Xikita nochi

Onechpakti ijkuak onikmatki ken kita estli toTajtsin Dios

Onechpakti ijkuak onikmatki ken kita estli toTajtsin Dios

Onechpakti ijkuak onikmatki ken kita estli toTajtsin Dios

Techtlapouia tlen okipanok se tepajti

ONIKATKA itech se hospital, inmixpan tlapajtijkej onikinmiluiaya tleka oixpoliuik se tlakatl tlen okipiaya se tumor. Onikijto: “Uelis tikijtoskej nin tlakatl oixpoliuik porque okipiaya hemólisis, ayakmo okipiaya glóbulos rojos uan okipiaya insuficiencia renal aguda, ijkon okipanok porque sapanoua miak estli okitlalilijkej”.

Akin otlamachtiaya okualanki, san niman omoketski uan okijto: “¿Kijtosneki otimotlapololtijkej ijkuak otiktlalilijkej estli?”. Onikilui: “Amo, amo ijkon”. Satepan onikinmititi se foto ken omotaya iriñón akin oixpoliuik uan onikinmilui: “Mota ayakmo okipiaya miak glóbulos rojos itech riñón noso lisis, ik non, okajsik insuficiencia renal aguda”. a Akinmej ompa okatkaj okualankej uan onimomojti. Pero maski onikatka nitelpochtli uan akin otlamachtiaya yokipiaya miak xiuitl onikinmilui tlen omonekiaya.

Ijkuak ijkon opanok, ne ayamo onikatka iTlaixpantijka Jehová. Onineski altepetl Japón itech se altepetsintli tlen itoka Sendai itech xiuitl 1943. Notajtsin okatka patólogo uan psiquiatra, ik non, onikpejpenki nimomachtis nitlapajtis. Itech xiuitl 1970, ijkuak ok onimomachtijtoka, onimonamikti iuan se ichpochtli tlen itoka Masuko.

Opejki nimomachtia patología

Nosiua Masuko otekipanouaya para tikpiaskej tlen ika timopanoltiskej, ijkuak ne ok onimomachtijtoka. Sapanoua onechpaktiaya tlen onimomachtiaya, onechtlajtlachialtiaya ken otichijchitokaj. Pero, amo onimotlajtlaniaya kox ikaj otechchijchi. Onimokuayejyekouaya niyolpakiskia tla nitlapajtiskia. Ik non, satepan onikpejpenki nimomachtis patología, ompa tlamachtiaj tleka techajsi seki kokolistli.

Ijkuak onikinchiuiliaya autopsia akinmej oixpoliuiayaj ika cáncer, onikitak amo okinpaleuiayaj ijkuak okintlaliliayaj estli. Ijkuak ikaj mokokoua ika cáncer uelis sapanoua eskisas porque xamo kipia anemia uan uelis okachi mokokos tla kichiuiliaj quimioterapia. Ik non, miakej kinekij makintlalilikan estli. Pero onimokuayejyekouaya tla kintlaliliskiaj estli, xamo okachi mokokoskiaj ika cáncer. Axkan tikmatij amo kinpaleuia tla kintlaliliaj estli porque uelis kichiuas oksepa mamokokokan uan uelis ixpoliuiskej. b

Itech xiuitl 1975, opanok tlen achto onikijto. Akin ompa otlamachtiaya noijki okatka hematólogo. Ik non, amo onechtlajtlachialti okualanki ijkuak onikijto tlakatl oixpoliuik porque okitlalilijkej estli. Pero onikinmilui tleka oixpoliuik non tlakatl, satepan akin otlamachtiaya ayakmo okualanki.

Ayakmo timokokoskej nion tiixpoliuiskej

Se tonal, se siuatl tlen yokipiaya miak xiuitl uan okatka iTlaixpantijka Jehová, okitlajpaloto nosiua. Ijkuak omotlapouijtokaj okijto Jehová, Masuko okitlajtlani tlen kijtosneki. Siuatl okilui: “Ijkon itoka toTajtsin Dios”, maski nosiua nochipa okitlajtoltiaya Biblia ijkuak okatka takotsin, Biblia tlen okitlajtoltiaya amo okipiaya itoka toTajtsin Dios, san okijtouaya “TOTEKO”. ¡Non tonal okajsikamatki tlen itoka toTajtsin Dios!

Masuko san niman opejki momachtia Biblia. Ijkuak oniajsito nokalijtik kanaj tlajko youak ye onechilui: “ ¡Biblia kijtoua ayakmo ikaj mokokos nion ixpoliuis! ”, ne onikilui: “Yetoskia kualtsin tla ijkon panoskia”. Ye okijto: “Ayakmo miak poliui uan ijkon panos, ik non, ayakmo ximotonalpolo”. Onikajsikamatki ken ayakmo okinekiaya manimomachti nitlapajtis, ik non, onikualanki uan ayakmo kuali otimouikayaj.

Pero ye amo omosotla, nochipa omotlatlaujtiaya, okitlajtoltiaya Biblia uan satepan onechititiaya tlen okijtouaya. Onechtlajtlachialti tlen kijtoua Eclesiastés 2:22, 23: “¿Tlen kitlani tlaltikpaktlakatl tla chikauak tekiti uan ken tlaixneki, nin kiyolinia ma tekiti chikauak itlampa tonaltsin? [...] Amo ueli kochi ijkuak yiyouak. Non noijki amitlaj ipati”. Ijkon onikchiuaya, nochipa onimomachtiaya ken nitlapajtis pero amo oniyolpakiaya.

Itech metstli julio 1975, se domingo nosiua oyajki kualkan innechikol tlen kichiua iTlaixpantijkauan Jehová, ne noijki onikijto niaskia. Nosiua oyolpakik ijkuak oniajsito uan nochtin kuali onechselijkej. Onimonechikouaya domingos, se metstli satepan opejki nechmachtia Biblia se tokni. Opanok eyi metstli ijkuak nosiua opejki momachtia uan omoapolakti.

Onikajsikamatki ken kita estli toTajtsin Dios

Onikajsikamatki Biblia kijtoua akinmej kichiuaj ken Cristo amo moneki kikuaskej nion kimotlaliliskej estli (Hechos 15:28, 29; Génesis 9:4). Ne yonikmatiaya akinmej kimotlaliliaj estli amo kinpaleuia, ik non, amo oui onikseli tlen techmachtia toTajtsin Dios. c Onimokuayejyeko: “Tla ikaj otechchijchi uan ye ijkon kijtoua, non kijtosneki melauak techpaleuis”.

Noijki onikajsikamatki tinochtin timokokouaj uan tiixpoliuij porque Adán otlajtlakolchi (Romanos 5:12). Ijkuakon, okachi onimomachtijtoka itech arteriosclerosis. Ijkuak ikaj yikipia miak xiuitl, arterias pitsauaj uan uakij, ik non, peua mokokoua iyolo, ikuatitix uan iriñones. Onikajsikamatki timokokouaj porque titlajtlakolejkej. Satepan, ayakmo onechpakti okachi nimomachtis para nitlapajtis, porque san Jehová kitlajtlamis kokolistli uan mikilistli.

Ijkuak opejki nimomachtia Biblia, opanok kanaj chikome metstli uan itech marzo xiuitl 1976, ayakmo okachi onimomachti para nitlapajtis. Onechtekipachouaya ayakmo uelis nitekipanoskia para nitlapajtis pero satepan onikajsik kanin nitekipanos. Itech mayo 1976 onimoapolakti uan onikitak okachi kuali niktekichiuilis Jehová, ik non, itech julio 1977 opejki nitlapaleuia ken precursor.

Onikinmilui oksekimej ken kita estli toTajtsin Dios

Itech metstli noviembre, xiuitl 1979 otitlapaleuitoj altepetl Chiba itech se tlanechikol kanin omonekiaya okachi motetlapouis. Opejki nitekipanoua itech se hospital. Tepajtijkej tlen ompa otekipanouaya, onechtlajtlanijkej: “Te tiiTlaixpantijka Jehová, ¿tlen tikchiuaskia tla ikaj moneki tiktlalilis estli? ”.

Ne onikinmilui niktlakamatis tlen toTajtsin Dios kijtoua uan amo niktlalilis estli, noijki onikinmilui onka pajtli tlen uelis kipaleuis akin mokokoua uan nimochijchikauaskia para nikpaleuis. Otimotlapouijkej kanaj se hora, akin kinyekana tlapajtijkej onechilui: “Nikajsikamati tlen tikijtoua. Pero tla ikaj kiualika sapanoua oeskisak tejuan tikpaleuiskej”. Miakej okijtouaya ye sapanoua okualaniaya pero ijkuak otimotlapouijkej opejki kuali timouikaj uan nochipa okitlakaitak tlen onikneltokaya.

Moneki kitlakaitaskej estli

Ijkuak otitlapaleuiayaj ompa Chiba, okichijchijtokaj se kali Betel itech altepetl Ebina, ompa Japón. Se tonal itech semana, nosiua iuan ne otiayaj para tikinpajtiskej tokniuan tlen otlapaleuiayaj mamochijchiua kali Betel. Seki metstli satepan, otechyolejkej matitlapaleuitij ompa Ebina, ik non, itech marzo xiuitl 1981 otiajkej kanin omokalotiayaj tokniuan tlen otlapaleuiayaj, ompa omokauayaj kanaj quinientos. Kualkan onikinchipauaya baños uan tiotlak onikinpajtiaya tokniuan.

Itech xiuitl 1949, otetlapouiko Japón se misionera tlen itoka Ilma Iszlaub, ye ochantiaya Australia. Okipiaya leucemia uan tepajtijkej okiluijkej yoltoskia san seki metstli. Ilma amo okinek makitlalilikan estli para okachi yoltoskia uan okinekiaya yetos ompa Betel ijkuak yiixpoliuiskia. Itech non xiuitl ayamo okatka pajtli tlen kichiuaskia okachi makipia glóbulos rojos, ken eritropoyetina uan ihemoglobina ualeua okipiaya kanaj eyi noso naui gramos, pero para kuali yetoskia omonekiaya kipias kanaj 12 noso hasta 15, ne onikpaleui hasta kan oniuelik. Opanok chikome xiuitl uan oixpoliuik itech enero xiuitl 1988, pero nochipa okineltokak itlajtol toTajtsin Dios.

Opanok seki xiuitl uan sekimej tokniuan tlen otlapaleuiayaj itech kali Betel tlen kajki Japón, omonekiaya kinchiuiliskej operaciones, cirujanos tlen otekipanouayaj itech hospitales amo okintlaliliayaj estli tokniuan ijkuak okinpajtiayaj, ik non, otikintlasojkamatiliayaj. Ualeua onechiluiayaj manikita ken okichiuayaj operaciones uan hasta onikinpaleuiaya. Onikintlasojkamatiliayaj tepajtijkej porque okitlakaitayaj ken tikitaj estli. Ijkuak inmiuan onitekipanouaya noijki onikintlapouiaya tlen tlamachtia Biblia. Se tepajti yikin omoapolakti uan axkan noijki iTlaixpantijka Jehová.

Ijkuak cirujanos mochijchikauaj para amo kintlaliliskej estli iTlaixpantijkauan Jehová, kinpaleuia kuali matlapajtikan. Yokitakej ken tlapaleuia ijkuak amo kintlaliliaj estli akinmej kinchiuiliaj operación porque san niman pajtij uan amo okachi mokokouaj.

Okachi nikixmati toTajtsin Dios

Nimochijchikaua nochipa nimomachtis ken nitlapajtis pero noijki okachi nimomachtia para nikixmatis Jehová. ToTajtsin Dios amo san techita, ye kita tlen kajki itech toyolo uan tlen timokuayejyekouaj (1 Samuel 16:7). Ijkuak nitlapajtia ijkon nikchiua, amo san nikita tlen kokolistli kipiaj, noijki nikita ken okachi kuali nikinpaleuis.

Axkan ok nitlapaleuia Betel, pero okachi nechpaktia nikinpaleuis oksekimej makixmatikan Jehová uan makimatikan ken kita estli. Ijkuak nimotlatlaujtia, nikiluia Jehová makipojpolo kokolistli uan mikilistli. Techtlapouia Yasushi Aizawa.

[Notas]

a Amochtli Modern Blood Banking and Transfusion Practices (Métodos modernos de almacenamiento y transfusión de sangre), tlen okijkuilo tepajti Denise M. Harmening, kijtoua: “Ijkuak se siuatl okipixki ikone noso ikaj okitlalilijkej se órgano uan okitlalijkej estli uelis kipanos hemolítica tardía”. Ijkuak tepajtijkej kitaj tlen estli moneki kitlalisjkej ikaj, “amo ueli kitaj kox anticuerpos kuali kiselis estli”. Amochtli Dailey’s Notes on Blood (Apuntes de Dailey sobre la sangre), kijtoua: “Maski ikaj san tepitsin estli kitlaliliaj uan amo ijkon ken ieso, uelis kipanos hemólisis. Ijkuak amo kuali tekitij riñones nochi totlalnakayo peua mokokoua porque ayakmo ueli kikixtia tlen sokio itech estli”.

b Revista Journal of Clinical Oncology, tlen okiski agosto 1988, okijto: “Akinmej kipiaj tumor noso cáncer uan kintlaliliaj estli okachi oui ijkuak kinchiuiliaj operación uan amo ken akinmej amo kintlaliliaj”.

c Tla okachi tikneki tikmatis itech nin tlamachtil, xikita amatlajkuilol: ¿Cómo puede salvarle la vida la sangre?, tlen okichijchijkej iTlaixpantijkauan Jehová.

[Tlen moijtoua]

“Onikinmilui onka pajtli tlen uelis kipaleuis akin mokokoua uan nimochijchikauaskia para nikpaleuis”

[Tlen moijtoua]

“Yokitakej ken kinpaleuia ijkuak amo kintlaliliaj estli”

[Tlen moijtoua]

Tlakpak: Tlamachtia ika Biblia

Tlakxitlan: Nika iuan nosiua Masuko