Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Tarkkailemme maailmaa

Vääränlaista apua?

Jotkin keinot, joilla japanilaisia valekarettikilpikonnia yritetään pelastaa sukupuuttoon kuolemiselta, on asetettu kyseenalaiseksi, sanoo The Daily Yomiuri -lehti. Se, että kilpikonnan munat kaivetaan maasta ja haudotaan poikasiksi ja sitten nämä poikaset päästetään mereen, voi vaikuttaa haitallisesti kilpikonnien synnynnäiseen suunnistuskykyyn. Luonnollisella tavalla kuoriutuneet kilpikonnat ”aistivat maamagnetismin ryömiessään hiekan poikki, minkä ansiosta niille kehittyy suuntavaisto”, lehti kertoo. ”Keinotekoiseen haudontaan liittyy se, että kilpikonnanpoikaset pidetään rajallisella alueella ennen kuin ne pannaan meren luonnolliseen ympäristöön, minkä vuoksi niille ei kehity luonnollista suuntatajua ja kykyä suunnistautua meressä omin avuin.”

Elintärkeä hymy

”Yksinkertainen hymy on paras tapa saada ystäviä ja vaikuttaa ihmisiin”, kertoo lontoolainen The Times. Kuninkaallisen postilaitoksen teettämässä valtakunnallisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että useimmat panevat toisesta ihmisestä ensimmäisenä merkille hymyn. Lähes puolet tutkimukseen osallistuneista sanoi, etteivät he ryhtyisi liiketoimiin epäystävälliseltä näyttävän ihmisen kanssa. Varsinkin naisjohtajat ylentävät todennäköisemmin hymyileviä työntekijöitä. Brian Bates, toinen kirjan The Human Face tekijöistä, sanoo: ”Tutkimus osoittaa, miten suuri merkitys hymyilemisellä on yhteiskunnassa. Yleensä puhumme salaisuuksistamme ja toiveistamme ja annamme rahojamme mieluiten hymyileville ihmisille.” Hän lisää, että hymyileminen kiihdyttää kipua lievittävien endorfiinien tuotantoa elimistössä ja että ihmiset, jotka hymyilevät vaistomaisesti, ”menestyvät paremmin yksityiselämässään ja urallaan”.

Täsmällisin ajannäyttäjä

Yhdysvaltalaisten tiedemiesten ryhmä on kehittänyt elohopeaionikellon, joka ”mittaa aikaa femtosekunnin, tieteessä yleisesti käytettävän pienimmän aikayksikön, tarkkuudella”, kertoo lontoolainen The Times. Sen sanotaan olevan ”noin tuhat kertaa tarkempi kuin atomikellot, joilla mitataan koordinoitua maailmanaikaa, maailmanlaajuista aikastandardia”. Fyysikko Scott Diddams selittää: ”Aivan ensimmäiset sovellukset tulevat liittymään perusfysiikkaan, jotta saataisiin paljon tarkempi käsitys maailmankaikkeudesta.” Aikanaan hyöty ulotetaan myös puhelinverkkoihin ja paikannussatelliitteihin. Vaikka Diddams sanoo, että tämä ajanmittausväline on ”maailman vakain kello”, hän sanoo, että sitä voidaan vielä parantaa.

”Tarkin väestönlaskenta”?

Yhdysvalloissa tehtyä vuoden 2000 väestönlaskentaa on sanottu ”historian tarkimmaksi”, kirjoittaa The Wall Street Journal. Mutta ”vuoden 2000 yhteismäärässä on 5,77 miljoonaa ihmistä, joiden väestönlaskentavirasto uskoo olevan olemassa mutta joita se ei todellisuudessa laskenut”. Lehti selittää: ”Kun virasto ei saanut vastausta osoitteista, joissa uskottiin olevan asukkaita, se yksinkertaisesti antoi erilaisten johtolankojen, kuten naapurien vastausten, perusteella tietokoneilleen käskyn olettaa ihmisiä olevan olemassa.” Näin toimittiin silloinkin, kun viranomaiset eivät olleet edes varmoja, oliko osoitteessa taloa. Oletuksiin saattoivat sisältyä osoitteessa asuvien ihmisten määrä, ikä, sukupuoli, rotu ja siviilisääty. Erään viranomaisen mukaan laskentaa pidetään tarkkana, ”koska samanlaisilla ihmisillä on tapana asua lähellä toisiaan”. Joissakin osavaltioissa oli oletettuja amerikkalaisia yli kolme prosenttia yhteismäärästä. Olettamalla tilastoitiin myös yli 11 miljoonan ihmisen rotutiedot.

Hengenvaarallisia puita?

Ranskassa taistellaan noin 400000:n teitä reunustavan puun kohtalosta. Tienvarsilla olevien puiden on yhä useammin väitetty aiheuttavan liikennekuolemia. Ranskalainen L’Express-lehti kertoo, että niistä 7643 ihmisestä, jotka kuolivat vuonna 2000 tieliikenteessä, 799 kuoli törmättyään puuhun. Jotkut kuitenkin sanovat, että kuolemien todellinen syy eivät ole puut vaan alkoholi ja liian suuret nopeudet. Silti ollaan aikeissa hakata 10000–20000 sellaista puuta, jotka ovat alle kahden metrin päässä tienreunasta. Lainaten The Wall Street Journal -lehden pääkirjoitusta ranskalaislehti toteaa, että puut näyttävät syyllistyneen ”vakavaan rikokseen, kun ne eivät ole siirtyneet pois rattijuoppojen tieltä”.

Kiinalainen kirjoitus – kuoleva taito?

”Kiinalaisia kirjoitusmerkkejä, joita kiinalaislapset ovat sukupolvi toisensa perään yrittäneet kovasti oppia muistamaan, uhkaa vakavin vaara, mitä ne ovat koskaan kohdanneet: tietokone”, sanoo lontoolainen The Daily Telegraph. ”Kiinan sivistyneeseen eliittiin kuuluvilla oli tapana ylpeillä sillä, että he muistivat ulkoa kaikki kuusituhatta merkkiä, mutta nyt kirjoitustaito on alkanut unohtua heiltä. He osaavat edelleen lukea, mutta jos heillä ei ole tietokonetta, monet huomaavat, että heidän päänsä on aivan tyhjä.” Tätä oireyhtymää kutsutaan nimellä ”’ti bi wang zi’ – eli merkki unohtuu, kun kynä nostetaan”. 1980-luvulle saakka lähes kaikki kirjoitettiin käsin, mutta sen jälkeen kiinalaisia kirjoitusmerkkejä on voinut pitkälle kehitettyjen tietokoneohjelmien ansiosta kirjoittaa tavallisella näppäimistöllä. Niinpä viehättävien kirjoitusmerkkien kirjoittamisen taito, jota arvostetaan suuresti ja jonka sanotaan paljastavan sisäisen minän, on kuolemassa, mikä ”huolestuttaa kielitieteilijöitä, psykologeja ja vanhempia”.

Nuoria laihduttajia

Eräässä äskettäin tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 1739 iältään 12–18-vuotiasta kanadalaistyttöä, kävi ilmi, että 27 prosentilla heistä oli syömishäiriön oireita, sanoo Globe and Mail -lehti. Tutkimukseen osallistuneet kaupunkien, lähiöiden ja maaseudun asukkaat täyttivät kyselylomakkeen, jossa tiedusteltiin suhtautumista syömiseen ja ulkonäköön. Tutkimusaineisto osoitti, että jopa jotkut 12-vuotiaat ahmivat ja oksentavat tai käyttävät laihdutuspillereitä, ulostuslääkkeitä ja virtsan eritystä lisääviä aineita pudottaakseen painoaan. Tri Jennifer Jones Toronton yliopiston terveydenhuoltoverkostosta sanoo, että varsinkin tyttöjen ”on opittava suhtautumaan terveellä tavalla ruokaan ja liikuntaan. Heidän on hankittava tietoa kehostaan ja opittava, että ne vartalot, joita he näkevät tienvarsimainoksissa, lehdissä ja rockvideoissa, eivät ole normaaleja.” Globe-lehti lisää: ”Monetkaan teini-ikäiset tytöt eivät tiedä, että rasvan kertyminen murrosiässä on normaalia ja että se on tärkeää normaalin kehityksen kannalta.”

Pillereitä koulussa

Yhä useammat lapset yrittävät selvitä kasvavista koulupaineista pillereiden avulla, kertoo saksalaislehti Südwest Presse. Joka viidennen peruskoululaisen ja joka kolmannen lukiolaisen sanotaan käyttävän rauhoitteita tai suorituskykyä parantavia aineita. Baijerin opettajayhdistyksen puheenjohtaja Albin Dannhäuser kuitenkin sanoo, että lääkeaineiden käyttö stressiin tai tulosten parantamiseen on huono valinta, sillä se ei auta lasta ratkaisemaan ongelmiaan. Hän antaa vanhemmille neuvoksi, että heidän ei tule vaatia lapseltaan liikaa vaan ”pitää mielessään lapsen fyysinen ja henkinen terveys sekä vakaan persoonallisuuden kehittyminen”.

Rikkaruohojen hyötykäyttöä

”Rikkakasvit, kuten vesihyasintti, tulikruunu ja Parthenium, ovat sitkeydellään ajaneet rakentajat epätoivon partaalle”, sanoo India Today -lehti. Britit toivat vuonna 1941 tulikruunuihin kuuluvan Lantana camaran Intiaan käytettäväksi pensasaitana. Sen jälkeen se on vallannut lähes satatuhatta hehtaaria maata, ja on käynyt ilmi, että sitä on lähes mahdoton hävittää käsin tai kemiallisin tai biologisin keinoin. Rikkakasvin myrkyllinen vaikutus ehkäisee muiden kasvien kasvua, ja kokonaisten kylien on täytynyt muuttaa muualle sen tunkeuduttua niiden alueelle. Lachhiwala-nimisen kylän asukkaille tämä rikkakasvi on kuitenkin osoittautunut taloudellisesti arvokkaaksi. Tulikruunuista ja savesta pystytetään taloja ja kanaloita. Kun tästä tuholaisia ja hyönteisiä kestävästä rikkakasvista otetaan pois kuori, siitä saadaan erinomaisia huonekaluja ja koreja. Tulikruunun lehtiä käytetään hyttyskarkotteena ja suitsukkeena. Kasvin jauhetuilla juurilla hoidetaan hammastulehdusta.

Toivottomuuden vaikutus

”Miksi jotkut kuolevat, kun taas toiset, jotka saattavat olla yhtä sairaita, jatkavat elämistä?” kysyy tri Stephen L. Stern, joka työskentelee Texasin yliopiston terveystiedekeskuksen psykiatrian laitoksella San Antoniossa. ”Yksi vastaus tähän kysymykseen saattaa olla toivo tai sen puute.” Tutkimus, johon osallistui 800 iäkästä amerikkalaista, antoi viitteitä siitä, että toivottomuus johtaa usein aikaisempaan kuolemaan. Tutkijat kuitenkin sanovat, että usein toivottomuus vaikuttaa ihmisiin eri tavoin, mihin taas vaikuttavat sellaiset tekijät kuin lapsuusajan kokemukset, masennus, kulttuuritausta ja taloudellinen turvallisuus.