Pujortarunnaarneq sooq silatusaarnerusoq

SIVISUUMIK pilluarlunilu inoorusuttut pujortartariaqanngillat. Pujortartartut marluugaangata ataatsip sivisuumik pujortartarsimanini piffissap ingerlanerani tupamik pinngitsuuisinnaannginnini toqussutigisinnaavaa. Silarsuarmi Peqqinnissakkut Suliniaqatigiiffiup (WHO-p) generaldirektøria oqarpoq: „Cigaretti tassaavoq . . . nassaassarsiullaqqissup tunisassiaa ima annertugisumik nikotinilersugaq pujortartartumik inuunermi sinnerani pinngitsuuisinnaajunnaartitsisoq naggataatigullu toqutsisoq.“

Tassa pujortarunnaarnissamut pissutaasoq alla tassaavoq peqqinnannginnera. Pujortartarneq nappaatinut inuunermik navianartorsiortitsisinnaasunut 25-nut atassuserneqarsimavoq assersuutigalugulu uummammik unittoornermut, aanaartoornermut, katsorsarneqarsinnaanngitsumillu bronkitisernermut, emfysemeqarnermut (timip ipiutaasartaani silaannaap katersuunnera) kræfternernullu assigiinngitsunut, ingammik puakkut kræfternermut, pissutaaqataangaartutut.

Soorunami aatsaat ukiualuit qaangiunneranni pujortartartoq taamaattunik nappaateqalersinnaavoq, piffissamili tamatumani pujortartarnerup inuk iluarinarnerulersissanngilaa. Ussassaarutini pujortartartut pinnersutut peqqissutullu saqqummiuneqartarput. Piviusorli allaalluinnarpoq. Pujortarneq qanikkut tipinnarpoq, kigutit assaallu kajorujuttunngortittarlugit, angutit kinguaassiorsinnaannginnerannut ilasaataasarluni tupalu pissutigalugu quersornarluni anertikkarnarlunilu. Aammattaaq pujortarneq amermik eqingasuliaartitsisarpoq allanillu amerlutsitsilersarluni.

Pujortarneq allanut qanoq sunniuteqartartoq

Biibilimi allassimavoq: ’Tullit ilittut asassavat.’ (Matîuse 22:39) Tullermut, minnerunngitsumillu nammineq ilaquttanut, asanninneq tupatorunnaarnissamut pissutissaalluarpoq.

Pujortarneq allanut ajoqutaavoq. Ungasissorsuunngitsukkut nangartorneqarani sumiluunniit pujortartoqarsinnaasimavoq. Tupalli pujuanik najuussuinerup ulorianaataanik amerlanerusut paasinnimmata isummanik allannguisoqarsimavoq.  Assersuutigalugu pujortarneq ajortoq pujortartartumik aappalik pujortarneq ajortumik aappalimmit puammigut kræftilernissaa 30 procentimik ilimanarneruvoq. Meeqqat pujortartartunik angajoqqaallit inuunerminni ukiut siulliit meeqqanit pujortarfiunngitsumi angerlarsimaffilinnit puallulernissaat bronkitisilernissaalluunniit ilimanarneruvoq.

Arnat naartusut pujortartartut naartortik ulorianartorsiortingaartarpaat. Nikotini, kulilte allallu kemiskiusut ulorianartut cigarettit pujuanniittut anaanaasup aavanut akuliuttarput naartumullu ingerlaqqittarlutik. Tamatuma naartumik katatsisinnaaneq, toqungasumik ernisinnaaneq inoorlaallu toqusinnaanera annertunerulersittarpaa. Tamatumunnga ilanngunneqarsinnaavoq meeqqat naartuuneranni arnaat pujortartarsimappat naalungiarsuullutik tassanngaannartumik toqusinnaanerat pingasoriaammik annerunerusoq.

Akisoqaaq

Pujortarunnaarnissamut pissutaasoq alla tassaavoq akisunera. Silarsuarmi aningaaseriviup misissuisitsinera naapertorlugu missingerneqarsimavoq pujortarnerup toqqaannartumik kingunerisaanik peqqinnissaqarfiup 200 milliard dollarit missaat aningaasartuutigisaraa. Soorunami kisitsisip taassuma pujortarneq pissutigalugu napparsimasut naalliuutigisaat anniaatigisaallu ersersinngilaa.

Pujortarneq qanoq akeqarnersoq naatsorsussallugu ajornanngilaq. Ukiumut qanoq akeqarnersoq paasiniarlugu ullormut cigarettit pujortartakkat akii 365-imik gangerneqaannassapput. Kisitsit taanna 10-mik gangerneqarpat ukiuni qulini cigarettinut aningaasartuutit paasineqassapput. Inernera immaqa tupaallannassaaq. Aningaasarpassuit taakku allamut atugassatsiarsuit.

Tupat allatut ittut ulorianannginneruppat?

Cigarettit usserutikitsut nikotinikitsullu peqqinnissamut ulorianannginnerusut tupanik nioqqutissiortut ussassaarutigaat. Cigarettinilli kimikitsunik taasanik taakkuninnga pujortartalersut nikotinigunnerat allanngorneq ajorpoq. Taamaattumik pujortartartup nikotinigunneq tamanna matussutissinniarlugu pujortarnerugajuppoq cigarettitukkanilu tamaasa ilummoorunnerusarlugit pujortarnerusarlugillu. Nikotinigunnerminnilluunniit matussusiinnginnerup  peqqinnissakkut pitsaaqutai pujortarunnaavinnerup pitsaaqutaanut sanilliullugit annikitsuararsuupput.

Pujortaatitorneq sikaatornerlu ulorianannginneruppat? Tupanik nioqqutissiortut pujortaatitorneq sikaatornerlu sivisuumik pigissaarnermut assersuutaatissimavaat, pujualli cigarettit pujuattulli toqunartigaaq. Sikaatortut pujortaatitortullu ilummoorussisanngikkaluarunilluunniit qarlumikkut, qanermi iluatigut oqqamikkullu kræftileriaannaanerusarput.

Tupa pujoqanngitsoq ulorianannginnerua? Tupat pujoqanngitsut marluupput: sunoorseq sukuloorlu. Sunoorseq tupaavoq qajuusaasanngortitaq nalinginnaasumik qillertuusami tuniniarneqartartoq. Atuisup sunoorsimik qarlumi alliit kiguserfimmilu, ulussamiluunniit kiguserfimmilu, akornannut inissiisarnera nalinginnaavoq. Sukuluut masattunik taasat amitsukujuunngorlugit sukuluullu panertut matusartunnguani tuniniarneqartarput. Milluarneqarnani tamuaneqartarpoq. Sunoorseq sukuloorlu tipittumik anerneqartitsisarput kigutillu qalipaataannik allannguisitsisarlutik qanermillu iluatigut iggiamikkullu kræftilersitsisinnaalluni, nikotinimik pinngitsuuisinnaajunnnaarsitsisinnaalluni, kræftilersitsinnaasunik qaqortunik qanikkut ikeqalersitsisinnaalluni, kigutillu ikkeerutsissinnaallugit kigutillu eqqaani saarngup ipiutaasartaanik annikillisitsisinnaalluni. Ersarilluinnarpoq tupamik milluaaneq tamuanerluunniit pujortarnermut taartigissallugu silartusaarnerunngitsoq.

Pujortartarunnaarnerup pitsaaqutai

Ukiorpassuarni pujortartareerluni pujortarunnaaraanni qanoq pisoqassava? Cigarettip kingulliup pujortareernerata kingorna 20 minutsit qaangiunneranni aap naqitsinera nalinginnaasumut appassaaq. Sapaatip-akunnerata ataatsip qaangiunnerani timi nikotineerutissaaq. Qaammatip ataatsip qaangiunnerani quersorpallaarunnaariartortoqassaaq, kiinnap saarnata sulluaraani aseruuttoortarnerit annikillissallutik, qasoqqavallaarunnaarluni anersaartorniapiloorpallaarunnaarlunilu. Ukiut tallimat qaangiunneranni puakkut kræfterluni toqunissaq 50 procentimik ilimanannginerulissaaq. Ukiut 15-init qaangiunneranni taqqani nappaateqalernissaq pujortartanngitsunitulli ilimananngitsigilissaaq.

 Mamassutsinut malussarinnerulertoqassaaq anernerlu, timi atisallu tipaarutissapput. Tupamut aningaasaajartoqarunnaassaaq pisiniartariaarutissallunilu. Naammassisaqarsimasutut nalerisimaartoqassaaq. Meeraqaraanni taakkua pujortartalernissaat maligassiuinerup ilimanannginnerutissavaa. Aammattaaq inuunertunissaq ilimanarnerussaaq. Tamatumunnga ilanngunneqarsinnaavoq Guutip piumasaa naapertorlugu iliuuseqartoqarnera, Biibilimimi allassimavoq: ’Immitsinnik eqqiarniarta uinngullu mingui tamaasa piiarlugit.’ (2 Korintumiut 7:1) Isumaqartoqanngisaannassaaq pujortartarunnaarnissamut kingusinaartoqarsinnaasoq — piaarneruguni pitsaanerussaaq.

Sooq taama ajornartigaa

Allaat pujortarunnaarusussuseqaraluartunut pujortarunnaarniarneq ajornakusoorpoq. Tupami nikotinip uerinangaarnera pissutaanerpaavoq. WHO-mi oqartoqarpoq: Psykofarmakanit (tarnikkut napparsimasunut nakorsaatit) uerinartuunerinik misissuinerup takutippaa nikotini heroinmit [aamma] kokainimit uerinarnerusoq.“ Nikotini heroinitut kokainitullu ikiaroornartiginngimmat sunniisinnaanera suusupagineqartarpoq. Ikiaruualaartitsisinnaaneratali atuisut amerlanerit nuannaarutiginiarlugu pujortaannartittarpaat. Nikotinip isumamut sunniuteqartarnera eqqissiallannarneralu ilumoorpoq. Najummassimanarnerli cigarettip peertagaa ilaatigut nikotinigunnermit pisarpoq.

Pujortarunnaarnissamik ajornakusoortitsisoq alla tassaavoq pujortarnerup inooriaasiunera. Pujortartartup nikotinimik pinngitsuuisinnaannginnerata saniatigut pujortartartut cigarettimik ikitsigaangamik pujortaraangamillu aalajangersimasunik ileqqoqartarput. ’Tigumiagaqarusunnermut tunngavoq.’ ’Sukisaarsaataavoq,’ immaqa oqartoqassaaq.

Pujortarunnaarnissamut ajornakusoortitsisut pingajoraat pujortarnerup ulluinnarni inuunermut atalluinnalersimanera. Tupanik nioqqutissiorfiit ukiut tamaasa dollarit 6 millardingajaat pujortartartut ilakkuminartutut, sammisassaqartutut, peqqissutut silassorissutullu isikkoqartinniarlugit ussassaarutinut atortarpaat. Hestersut, nalunnguartut, tennisertut allanilluunniit nuannaarniuteqartut ussassaarutini takuneqarsinnaagajupput. Filmini TV-milu aallakaatitassiani pujortartoqartarpoq, tamatigullu taamaaliortut inupiluuneq ajorput. Tupa inerteqqutaanngilaq aamma sumilluunniit pisiarineqarsinnaalluni. Amerlanersatta pujortartoq ungasinneq ajorpaa. Sunniinerit taamaattut pinngitsoorneqarsinnaanngivipput.

Ajoraluartumik niaqorlunnermut nipaallisaatitulli iisartagaqanngilaq pujortagukkunnaarsitsisinnaasumik. Pujortarunnaarniarnerup ajornartuanik qaangiissagaanni kajumissuseqartariaqarpoq. Piffissami sivisuumi aalajangeriataallaqqissuusariaqarpoq, sanigorsarnertulli. Pujortarunnaarniarneq iluatsissappat pujortartartup nammineq aalajangissavaa.

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

Pinngitsuuisinnaajunnaajaarpallaarneq

USA-mi inuusuttut akornanni misissuinerup takutippaa pujortarnermik misiliisimasut sisamaagaangata ataaseq piffissap ingerlanerani pinngitsuuisinnaajunnaartartoq. Kokainimik heroinimillu misiliisimasutulli pinngitsuuisinnaajunnaarajutsigipput. Inuusuttut pujortartartut 70 procentiisa missaasa tamatuminnga ileqqoqalersimanertik peqqissimissutigisimavaat, ikittuinnaalli asoorussinnaasimallugu.

[Qupp. 5-mi ungalusaq]

Cigarettit pujuat soqarpa?

Cigarettit pujuat usseruteqarpoq, 4000-t missaannik kemikaliartalimmik. Kemikaliat taakkua ilaat 43-t kræftilersitsisinnaapput. Taakkua ilagaat cyanid, benzen, qisummik sprittiliaq aamma acetylen (saviminernik nipititerinermi ikummatissaq). Cigarettit pujuat aamma kvælstofilteqarpoq kulilteqarlunilu, marluullutik gassiupput toqunartut. Pujup annertunersaa nikotiniuvoq, assut uerinartoq.

[Qupp. 6-mi ungalusaq]

Allat ileqqumik taamaatitsinissaannik qanoq ikiorneqarsinnaasut

Pujortarneq ajortut pujortarnerup ulorianaataanik ilisimannittut ikinngut eqqarlerluunniit pujortaannaraangat ilungersuummerajuttarput. Pujortarunnaartinniarlugit qanoq ikiorneqarsinnaappat? Naveersineq, kimigiiserneq, pinngitsaaliineq illaruaatiginninnerluunniit qaqutiguinnaq iluaqutaasarpoq. Oqalugiarfiginera aamma iluaqutaassagunanngilaq. Taamatut periaaseqarnerup misigissutsikkut erloqisitsinera millisinniarlugu immaqa pujortartartoq pujortarunnaarnani pujortaqqiinnassaaq. Pujortarunnaarniarneq qanoq artornartigisoq, ilaasalu allanit artornartinnerusaraat, paasiniartariaqarpoq.

Pinngitsaaliilluni pujortarunnaartitsisoqarsinnaanngilaq. Iluatsitsinissamut pisariaqartumik qamuuna nakuussummik pujortartartoq nammineq ineriartortitsisariaqarpoq. Pujortarunnaarniartumik ikiuiniartut asannittumik qanoq tapersorsuisinnaanerlutik paasiniartariaqarpaat.

Qanoq iliortoqarsinnaava? Pujortartartup ileqqua isumakuluutigalugu piffissaalluartukkut ersersinneqarsinnaavoq. Taava pujortarunnaarniarpat tapersersorumaneqarsinnaavoq. Periaaserli tamanna atukulavallaaraanni sunniutikillissaaq.

Ilaquttanni pujortarunnaarniartoqarpat qanoq iliorsinnaavit? Eqqaamajuk pinaveersaarnerup malunniutai, soorlu puffajaneq isumatsangaarnerlu, atorsinnaammagit. Aammattaaq niaqorluttarsinnaavoq sinissaaleqillunilu. Malunniutit qaangiukkumaartut timillu nutaamik peqqissumillu oqimaaqatigiissitsilerneranut ersiutaasut eqqaasiguk. Qiimmassaasuugit isumalluartuullutillu. Tupatorunnaalernera nuannaarutigineraruk. Pinaveersaarnera malunniuteqartillugu pujortalersitseqqissinnaasumik puullaaqitinnaveersaarlugu ikiorsinnaavat.

Pineqartormi pujortaleqqippat? Qisuariapilooqinak. Paasinnittuugit. Misilittagaqarfiusutut marluullusi ilinniarfigisinnaasassitut misileeqqiinerullu iluatsinnissaanik ilimanarnerulersitsisutut isigiuk.

[Qupp. 7-mi assiliartaq]

Tupanik nioqqutissiorfiit ussassaarutinut dollarit 6 milliardingajaat ukiumut atortarpaat