Ir al contenido

Monechkauia itonal Jehová, yeka moneki kuali titlaneltokasej

Monechkauia itonal Jehová, yeka moneki kuali titlaneltokasej

Monechkauia itonal Jehová, yeka moneki kuali titlaneltokasej

“Ama niinmechmachtis nopa tlamachtili katli inmechpaleuis inmoskaltisej” (HEB. 6:1).

1, 2. ¿Tlake kinpaleuik ma “cholokaj ipan tepetinij” toikniuaj tlen Jerusalén uan Judea?

 SE TONALI, Jesús itokilijkauaj monechkauijkej kampa ya uan kiiljuijkej: “Xitechiljui tlachke tlaneskayotl onkas kema timokuepas uan nechkatitos para tlamis ni tonali”. Ya kinnankilik ika se tlajtolpanextili tlen pejki moaxitia ipan achtoui siglo. Kiniljuik panoskia se keski tlamantli tlen kinextiskia nechka tlamiskia tlen onkayaya. Kema panoskia nopa tlamantli, ‘nochi tlen itstoskiaj ipan estado Judea monekiskia ma cholokaj ipan tepetinijʼ (Mat. 24:1-3, 15-22). ¿Kimatiskiaj itokilijkauaj kema asiskia nopa tonali uan kichiuaskiaj tlen kinnauatijtoya Jesús?

2 Ipan xiuitl 61, kema panotoya nechka treinta xiuitl, apóstol Pablo kiijkuilok se amatlajkuiloli kampa chikauak kintlalnamiktik toikniuaj tlen Jerusalén uan katli nechka itstoyaj. ¿Kenke kintlajkuiljuilik? Pampa kinekiyaya ma kiitakaj tlaj kuali tlaneltokayayaj. Pablo uan inijuantij amo kimatiyayaj tlaj poliuiyaya san makuili xiuitl moaxitiskia tlen Jesús kiijtojtoya uan peuaskia nopa “ueyi tlaijiyouilistli” (Mat. 24:21). Ipan xiuitl 66, kema Cestio Galo tlanauatiyaya ipan Roma, ya uan itlateuijkauaj kiyaualojkej Jerusalén. Kema nechka kitsontlamiltiskiaj Jerusalén, Cestio Galo uan itlateuijkauaj nimantsi kistejkej, kiampa katli itstoya Jerusalén uelkej mochololtiaj.

3. ¿Tlake kintlajtolmakak Pablo toikniuaj katli itstoyaj Jerusalén, uan kenke?

3 Cristo itokilijkauaj monekiyaya kuali kitekiuisej inintlalnamikilis uan kuali tlaneltokasej, kiampa kuali kikuamachiliskiaj tlen panoskia uan kimatiskiaj kema monekiyaya mochololtisej. Maske kiampa monekiyaya itstosej, sekij ‘axkinejkej kikakisej’. Eliyayaj kej konemej, katli nojua kiijiyayaj “lechi” pampa amo kuali tlaneltokayayaj (xijpoua Hebreos 5:11-13). Sekij maske miak xiuitl kitekipanojtoyaj Jehová, pejtoyaj mouejkatlaliaj “tlen toTeko tlen nelia yoltok” (Heb. 3:12). Maske nechka mochiuaskia tlen Jesús kiijtojtoya, miakej ayokmo yauiyayaj tlanechikoli (Heb. 10:24, 25). Yeka, Pablo kintlajtolmakak: “Uajka ma tijkauakaj tlaika nopa achtoui tlamachtili tlen Cristo tlen ya inkikaktokej. Ama niinmechmachtis nopa tlamachtili tlen inmechpaleuis inmoskaltisej” (Heb. 6:1).

4. ¿Kenke tlauel ipati kuali titlachixtosej uan tlake techpaleuis kiampa tijchiuasej?

4 Tojuantij tiitstokej ipan nopa tonali kema motlamiaxitis nopa tlajtolpanextili tlen Jesús kiijtok. “Nechkatitok nopa tonal” kema Jehová kitsontlamiltis nochi tlen Satanás kinauatia (Sof. 1:14). Yeka, tlauel moneki kuali titlachixtosej uan kuali titlaneltokatosej (1 Ped. 5:8). ¿Nelia kiampa tijchijtokej? Tijchiuasej kampeka kuali titlaneltokatosej techpaleuis amo tikilkauasej ipan tlake tonali tiitstokej.

¿Tlake kiijtosneki kuali titlaneltokasej?

5, 6. 1) ¿Tlake kiijtosneki kuali titlaneltokasej? 2) ¿Tlake moneki tijchiuasej tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej?

5 Pablo kiniljuik Cristo itokilijkauaj ma kichiuakaj kampeka nojua kuali tlaneltokasej, uan nojkia kiniljuik tlake kiijtosneki (xijpoua Hebreos 5:14). Katli kuali tlaneltokaj amo san kiijij “lechi”, inijuantij kinekij “tlakualistli tlen tetik”. Yeka, kimatij tlen Biblia tlamachtia, tlen ouij uan tlen amo ouij (1 Cor. 2:10). Nojkia, pampa kichiuaj ipan ininnemilis tlen momachtijtokej, kinpaleuia kuali ma kitekiuikaj inintlalnamikilis, yeka kimatij kema se tlamantli eli kuali o amo kuali. Kiampa kema kitlapejpeniaj tlen kichiuasej, kiitaj tlake kiijtoua Biblia uan kichiuaj tlen nopaya kiijtoua.

6 Pablo kiijkuilok: “Moneki achi más tijtlakakilisej nochi nopa tlamachtili tlen tijkaktokej tlen ya para axkema tichikokisasej tlen iojui” (Heb. 2:1). Kena, ika yolik uelis kaxantias totlaneltokilis uan amo tikitasej kenijkatsa pano. Tlaj amo tijnekij kiampa ma techpano, “moneki achi más tijtlakakilisej” tlen timomachtiaj ipan Biblia. Ma timotlajtlanikaj: “¿San nijmati tlamachtili tlen amo ouij? ¿San nijchiua tlen ipa nimomajtok nijchiua o tlen sekinok nechiljuiaj? ¿Tlake nechpaleuis ma asi ipan noyolo tlen nimomachtia uan kiampa kuali nitlaneltokas?”. Tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej, moneki tijchiuasej se ueyi kampeka: moneki kuali tikixmatisej toTeotsij iTlajtol uan tijchiuasej tlen technauatia.

Kuali ma timomachtikaj tlen kiijtoua Biblia

7. ¿Kenijkatsa techpaleuia kuali tijkuamachilisej toTeotsij iTlajtol?

7 Pablo kiijkuilok: “Nochi tlaneltokanij tlen san kinekij kikakisej tlen axmas ouij ipan iTlajtol toTeko itstokej keja pilkonetsitsij tlen axmoskaltijtokej ipan toTeko, uan axueli kimatisej tlake kuali uan tlake axkuali para kichiuasej” (Heb. 5:13). Tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej, moneki kuali tijkuamachilisej nochi tlamachtili tlen toTeotsij techmakatok. Nopa tlamachtili eltok ipan Biblia, yeka moneki kuali timomachtisej ika nopa pilamochtsitsij tlen techmakatok nopa “tlalnamijkatlatekipanojketl tlen nelia temachtli” (Mat. 24:45-47). Kiampa tijkuamachilisej kenijkatsa moiljuia toTeotsij uan nopa techpaleuis nima ma tikitakaj tlaj se tlamantli kuali o amo kuali. Ma tikitakaj tlen kipanok Rosa. a Ya kiijtok: “Tlen nochi tlamantli tlen nechiljuijtokej ma nijchiua, tlen tlauel nechpaleuijtok eli kema nechiljuijkej ma nijpoua Biblia. Maske nitlamipojki ipan ome xiuitl, nijmatki nelnelia nechpaleuik nikixmatis toTeotsij: nijkuamachilik kenijkatsa eli ya, tlake kipaktia uan tlake amo, ichikaualis uan kenijkatsa ya tlauel tlalnamiki. Nijpouas Biblia mojmostla nojkia nechpaleuijtok nikixnamikis se keski tlaouijkayotl”.

8. ¿Kenijkatsa uelis techpaleuis Biblia?

8 Tlaj mojmostla tijpouasej Biblia, nelia tlauel techpaleuis ipan tonemilis (xijpoua Hebreos 4:12). Techpaleuis ma tijpatlatiakaj se keski tlamantli ipan tonemilis uan nopa kichiuas Jehová kuali ma techita. ¿Timoiljuia nojua moneki tijkauas tonali tijpouas Biblia uan timoyoliljuis ipan tlen tijpoua?

9, 10. ¿Tlake kichiua katli kikuamachilia tlen toTeotsij iTlajtol kiijtoua? Xikijto se neskayotl.

9 Uajka, amo san moneki tijmatisej se keski tlamachtili tlen amo ouij; nojkia moneki kuali tijkuamachilisej tlamachtili tlen ouij. Katli itstoyaj “keja pilkonetsitsij”, katli Pablo kintlajkuiljuilik kimatiyayaj san se keski tlamachtili tlen uala ipan Biblia. Inijuantij amo kichiuayayaj tlen momachtiyayaj, yeka amo kiitayayaj kenijkatsa ueliskia kinpaleuis. Amo kimatiyayaj miak tlamantli pampa amo kichiuayayaj tlen Biblia tetlajtolmaka kema kitlapejpeniyayaj tlen kichiuasej.

10 Kej tikitaj, amo uelis tikijtosej kuali tikixmatij toTeotsij iTlajtol tlaj amo tijchiuaj tlen kiijtoua. Kiampa kinextia tlen kipanok se tosiuaikni katli itoka Kyle. Se tonali, ya uan se siuatl katli iuaya tekitiyaya, mokualanijkej. Yeka, ni tosiuaikni kinekiyaya moyoltlalis iuaya katli tekitiyaya. ¿Tlake kichijki? Ya kiijtoua: “Nima nikilnamijki tlen kiijtoua Romanos 12:18: ‘Hasta kampa inuelij, xiitstokaj ika yejyektsi ika nochi tlakamej’. Yeka, nikiljuik katli iuaya nitekitiyaya tlaj ueliskia tikamanaltisej kema titlamiskiaj titekitij”. Inijuantij uelkej kisenkauaj nopa kuesoli, uan nopa siuatl mosentlachilik pampa Kyle kichijki kampeka kisenkauas nopa kuesoli. Ni toikni nojkia kiijtok: “Nikitak kema tijchiuaj tlen Biblia tetlajtolmakaj, nochipa kuali kisa tlen tijchiuaj”.

Ma tijchiuakaj tlen technauatiaj

11. ¿Tlake kinextia tlauel ouij titlaneltokasej kema tikixnamikij tlaouijkayotl?

11 Uelis ouij tijmatisej tijchiuasej tlen Biblia tetlajtolmaka kema tikixnamikij se tlaouijkayotl. Ma timoiljuikaj tlen kinpanok israeleuanij. Kema Jehová ya kinkixtijtoya tlen tlali Egipto, inijuantij “kualankej ika Moisés” uan pejkej ‘kiyejyekouaj toTeko’. ¿Kenke kiampa kichijkej? Pampa amo kipixtoyaj atl (Éx. 17:1-4). Teipa, kiixpanokej nopa tlanauatili tlen kiijtouayaya amo monekiyaya kinueyichiuasej teteyomej, kiampa kichijkej maske san panotoya ome metstli ika kiiljuijtoyaj Jehová nochipa kineltokaskiaj (Éx. 24:3, 12-18; 32:1, 2, 7-9). ¿Kenke amo tlaneltokakej? ¿Kiampa kichijkej pampa Moisés uejkauato ipan tepetl Horeb kema Jehová kimakak itlanauatiljuaj uan moiljuijkej ueliskiaj kinteuisej? Amaleqeuanij ipa kinteuijtoyaj uan Moisés kinpaleuik ma kintlanikaj pampa momatlalantoya. Nama amo itstoya ininuaya. ¿Tlake kichiuaskiaj tlaj sampa kinteuiskiaj? (Éx. 17:8-16). Maske amo tijmatij kenke kiampa kichijkej, kena tijmatij “axkinejkej kitlakakilisej” Jehová (Hech. 7:39-41). Teipa, kiijixnamijkej Jehová kema amo kinejkej kalakisej ipan nopa tlali tlen kintenkauilijtoya, kiampa kichijkej pampa majmajkej. Yeka, Pablo kiniljuik Cristo itokilijkauaj ma kichiuakaj kampeka amo tlaijixnamikisej kej kichijkej israeleuanij kema amo tlaneltokakej (Heb. 4:3, 11).

12. ¿Ika tlake tlamantli kiyekok Jesús kineltokas iTata, uan kenijkatsa kipaleuik?

12 Tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej, moneki tijchiuasej kampeka nochipa tijchiuasej tlen Jehová technauatia. Kej kipanok Jesús, kema tijpiaj tlaouijkayotl techpaleuia ma tikitakaj moneki tijneltokasej Jehová (xijpoua Hebreos 5:8, 9). Kema Jesús itstoya iluikak, nochipa kichiuayaya tlen iTata kinauatiyaya. Uan kema ualajki ipan Tlaltipaktli, kimatki ouij kichiuas tlen Jehová kinauatijtoya pampa tlauel tlaijiyouik uan mokuesok. Kema Jesús kichijki tlen Jehová kinauatijtoya maske tlauel ouij kimatki, kipaleuik kichiuas nopa tekitl tlen Jehová kimakaskia: eliskia tlanauatijketl uan Sumo Sacerdote.

13. ¿Kenijkatsa tijnextisej tijchiuaj tlen technauatiaj?

13 Uan tojuantij, ¿tijchiuasej tlen Jehová technauatia kema tikixnamikisej miak tlaouijkayotl? (Xijpoua 1 Pedro 1:6, 7). Nochi tijmatij Jehová kineki kuali ma timonejnemiltikaj, amo ma tiistlakatikaj, ma tikamanaltikaj kej kinamiki, ma tijpouakaj uan ma timomachtikaj Biblia, ma tiakaj tlanechikoli uan ma titlajtolmoyauakaj (Jos. 1:8; Mat. 28:19, 20; Efes. 4:25, 28, 29; 5:3-5; Heb. 10:24, 25). ¿Tijchiuasej tlen Jehová kipaktia ipan ni tlamantli maske tikixnamiktosej tlaouijkayotl? Tlaj kiampa tijchiuasej, tijnextisej kuali titlaneltokaj.

¿Kenijkatsa techpaleuia kema kuali titlaneltokaj?

14. ¿Kenijkatsa kipaleuik se toikni amo tlajtlakolchiuas pampa kuali tlaneltokayaya?

14 Tlaj kuali tijkuamachilisej toTeotsij itlanauatiljuaj, techpaleuis amo ma titlajtlakolchiuakaj pampa kiampa tijmatisej tlake kuali uan tlake amo kuali tlen onka ipan Tlaltipaktli, pampa nama miakej maseualmej “kipolojtokejya ininpinaualis uan motemaktilijtokej para kichiuasej tlamantli tlen más fiero” (Efes. 4:19). Ma timoiljuikaj ipan tlen kipanok Jorge, ya nochipa kipoua pilamochtsitsij tlen mokixtijtok ipan Biblia uan tlauel kipatiita, Jorge kiselik se tekitl kampa san tekitiyayaj siuamej. Ya kiijtoua: “Miakej tlen nopa siuamej katli ininuaya nitekitiyaya momekatiyayaj, uan amo pinauayayaj; san itstoya se katli tlatlepanitayaya uan kinekiyaya kimatis tlen Biblia tlamachtia. Se tonali, kema tiitstoyaj toseltitsitsij kinejki ma nimoteka iuaya. Maske achtoui nimoiljuik san mauiltiyaya, kema nikitak nojua tlauel nechnechkauiyaya, ayokmo nijmatki tlake nijchiuas. Nimantsi nikilnamijki tlen nimomachtijtoya ipan pilamochtsi Tlen Tematiltia, nopaya kiijtouayaya nojkia kiampa kipanotoya se toikni kampa tekitiyaya. Ipan nopa tlamachtili kiijtouayaya tlen kipanok José ika isiua Potifar. b Xitlauak nikiljuik amo nimomekatiskia iuaya, uajka ayokmo tleno nechiljuik uan nechtlalkauik” (Gén. 39:7-12). Jorge kuali kiyolmatki pampa amo tlajtlakolchijki uan amo kiyolkokok itlalnamikilis (1 Tim. 1:5).

15. ¿Kenijkatsa techpaleuia kuali titlaneltokasej?

15 Tlaj kuali titlaneltokasej nojkia techpaleuis amo ma techkajkayauakaj “ika miak tlamantli tlamachtilistli tlen yankuik” o ‘tlen axkema tijkaktokej’ (xijpoua Hebreos 13:9). Tlaj tijchiuasej kampeka kuali titlaneltokasej, techpaleuis ma timoiljuikaj ipan tlamantli ‘tlen nelia ipati’ (Filip. 1:9, 10). Nopa kichiuas nojua tlauel ma tikiknelikaj Jehová uan ma tijtlaskamatilikaj nochi tlen techmakatok (Rom. 3:24). Cristo itokilijkauaj katli “kipiaj kuali inintlalnamikilis”, kitlaskamatiliaj Jehová nochi tlen kinmakatok uan kuali mouampojchijtokej iuaya (1 Cor. 14:20).

16. ¿Tlake kipaleuik se tosiuaikni kuali ma tlaneltoka?

16 Se tosiuaikni katli itoka Luisa kiijtok achtouia kichiuayaya se keski tlamantli ipan tlanechikoli pampa kinekiyaya toikniuaj kuali ma kiitakaj. Ya kiijtok: “Maske amo nijchiuayaya tlen amo kuali, amo nijtekipanouayaya Jehová ika nochi noyolo. Teipa nijkuamachilik tlaj nijnekiyaya kuali nijtekipanos Jehová, monekiyaya nijpatlas se keski tlamantli; yeka nimosentlalik nijtekipanos ika nochi noyolo”. Tlen kichijki Luisa kipaleuik kuali ma tlaneltoka, uan nopa kipaleuik ma kiijiyoui kema tlauel mokokok (Sant. 5:8). Luisa nojkia kiijtok: “Maske tlauel nitlaijiyouik, nijmatiyaya niitstoya inechka Jehová”.

Ma tijchiuakaj ‘ika nochi toyoloʼ tlen technauatiaj

17. ¿Kenke Cristo itokilijkauaj tlen achtoui siglo monekiyaya kichiuasej tlen kiniljuijkej?

17 Pablo kiniljuik Cristo itokilijkauaj katli itstoyaj Jerusalén uan Judea kuali ma tlaneltokakaj uan nopa kinpaleuik ma momanauikaj. Katli kichijkej tlen Pablo kintlajtolmakak, kinpaleuik kuali ma tlachixtokaj uan kikuamachilijkej asitoya nopa tonali kema monekiyaya “ma cholokaj ipan tepetinij”. Inijuantij kikuamachilijkej asitoya nopa tonali kema kiitakej “tlen tlauel fiero ipan nopa cuarto tlen Más Tlatsejtseloltik ipan nopa ueyi teopan kalijtik”, nopa kiijtosneki kema romaeuanij kiyaualojkej Jerusalén uan kinejkej moaxkatisej nopa altepetl (Mat. 24:15, 16). Kiilnamijkej tlen Jesús kiniljuijtoya uan kistejkej Jerusalén kema ayamo kitsontlamiltiyayaj, nopa historiador eclesiástico Eusebio, kiijtok yajkej mochantitoj altepetl Pela (o Pella), tlen mokauayaya kampa tepetinij tlen Galaad. Kiampa Cristo itokilijkauaj momanauijkej kema Jerusalén kipanok tlen tlauel amo kuali.

18, 19. 1) ¿Kenke ipan ni tonali tlauel moneki tijchiuasej tlen technauatiaj? 2) ¿Tlake tikitasej ipan nopa seyok tlamachtili?

18 Katli kuali tlaneltokaj kichiuaj tlen kinnauatiaj, uan pampa kiampa kichiuaj, momanauisej kema moaxitis tlen Jesús kiijtok panoskia, kema “onkas se ueyi tlaijiyouilistli keja tlen axkema onkatok hasta kema pejki Tlaltipaktli” (Mat. 24:21). ¿Nimantsi tijchiuasej nochi tlen techiljuis nopa tlalnamijkatlatekipanojketl? (Luc. 12:42). ¡Tlauel moneki ma tijchiuakaj ‘ika nochi toyolo’ tlen technauatiaj! (Rom. 6:17).

19 Tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej, moneki kuali tijtekiuisej totlalnamikilis, nopa tijchiuaj kema kuali timomachtiaj itlajtol toTeotsij uan tijchiuaj tlen technauatia. Telpokamej tlauel ouij kimatij kuali tlaneltokasej. Yeka, ipan nopa seyok tlamachtili tikitasej kenijkatsa uelis kiampa kichiuasej.

[Tlatsintla kiijtoua]

a Mopatlatok se keski tokajyotl.

b Xikita nopa tlamachtili “Fortalecidos para rechazar el mal”, ipan La Atalaya, octubre 1, 1999.

¿Tlake tijyekojtok?

• ¿Tlake kiijtosneki kuali titlaneltokasej, uan tlake techpaleuis kiampa tijchiuasej?

• ¿Kenke moneki kuali tijkuamachilisej tlen Biblia tlamachtia tlaj tijnekij kuali titlaneltokasej?

• ¿Tlake techpaleuis tijchiuasej tlen technauatiaj?

• ¿Kenijkatsa techpaleuia kema kuali titlaneltokaj?

[Tlajtlanili tlen monankilis]

[Tlaixkopinkayotl]

Tijchiuasej tlen Biblia tetlajtolmaka techpaleuia tikixnamikisej tlaouijkayotl kej kinamiki

[Tlaixkopinkayotl]

Katli kitlakakilijkej Jesús momanauijkej