Xikita nochi

¿Tleka siuatl moneki kitlakamatis inamik?

¿Tleka siuatl moneki kitlakamatis inamik?

¿Tleka siuatl moneki kitlakamatis inamik?

“Teokich ye akin kiyakana isiwa” (1 COR. 11:3).

1, 2. (1) ¿Tlen okijto Pablo para kiteititis ken kineki Jehová matlayekanakan? (2) ¿Tlen tlajtlanilmej tikinmitaskej itech nin tlamachtil?

 APÓSTOL Pablo okijto ken kineki Jehová matlayekanakan. Ye okijto: “Cristo Ye n tlayákanki, itech nochi tlakatl non kitlakita. Iwa [...] Dios kinawatia Cristo” (1 Cor. 11:3). Itech okse tlamachtil otimomachtijkej Jesús yolpaki kitlakamatis Jehová porque ye kiyekana. Noijki otimomachtijkej tlakatl moneki kitlakamatis Jesús. Jesús okintlasojtlaya oksekimej, okinmiknomatiaya uan okinpaleuiaya. Akin kichiua ken Cristo noijki moneki ijkon kichiuas ika isiua uan oksekimej tokniuan.

2 Pero ¿siuatl moneki ikaj kitlakamatis? Kema, Pablo okijto: “Teokich ye akin kiyakana isiwa”. ¿Tlen moneki kichiuas siuatl? ¿Moneki kichiuas tlen okijto apóstol Pablo maski inamik amo tlaneltoka? ¿Kijtosneki siuatl amo uelis itlaj kijtos tla yomonamikti? ¿Tlen moneki kichiuas siuatl para makitlakaitakan?

“Nikchijchiuilis akin kipaleuis”

3, 4. ¿Ken kinpaleuia akinmej yomonamiktijkej tla kichiuaj tlen kijtoua Biblia?

3 ToTajtsin Dios okitlali akin tlayekanas. Ijkuak Jehová okichijchi Adán, okijto: “Amo kuali kajki mayeto iselti tlakatl. Nikchijchiuilis akin kipaleuis, tlen yetos iajsikayo”. Ik non, satepan okichijchi Eva. Adán oyolpakik porque yokipiaya akin iuan yetos uan kipaleuis, ik non, okijto: “Axkan nin omitl itech noomiouan uan nakatl itech nonakayo” (Gén. 2:18-24). Yejuan uelis kinpiaskiaj inkoneuan tlen amo yetoskiaj tlajtlakolejkej uan nochipa yoltoskiaj itech se xochitlali.

4 Pero yejuan amo otetlakamatkej, ik non, ayakmo ikaj omokaj itech xochitlali Edén (xiktlajtolti Romanos 5:12). Pero axkan noijki moneki ikaj techyekanas. Akinmej yomonamiktijkej tla ijkon kichiuaj yolpakij uan kuali katej. Yejuan kichiuaj ken Jesús ijkuak okatka iluikak uan okitlakamatki Jehová. Biblia kijtoua ye “ixpan nochipa oyolpaktoka” (Prov. 8:30). Tlakatl amo nochipa ueli kuali kiyekana isiua porque tlajtlakole. Siuatl noijki amo ueli nochi kichiua tlen kiluia inamik porque tlajtlakole. Pero yejuan yolpakij uan kuali katej tla mochijchikauaj kichiuaj tlen moneki.

5. ¿Tleka akinmej yomonamiktijkej moneki kichiuaskej tlen kijtoua Romanos 12:10?

5 Akinmej yomonamiktijkej moneki kichiuaskej tlen kijtoua Biblia tla kinekij yolpakiskej. Biblia kijtoua: “Ximotlasojtlakah non nochteh kemi nonmiknimeh, iwa okachi ximosepantlasojtlakah nomejwah akimeh non kineltokah Cristo” (Rom. 12:10). Noijki moneki mochijchikauaskej kichiuaskej tlen kijtoua nin texto. Ompa kijtoua: “Moneki xiyetokah nonkualtentlakah iwa xiteiknomatikah. Ximosepantlapojpolwikah” (Efes. 4:32).

Ijkuak se tokni inamik noso isiua amo kitekichiuilia Jehová

6, 7. ¿Tlen panos tla siuatl kitlakamatis inamik maski amo tlaneltoka?

6 Ualeua se tokni inamik noso isiua amo kitekichiuilia Jehová. ¿Tlen moneki kichiuas se siuatl tla inamik amo momachtia? Biblia kijtoua: “Siwameh, xiktlakitakah nomookich. Ijkó, non amo tlaneltokakeh, tlaneltokaskeh ijkuak nomechitaskeh kenijki nontetlakitah, iwa mach ok monekis xiktetlapowikah itlajtol Dios. Porke yejwah kitaskeh kenomi nonmoyekuikah iwa nonmotlakitah” (1 Ped. 3:1, 2).

7 ITlajtol toTajtsin Dios kijtoua se siuatl moneki kitlakamatis inamik maski amo tlaneltoka. ¿Tlen panos tla ijkon kichiuas siuatl? Inamik xamo kinekis kimatis tleka mochijchikaua kichiuas tlen kuali, kinekis kimatis tlen kineltoka uan xamo peuas momachtis.

8, 9. ¿Tlen moneki kichiuas siuatl tla inamik kichiua tlen amo kuali?

8 ¿Tlen moneki kichiuas siuatl tla inamik kichiua tlen amo kuali? Biblia kijtoua siuamej moneki kichiuaskej tlen kuali uan tetlasojtlaskej maski yetos oui. 1 Corintios 13:4 kijtoua: “Akin tetlasojtla, kimati texikoa”. Non kijtosneki kixikoua tlen amo kuali kichiuaj oksekimej. Siuatl moneki mochias, tetlasojtlas uan yetos yolyamanki maski tlajyouis (Efes. 4:2). Iespíritu santo toTajtsin Dios kipaleuis siuatl makichiua tlen toTajtsin Dios kineki maski ualeua tlajyouis.

9 Apóstol Pablo okijto: “Para nochi tlamantli nikpia chikaualistli porque onka akin nechmaka chikaualistli” (Filip. 4:13, TNM). Espíritu santo noijki kipaleuis siuatl makichiua tlen san iselti amo uelis kichiuas. Siuatl xamo kitas oui tla inamik kiuiteki. Pero iTlajtol toTajtsin Dios kijtoua: “Tla aka nomechtoktia itla amokuali, nomejwah amo xikmokopilikah [...]. Porke n tiotlajkuíloli kijtoa: ‘Sanwel Ne nitetlaijyowiltis; Ne nitetlaxtlawis, kijtoa n Toteko’” (Rom. 12:17-19). Noijki kijtoua: “Tla aka nomechchiwilia tlan amokuali, amo ximomakopakah. Yej nochipa ximosepanchiwilikah tlan kuali” (1 Tes. 5:15). Espíritu santo techpaleuia matikchiuakan tlen ualeua tikitaj oui. Ik non, miak ipati matiktlajtlanilikan toTajtsin Dios matechmaka.

10. ¿Tlen okichi Jesús ijkuak okitoktijkej tlen amo kuali uan okiuijuikaltijkej?

10 Jesús otechititi tlen moneki tikchiuaskej. Matikitakan tlen okichi ijkuak okitoktijkej tlen amo kuali uan okiuijuikaltijkej. 1 Pedro 2:23 kijtoua: “Keman okiwijwikaltiayah, Ye amo okinnankiliaya, ijkuak okitlaijyowiltiayah, Ye amo okimiliaya kimokopilis, yej nochi okikawaya imak Dios, non teixkomaka kemi moneki”. Biblia techyoleua akinmej tikchiuaj ken Cristo matikchiuakan ken ye okichi uan amo san niman matikualanikan. Noijki kijtoua: “Xikmatikah xikintlasojtlakah oksikimeh iwa xiyetokah nonyolyamankeh. Tla nomechtoktiah itla amokuali, amo xikmokopilikah, nion xikwijwikaltikah akin nomechwijwikaltia” (1 Ped. 3:8, 9).

¿Amo uelis itlaj kijtos siuatl?

11. ¿Ken kinteochiua Jehová sekimej siuamej?

11 ¿Kijtosneki siuatl amo uelis itlaj kijtos itech ifamilia noso oksekan porque ikaj kiyekana? Amo, porque Jehová kinteochiua tlakamej uan siuamej. Ye yokinpejpenki sekimej siuamej tlen pouij inmiuan 144,000 uan yetoskej iluikak. Yejuan yetoskej teopixkej uan tlanauatiskej ipan tlaltikpak iuan Cristo (Gál. 3:26-29). Jehová kinpatioita siuamej uan ijkon mota itech ialtepe.

12, 13. Xikijto ken yiuejkika sekimej siuamej okatkaj profetas.

12 Yiuejkika sekimej siuamej okatkaj profetas. Itech Joel 2:28, 29 Jehová okijto: “Satepan niktlalis noespíritu ipan nochtin uan motelpochuan uan moichpochuan kijtoskej tlen panos satepan [...]. Noijki itech nonmej tonalmej niktitlanis noespíritu ipan nochtin notlakeualuan”.

13 Itech Pentecostés xiuitl 33 ciento veinte imachtijkauan Jesús omonechikojkej itech se kali ompa Jerusalén. Ijkuakon ompa okatkaj tlakamej uan siuamej uan Jehová nochtin okinmakak espíritu santo. Ik non, apóstol Pedro okijto tlen okijkuilo profeta Joel. Ye okijto: “Nochi tlan axa panotok, ye noni tlan yowejka okijto n profeta Joel: N Totajtsi Dios kijtoa: Itech sa iksemi tonatijmeh, niktitlanis no Espíritu itech nochteh n tlaltikpaktlakah. Nomopilwah iwa nomochpochwah kijtoskeh tlan tlamochiwas satepa. Itech nekateh tonatijmeh niktitlanis no Espíritu itech n tlakah iwa siwameh akimeh tekiti nonawak, iwa tetlapowiskeh tlan satepa tlamochiwas” (Hech. 2:16-18).

14. ¿Tlen okichijkej sekimej siuamej itech achto siglo para tlapaleuiskej oksekimej makichiuakan ken Cristo?

14 Itech achto siglo sekimej siuamej otlapaleuijkej para miakej makichiuakan ken Cristo. Yejuan otetlapouijkej iTekiuajkayo toTajtsin Dios uan okichijkej miak tlamantli para okachi matetlapouikan (Luc. 8:1-3). Ijkuak apóstol Pablo okintlajkuilili romanos, okijto se tokni tlen itoka Febe “ye tekipanoa itech tiopa [noso tlanechikol] iwan tokniwah tlaneltokakeh non moololoah Cencreas” Noijki ijkuak okonintlajpalo akinmej okipaleuiayaj okijto intoka sekimej siuamej. Ye okijto: “Xikontlajpalokah n Trifena iwa n Trifosa akimeh noiwa tekitih itech iteki n Toteko Jesús”. Satepan okijto: “Noiwa xikontlajpalokah toknitsi Pérsida, akin miak yotekitik inawak Toteko Jesús” (Rom. 16:1, 12).

15. ¿Axkan ken tlapaleuiaj siuamej para oksekimej makichiuakan ken Cristo?

15 Axkan tetlapouiaj kanaj siete millones uan noijki tetlapouiaj siuamej tlen kipiaj tlatlamantli xiuitl (Mat. 24:14). Sekimej okachi kitekichiuiliaj Jehová, sekimej misioneras uan sekimej tlapaleuiaj Betel. Melauak mochijtok tlen okijto David. Ye okijto: “Jehová tlanauatia; siuamej tlen kitematiltiaj kuali tlajtolmej sapanoua miakej” (Sal. 68:11). ToTajtsin Dios kinpatioita siuamej tlen kitekichiuiliaj, tetlapouiaj uan tlapaleuiaj mamochiua tlen ye kineki. Ik non, amo kijtosneki amitlaj inpati noso amo uelis itlaj kijtoskej ijkuak kinmiluia matetlakamatikan.

Ome siuamej okijtojkej tlen omokuayejyekouayaj

16, 17. ¿Ken kiteititia tlen okichi Sara siuamej uelis itlaj kijtoskej maski yomonamiktijkej?

16 Yotikitakej Jehová kinpatioita siuamej. Ik non, okachi ipati se tlakatl makitlajtlani isiua tlen mokuayejyekoua ijkuak itlaj kipejpena. Biblia kijtoua miakej siuamej okijtojkej tlen omokuayejyekouayaj. Noijki sekimej itlaj okichijkej maski innamik amo okinmilui makichiuakan. Matikitakan tlen okichijkej ome siuamej.

17 Sara miak uelta okilui Abrahán makinnauati Agar uan itelpoch mayakan porque amo otetlakaitayaj. Abrahán amo okipakti tlen okilui Sara pero toTajtsin Dios okse tlamantli omokuayejyekouaya. Ik non, okilui: “Amo mamitskualani tlen Sara mitsiluijtok itech telpochtli uan itech motlakeual. Xikkaki tlen mitsiluia” (Gén. 21:8-12). Abrahán okitlakamatki Jehová uan okichi tlen okijto Sara.

18. ¿Tlen okichi Abigaíl?

18 Axkan matikitakan tlen okichi Abigaíl. Ye okatka isiua Nabal tlen okinpiaya miakej yolkamej uan okipiaya miak tomin. Se tonal David uan isoldados okicholilijkej tekiua Saúl porque otlaixnekiaya uan okinekiaya kinmiktis. Yejuan omokajkej ik kanin okatkaj ichkauan Nabal uan okinmaluilijkej pero amitlaj okitlajtlanilijkej makinmaka nion se ichkatsin. Pero Nabal okatka kuejsi uan okichiuaya tlen amo kuali. Ik non, okinuijuikalti isoldados David ijkuak okintitlanki makitlajtlanilitij makinmaka tlen kikuaskiaj uan amo okinek kinmakas. Nabal amitlaj ipati okatka uan amo kuali omokuayejyekouaya. ¿Tlen okichi Abigaíl ijkuak okimatki tlen opanok? Ye amitlaj okilui inamik pero “san niman okonanki 200 pan, ome xoktsimej uejueyij tlen okipiayaj vino, makuili ichkamej tlen okintliuatski, makuili seas semilla tliuaki, 100 tortas tlen okipiayaj pasas uan 200 tortas tlen okinchi ika higos tlen okinpajpatlacho”. Satepan okiuikak uan okinmakak David uan itlakeualuan. ¿Kuali tlen okichi? Tlen opanok satepan kiteititia kuali tlen okichi. Biblia kijtoua Jehová okichi mamiki Nabal uan satepan Abigaíl omonamikti iuan David (1 Sam. 25:3, 14-19, 23-25, 38-42).

“Siuatl kiueyitlaliskej”

19, 20. ¿Tleka uelis kiueyitlaliskej se siuatl?

19 Biblia kijtoua kuali tlen kichiua siuatl ijkuak kitlakamati Jehová. Amochtli Proverbios kijtoua tlen kichiua “siuatl tlen sapanoua yolkuali”. Ompa kijtoua: “Ye okachi ipati amo ken corales. Inamik kineltokilia ika nochi iyolo uan amitlaj kipoloua tlen ipati. Ye kichiuilia tlen kuali itech nochi inemilis uan amo kichiuilia tlen amo kuali [...]. Tlen kijtoua kiteititia ye ixtlamatki. Ika inenepil kijtoua tlen kuali. Ye kita ken kajki ikalijtik uan amo tlatsiui. Ikoneuan meuaj uan kiluiaj ye yolpaki; inamik meua uan kiueyichiua” (Prov. 31:10-12, 26-28).

20 ¿Tleka uelis kiueyitlaliskej se siuatl? Proverbios 31:30 kijtoua: “Tlen mota kualtsin uelis tekajkayauas uan amitlaj ipati. Pero se siuatl kiueyitlaliskej tla kimauilia Jehová”. Se siuatl tlen kimauilia Jehová kichiua tlen ye kijtoua ijkuak technauatia matitetlakamatikan. Ijkon ken kijtoua iTlajtol toTajtsin Dios: “Teokich ye akin kiyakana isiwa”, “Cristo Ye n tlayákanki, itech nochi tlakatl” uan “Dios kinawatia Cristo” (1 Cor. 11:3).

Matiktlasojkamatilikan toTajtsin Dios

21, 22. (1) ¿Tleka akinmej yomonamiktijkej moneki kitlasojkamatiliskej toTajtsin Dios? (2) ¿Tleka moneki titetlakamatiskej ijkuak Jehová kijtoua ken moneki tlayekanaskej? (Xikita recuadro tlen kajki página  17).

21 Akinmej yomonamiktijkej uelis kitlasojkamatiliskej miak Jehová porque okinmakak non tetliokolil. Makitlasojkamatilikan porque katej san sekan. Pero okachi makitlasojkamatilikan porque kinkauilia san sekan makitekichiuilikan (Rut 1:9; Miq. 6:8). Akin okichi mamonamiktikan se siuatl uan se tlakatl kimati tlen kinpaleuis kuali mayetokan. Ik non, yejuan moneki makichiuakan tlen ye kipaktia. Ijkon ‘ipakilis Jehová kinyolchikauas’ maski tlajyouiskej (Neh. 8:10).

22 Se tlakatl tlen kichiua tlen kuali kitlasojtla isiua ijkon ken ye motlasojtla, kajsikamati uan kuali kiyekana. Se siuatl tlen kitekichiuilia Jehová kipaleuia inamik uan kitlakaita. Ijkon inamik okachi kitlasojtla. Pero ijkuak nochtin ome kichiuaj tlen kuali, kiueyichiuaj toTajtsin Jehová.

¿Tikilnamiki?

• ¿Tlen kijtosneki ijkuak Jehová kijtoua akin moneki tlayekanas?

• ¿Tleka moneki motlakaitaskej akinmej yomonamiktijkej?

• ¿Tlen kichiuas siuatl tla inamik amo tlaneltoka?

• ¿Tleka tlakatl moneki kitlajtlanis isiua tlen mokuayejyekoua ijkuak itlaj kipejpena?

[Tlajtlanilmej]

[Recuadro]

¿Tleka moneki matitetlakamatikan?

Jehová okitlali akin tlayekanas uan non tinochtin techpaleuia uan noijki kinpaleuia ángeles. Techpaleuia ijkuak tikpejpenaj itlaj tikchiuaskej uan san sekan tikueyichiuaskej toTajtsin Dios (Sal. 133:1).

Tlapejpenalmej kuali kimatij yejuan kinyekana Jesucristo (Efes. 1:22, 23). Jesús kitlakaita Jehová akin tlanauatia, ik non, satepan ye “motemaktis inawak Dios Akin nochi okimaktili. Ijkuakó Dios, kinawatijtos nochi tlan onka” (1 Cor. 15:27, 28). Akinmej kitekichiuiliaj toTajtsin Dios noijki moneki mochijchikauaskej tetlakamatiskej itech tlanechikol uan itech infamilia (1 Cor. 11:3; Heb. 13:17). Ijkon Jehová kinselis uan kinteochiuas (Is. 48:17).

[Foto]

Tla siuatl kitlatlaujtia Jehová, kipaleuis makipia kuali iyelis

[Foto]

Jehová kinpatioita siuamej tlen tetlapouiaj kuali tlajtoli