunga, aappariin­nerpulli oqitsuin­naanngilaq. Averuserpugut. Panigalu inuussutis­saqarumalluta qitittartutut atorfinippunga qalipaasalerlungalu.

Sorsunnersuup kingorna Tysklandi sisaman­ngorlugu avinneqarpoq, uagullu illoqarfipput Sovjetunionip naalagaaffianik aqunneqalerpoq. Taamaalilluta kommunistinik aqunneqalernerput sungiun­niartariaqalerparput. 1949-mi Tysklandip ilaa, Tysklandi Kangillermik taaneqartartoq, Den Tyske Demokratiske Republikitut (DDR) ilisimaneqalerpoq.

Kommunistinit aqunneqarluni inuuneq

Kommunistinik aqunneqarnitta nalaani anaana napparsimalerpoq, uangalu isumagisus­sanngorpara. Pisortat allaffeqarfianni suliffis­sarsivunga. Tamatuma nalaani inuit naapertuil­luanngitsumik pisartunut eqeersimaar­neruleq­qullugit ilinniartunut aqutseriaatsimik isornar­torsiuisunut atassuteqar­talerpunga. Assersuutigalugu inuusuttoq ataaseq universitetimi ilinniar­nissaminut itigartin­neqarpoq ataataa nazistit partiiannut ilaasor­taasimammat. Taanna ilisarisimavara, nipilersoqatigiit­tarattami. ‘Sooq’, eqqarsarpunga, ‘ataatami iliuusii pissutigalugit pillarneqassava?’ Isornar­torsiuisut ilagalugit suliniuteqar­nerulerpunga, aalajangerpungalu akerlius­sutsimik takutitsisunut peqataasaler­niarlunga. Allaat eqqartuus­siveqarfiup tummeraanut naqitaaqqanik ikkussuivunga.

Naapertuil­luarnermik nuannarisaqarnera misilin­neqaqqippoq Eqqissinermik Suliniuteqartut Ataatsimiititaliaani allatsitut allatakka pissutigalugit. Pisumi allami politikki pissutigalugu Ataatsimiititaliap pilersaarutigaa angummut utoqqarmut, Tysklandi Killermi najugaqartumut, pasilliutissanik allakkanik kommunistinut tunngasunik nassius­siniarlutik. Taamatut pisoqarnera kamaatigingaarakku allakkat allaffinnut toqqorpakka. Taamaattumik nassiun­neqanngisaannarput.

“Parnaarus­sivimmi ajornerpaap” neriuuteqalersippaanga

1951-imi juunimi angutit marluk allaffinnut iserput oqarlutillu: “Tigusaavutit.” Parnaarus­sivimmut Roter Ochse-mik (Ussik Aappalaartumik) taasartagaanut oqquppaannga. Ukioq ataaseq qaangiuttoq naalagaaffiup suliniutaannut akornusersuisimasutut unnerluus­saavunga. Siornatigut naqitaaqqat atorlugit akerliusarsimanera pillugu ilinniar­nertuut ilaasa Stasimut, isertortumik politiinut, killuutigisimavaanga. Eqqartuussineq piviusorsiunngilaq, imminut illersor­niarlunga oqaaserisakka soqutigineqan­ngimmata. Ukiuni arfinilinni parnaarus­sassanngor­tinneqarpunga. Parnaarus­saaqqatillunga napparsimalerama parnaarussiviup napparsim­mavianut unitsin­neqarpunga, tassanilu arnat 40-t missaat uninngaqatigilerlugit. Inuit neriuutaarus­simallutik aliasuttut takullugit paatsiveeruppunga. Matup tungaanut arpappunga matulu tillualerlugu.

“Suniarpit?”, paarsisoq aperaaq.

“Maanngaanniit anisinnga”, suaartarpunga. “Inimulluunniit kisimiit­tariamut mattutinnga maanngaanniit qimagutitillunga.” Soorunami soqutigin­ngilaanga. Kingunitsianngua arnaq ataaseq allanit allaanerusoq maluginialerpara. Isaatigut takusin­naavara eqqissisimarpasissoq, taamaattumik eqqaanut ingippunga.

“Eqqanni issianiaruit mianersor­tariaqarputit”, tupaallaatigeqisannik taama oqarpoq. Nangippoq: “Jehovamik Nalunaajaasuunera pissutigalugu maaniittut ajornerpaatut isigaannga.”

Taamani ilisiman­ngilara Jehovap Nalunaajaasui Kommunistinit akeqqatut isigineqartut. Nalunngilarali Biibilimik Atuaqqis­saartartut marluk (taamani taamatut taaneqartartut) meeraallunga ataataga pulaartaraat. Allaat eqqaamavara ataataga oqartoq: “Biibilimik Atuaqqis­saartartut ilumoorput!”

Arnannguaq taanna, Berta Brüggemeier-imik atilik, naapikkakku tuppallingaarama qullipippunga. “Jehova pillugu oqaluttuutilaannga”, oqarfigaara. Taamanerniit qimanngisaan­nangajalluta Biibili pillugu eqqartueqatigiit­tuaannalerpugut. Ilikkakkama ilagaat Guuti ilumoortutuaq, Jehova, tassaasoq Guuti asannittoq, naapertuil­luartoq eqqissinermillu nuannarisaqartoq. Aamma ilikkarpara inuit ajortut naalliutitsisartullu ajoqusigaat tamaasa iluarsiivigiumaarai. “Iluanngitsoq erniinnaq peeruttussaavoq. … Kisianni qanilaartut nuna kingornutissavaat pilluangaar­nertillu nuannaarutigis­sallugu.” – Tussiaat 37:10, 11.

Iperagaanera kitaanullu qimaanera

1956-imi ukiut tallimat sinnilaarlugit parnaarus­saaqqareerlunga iperagaavunga. Iperagaaninniillu ullut tallimat qaangiuttut DDR-imiit qimaavunga. Taamani marlunnik paneqarpunga, Hannelore Sabinelu. Taakku ilagalugit Tysklandi Killermut qimaavunga. Tassani uigalu avippugut. Jehovap Nalunaajaasui taamani naapeqqit­talerpakka. Biibilimik atuaqqis­saartillunga paasivara Jehovap najoqqutassiai naapertorlugit inuussaguma inuuninnik allannguisariaqarlunga. Taamaaliorpungalu 1958-imilu imermut morsutsin­neqarlunga.

Kingusin­nerusukkut kateqqippunga, tamatumuuna Jehovamik Nalunaajaasumut, Klaus Menne-mut. Pilluarluta aappariippugut marlunnillu meerartaarluta – Benjamin Tabialu. Ajoraluartumik Klaus ukiut 20-t matuma siorna tupannaqisumik cykelinik ajutoorluni toquvoq. Kingorna kateqqin­ngilanga. Makititaanis­samilli neriuut uannut tuppallersaataangaarpoq nalunnginnakku toqusimasut paratiisimi maani nunami makititaajumaartut. (Lukkarsi 23:43; Apustilit Suliaat 24:15) Tuppallersaatigisaqaaralu meeqqakka sisamat tamarmik Jehovamut kiffartormata.

Biibilimik atuaqqis­saartarnikkut ilikkar­nikuuara Jehova kisimi naapertuil­luassusermik ilumoortumik pilersitsisinnaasoq. Jehova inunnit allaanerulluni atukkagut tunuliaqut­tagullu, inuit allat ilisiman­ngisaat, eqqarsaatigisarpai. Tamanna ilisimallugu qamuuna eqqissis­sutigaara, ingammik naapertuil­luanngitsumik takusaqarlungaluunniit misigisaqaraangama. Biibilimi allassimavoq: “Takugukku piitsut qunutitaasut nunamilu iluarneq naapertuil­luarnerlu unioqqutin­neqartut tamanna tupigusuutigis­sanngilat, pissaaneqartormi pissaaneqar­nerusumit nakkutigineqartarpoq, sulilu pissaaneqar­nerusumik taakkua qulaanniit­toqartarpoq.” (Oqaluus­sisartup oqaasii 5:7) ‘Pissaaneqar­nerusoq’ tassaavoq Pinngor­titsisorput. Aamma ima allassimasoqarpoq: “Pinngortitaq sunaluunniit Guutip isaanut isertorsin­naanngilaq, iliuutsigulli pillugit eqqartuus­sisissatta isaanut suut tamarmik tamaqaratillu saqqumipput.” – Hebræerit 4:13.

Ukiut 90-ingajaat kingumut qiviarlugit

Inuit ilaannikkut aperisarpaannga nazistit naalakkersuinerata nalaani kingornalu kommunistit naalakkersuinerata nalaani inuuneq qanoq issimanersoq. Inuuneq oqitsuin­naanngilaq. Nunami aqutseriaatsit allat assigalugit aqutseriaatsit taakkua marluk ersersippaat inuit aqutsinis­saminnut piginnaaneqan­ngitsut. Biibilimi eqqorluartumik ima allassimasoqarpoq: “Inuit ilaat ataaseq inoqatiminut ajoqutaasumik pissaaneqarpal­laartarpoq.” – Oqaluus­sisartup oqaasii 8:9.

Inuusut­tuullunga malitsiin­nartuugal­laramalu inuit naapertuil­luartumik aqutseriaaseqar­nissaat tatigaakka. Massakkulli ilisimasaqar­neruler­nikuuvunga. Pinngor­titsisup kisimi nunarsuarmi naapertuil­luarneq piviusoq pilersis­sinnaavaa. Taamaaliussaarlu ajortut suujunnaarsil­lugillu ernini Jiisusi Kristusi, nammineq piumasaminik salliutitsinian­ngisaannartoq, nunarsuarmut naalakkersuisileruniuk. Jiisusi pillugu Biibilimi ima allassimasoqarpoq: “Naapertuil­luarneq nuannaraat inatsisaannerlu uumigalugu.” (Hebræerit 1:9) Qujamasuutigeqaara inuunermik naassaan­ngitsumik neriuuteqalersillunga Guutip kunngimut pitsaasumut aqutseriaatsimullu naapertuil­luartumut kajungilersis­simammanga.

[Assiliartaq]

Panikkalu, Hannelore aamma Sabine, Tysklandi Killermut tikikkatta

[Assiliartaq]

Ernera Benjamin nulialu Sandra ilagalugit