Xikita nochi

Sekimej techtlajtlaniaj

Sekimej techtlajtlaniaj

Sekimej techtlajtlaniaj

¿Kiseliaj iTlaixpantijkauan Jehová fracciones sanguíneas?

Tlen nikan monankilia okiski itech revista 15 de junio de 2000.

ITlaixpantijkauan Jehová amo tikmotlaliliaj estli. Tejuan tikneltokaj moneki tiktlakaitaskej itlajtol toTajtsin Dios ijkuak kijtoua amo matikmotlalilikan estli. Pero axkan tepajtijkej yiuelis kikixtiliskej naui tlamantli toeso uan ninmej tlamantli kinkixtilia fracciones. Akin kichiua ken Cristo amo san moneki mokuayejyekos kox kipaleuis noso pajtis ika ninmej fracciones. Okachi ipati moneki kitas tlen kijtoua Biblia uan motlajtlanis kox ok mouikas iuan toTajtsin Dios tla kiselis fracciones sanguíneas.

Amo oui tikajsikamatiskej tla tikitaj tlen kijtoua Biblia, tlen yopanok uan tlen kijtouaj tepajtijkej.

Jehová okilui Noé moneki kipatioitas estli (Génesis 9:3, 4). Tlen Jehová okinnauati israelitas okiteititi ye kipatioita estli, ik non, okijto: “Tla se tlakatl tlen kajki itech altepetl Israel noso akin uits itech okse altepetl [...] tla kikua san tlen estli, melauak itech nitlachixtos itech non yolilistli tlen kikuajtok estli” uan okijto tlen kipanoskia akin amo kitlakamatiskia itlanauatil: “Melauak nikixpolos itech ialtepe” (Levítico 17:10). Miak xiuitl satepan apóstoles uan tlayekankej omonechikojkej ompa Jerusalén uan okijtojkej: ‘Amo xikkuakah estli’. Akin kikua estli tlajtlakolchiua ijkon ken ijkuak ikaj auilnemij uan kinueyichiuaj teotsitsintin (Hechos 15:28, 29).

¿Tlen okijtosnekiaya ‘amo xikkuakah estli’? Akinmej okichiuayaj ken Cristo amo okoniayaj nion okikuayaj estli, noijki amo okikuayaj nakatl tla yolkatl amo okikixtilijkej ieso. Noijki amo okikuayaj tlakuali tlen okipiayaj estli. Tla kikuaskiaj noso koniskiaj kiteititiskiaj amo okitlamatiayaj itlanauatil Jehová (1 Samuel 14:32, 33).

Yiuejkika, akinmej okikuayaj estli amo okitayaj kox tlajtlakoli kikuaskej, ijkon okijkuilo Tertuliano, itech siglo ome uan eyi. Ijkuak okinteluijkej tokniuan itech achto siglo, Tertuliano okijto sekimej kema okoniayaj estli ijkuak omotlajtolsenkauayaj. Noijki okijto: “Miakej akinmej oyayaj circo okoniayaj estli ijkuak ikaj okikechtsontekiaj para pajtiskiaj uan ayakmo mimikiskiaj (epilepsia)”.

Tokniuan amo okichiuayaj ijkon ken oksekimej, maski sekimej romanos omopajtiayaj ika estli. Tertuliano noijki okijto: “Tla amo tikonij inmieso tlakamej noijki amo tikonij inmieso yolkamej”. Romanos okinyejyekouayaj tokniuan para kitaskiaj kox melauak amo okikuayaj estli. Tertuliano noijki okijto: “¿Ken nanmokuayejyekouaj yejuan koniskej ieso se tlakatl tla amo konij ieso se yolkatl?”.

Axkan ijkuak ikaj kiluiaj moneki kitlalisliskej estli, xamo motlajtlania kox kipaktis toTajtsin Dios. ITlaixpantijkauan Jehová tiknekij tiyoltoskej pero noijki tiknekij tiktlakamatiskej Jehová ijkuak techiluia amo matikmotlalilikan estli. Ik non, ¿tlen tikchiuaskej tla kinekij techpajtiskej ika estli?

Ijkuak opanok II guerra mundial okachi opejki tlapajtiaj ika estli, tiiTlaixpantijkauan Jehová otikasijkamatkej tlajtlakoli tla tikseliskiaj estli uan hasta axkan ok ijkon tikneltokaj. Pero axkan ayakmo ken achto, porque axkan ualeua san tlapajtiaj ika fracciones sanguíneas ken: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma tlen kijtosneki suero sanguíneo noso atl. Tepajtijkej kitaj ken kajki akin mokokoua uan kiluiaj tlen moneki kitlaliliskej, xamo: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas noso plasma. Ijkuak estli kixexelouaj ika fracciones sanguíneas, uelis miakej kinpaleuis. Pero maski yejuan ijkon kijtouaj, iTlaixpantijkauan Jehová amo tikseliaj fracciones sanguíneas porque tlajtlakoli ixpan toTajtsin Dios. Yotikitakej techpaleuia amo tikmotlaliskej estli ijkon ken kijtoua Biblia, ijkon amo techpanoltiliaj hepatitis uan sida.

Ijkon ken kikixtiaj naui tlamantli itech estli noijki kikixtia fracciones, ik non, moneki matimotlajtlanikan, ¿ken tlapajtiaj ika nin fracciones? Akinmej tikchiuaj ken Cristo, ¿tlen moneki timotlajtlaniskej? ¿Kox uelis tikseliskej?

Estli kipia miak tlamantli. Maski plasma chijchijtok ika 90% atl noijki kipia miak hormonas, sales inorgánicas, enzimas uan nutrientes, noijki minerales uan azúcar. Noijki kiuika proteínas ken albúmina, nin tlapaleuia san niman mapajti ijkuak timotekij uan anticuerpos tlen techpaleuia amo san niman matimokokokan. Tlapajtijkej kixexelouaj proteínas tlen kipia plasma. Sekimej sapanoua eskisaj, ik non, kintlaliliaj factor de coagulación VIII para makinpaleui. Akinmej san niman mokokouaj, tlapajtijkej kintlaliliaj gammaglobulina tlen kikixtiaj itech plasma tlen kipiaj akinmej amo sapanoua mokokouaj. Plasma kipia okseki tlamantli tlen tlapajtijkej kitekitiltiaj para ika tlapajtiskej pero noijki uelis ijkon kichiuiliskej: glóbulos rojos, glóbulos blancos uan plaquetas. a

Ijkon uelis kikixtiskej fracciones sanguineas itech glóbulos rojos, glóbulos blancos uan plaquetas. Itech globulos blancos uelis kikixtiskej interferones uan interleuquinas, tlen kipaleuia ijkuak ikaj kipanoltiliaj se kokolistli noso tla ikaj kipia cáncer. Tlen kipia plaquetas tlapaleuia san niman mapajti ijkuak ikaj moteki. Ken estli kipia naui tlamantli, ixtlamatkej kichijtokej okseki pajtli tlen kikixtiaj itech nin fracciones. Nin amo kijtosneki techtlaliliskej estli, pero kema kipia fracciones tlen okiskej itech estli. ¿ITlaixpantijkauan Jehová uelis kiseliskej pajtli tlen kipia fracciones? Biblia amo kijtoua nin tlamantli, ik non, toselti moneki tikitaskej kox techkauilia totlalnamikilis matikselikan noso amo.

Sekimej xamo amo kinekiskej nion makintlalilikan fracciones, maski san tepitsin kinpaleuis. Porque yejuan kijtouaj ijkon kitlakamatij itlanauatil toTajtsin Dios tlen kijtoua amo matikselikan estli, yejuan kijtoua tlanauatil tlen toTajtsin Dios okinmakak israelitas okijtouaya omonekiaya ‘kinokiskej estli’ (Deuteronomio 12:22-24). ¿Tleka moneki tikmatiskej nin tlamantli? Porque para kichijchiuaskej gammaglobulina uan okseki pajtli ika fracciones, moneki kikixtiskej estli uan satepan kixexeloskej. Ik non, sekimej iTlaixpantijkauan Jehová amo kiseliaj pajtli tlen kipia fracciones sanguíneas porque kitaj ken yetoskia estli. Moneki tiktlakaitaskej tlen kipejpenaj uan ken momachiliaj.

Maski sekimej amo kimotlaliliaj naui tlamantli tlen kipia estli: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas uan plasma, sekimej kema kiseliaj makintlalilikan pajtli tlen kichijchiuaj ika fracciones sanguíneas. Pero noijki xamo ikaj kijtos amo kiselis. Matikijtokan ikaj kinekis makitlalilikan gammaglobulina, pero tla kipia fracciones tlen okikixtijkej itech glóbulos rojos noso blancos xamo amo kiselis. Ik non, ¿tlen kipaleuis makipejpena kox kiselis fracciones sanguíneas?

Revista Akin Tetlapouijtok 1 de junio de 1990, kanin kijtoua “Sekimej techtlajtlania” okijto: ijkuak se konetl moskaltia ijtik inantsi, inantsi kipanoltilia proteinas tlen kipia plasma, ijkon, konetl kipia inmunoglobulinas tlen kipaleuia para amo mamokoko. Ijkuak glóbulos rojos yokipaleuiijkej konetl, konetl san kimokauia ifracciones tlen kipia glóbulos rojos uan ninmej fracciones kipaleuiaj ieso makipia oxígeno uan ijkuak glóbulos rojos yoijtlakauikej mokopa bilirrubina, nin mokaua ijtik inantsi uan ye satepan kinkixtia. Sekimej akinmej kichiuaj ken Cristo, mokuayejyekouaj uelis kiseliskej fracciones tlen kisa itech plasma uan glóbulos rojos, porque ijkuak se konetl moskaltia ijtik inantsi, inantsi kipanoltilia fracciones tlen kipia plasma uan glóbulos.

Nochtin tlatlamantli mokuayejyekouaj uan kipejpenaj pero non amo kijtosneki tlen kipejpenaskej amo ipati. Moneki kuali timokuayejyekoskej tlen tikpejpenaskej. Pero nochi tlen yotikitakej, techmachtia iTlaixpantijkauan Jehová amo tikmotlaliliaj estli nion naui tlamantli tlen kipia estli. Biblia kinnauatia akinmej kichiuaj ken Cristo: ‘Amo makikuakah nakatl non yokinmanilijkeh n diosmeh non kinmachijchiwah, amo makikuakah estli nion mamomekatijtinemikah’ (Hechos 15:29). Pero Biblia amo kijtoua amo matikmotlalilikan fracciones tlen kipia estli, ik non, tisejse moneki timotlatlautiskej uan kuali timokuayejyekoskej para tikitaskej kox techkauilia totlalnamikilis tikinmotlaliliskej.

Miakej kiseliaj san tlen pajtli para san niman kuali momachiliskej maski chijchijtok ika estli. Pero akinmej melauak tikchiuaj ken Cristo, amo san tiknekij kuali timomachiliskej, noijki timokuayejyekouaj itech okseki tlamantli tlen xamo amo techpaleuis. ITlaixpantijkauan Jehová tikintlasojkamatiliaj tepajtijkej porque mochijchikauaj para techpajtiskej, pero achto kuali timokuayejyekouaj kox techpaleuis pajtli noso amo. Ijkuak techmakaj se pajtli tlen kipia fracciones tlen kisa itech estli, achto timokuayejyekouaj tlen kijtoua toTajtsin Dios uan tikitaj kox ok iuan timouikaskej tla tikseliskej non pajtli, porque ye kichiua matiyoltokan (Salmo 36:9).

Tejuan timomachiliaj ijkon ken okijto salmista: “Porque toTajtsin Jehová se tonaltsin uan tlen ika timopaleuiaj; tlapaleuia uan kitemaka ueyichiualistli. Jehová kinmakas nochi tlen kuali akinmej nemij ika inyolo ajsitok [...], yolpaki akin mitsneltoka” (Salmo 84:11, 12).

[Nota]

a Noijki xikita kanin kijtoua “Sekimej techtlajtlaniaj” itech revista Akin Tetlapouijtok 1 de noviembre de 1978 uan 1 de octubre de 1994. Compañias tlen kichiuaj pajtli kichiuaj seki pajtli tlen amo kisa itech estli, ik non, ayakmo tlapajtiaj ika pajtli tlen kichiuaj ika estli.

[Recuadro]

TLEN UELIS TIKINTLAJTLANISKEJ AKINMEJ TLAPAJTIAJ

Tla mitschiuiliskej se operación noso mitstlaliliskej se pajtli tlen kipia tepitsin estli xikintlajtlani:

¿Nochtin akinmej nechpajtiskej kimatij ne niiTlaixpantika Jehová uan yonikijto maski san tlen mapano amo nikselis estli nion naui tlamantli tlen kipia estli: glóbulos rojos, glóbulos blancos, plaquetas nion plasma?

Tla pajtli tlen mitsmakaskej chijchijtok ika: plasma, glóbulos rojos, blancos noso plaquetas, xikintlajtlani:

¿Pajtli tlen nechmakaskej chijchijtok ika: plasma, glóbulos rojos, blancos noso plaquetas? Tla ijkon, ¿uelis techiluis ken chijchijtok pajtli?

Tla pajtli tlen nechmakaskej kipia fracciones sanguíneas, ¿miak nechtlaliliskej noso san tepitsin uan ken nechtlaliliskej?

Tla notlalnamikilis nechkauilis manimotlalili nin fracción sanguínea, ¿tlen uelis panos?

Tla notlalnamikilis amo nechkauilia manikseli nin fracción sanguínea, ¿onka okse pajtli tlen uelis nechtlaliliskej?

Achto moneki nimokuayejyekos nochi tlen onantechiluijkej pero, ¿keman uelis nimitsiluis tlen onikpejpenki?