Imarisai

Imarisai

Ernereernermi nikallortoornermut akiuunnera

Ernereernermi nikallortoornermut akiuunnera

Ernereernermi nikallortoornermut akiuunnera

Eqqaamavara uiga nuannaarluni panipput inoorlaaq sammigaa isiginnaarlugu, eqqarsartungalu uangaqanngippat taakkununnga ajunnginnerujussuussasoq. Taakkununnga ajoqutaaginnarpunga. Kissaatigiinnarpara biilerlunga ungasissumukarnissara uteqqinngisaarnarlungalu. Naluara ’ernereernermi depressionimik’ taasartagaannik nikallortooqqallunga.

AAPPARIINNITSINNI ukiut siulliit qulit pilluartorujussuuvugut. Jasonilu panitta angajulliup Lianap alliartornera isigalugu nuannaarutigaarput. Naartuleqqikkamalu nuannaaqaagut.

Kisianni massakkut naartunerliortorujussuuvunga. Erninerma ilakutaqarnera pissutaalluni erninerliorlunga toqungajappunga. Erninissara sioqqutitsiarlugu ikiarsisutut nalornisutullu misigilersimavunga, napparsimmavimmillu paninnguarput Carly angerlaakkakku suli ajornerulerpunga. Qasoqqajuaannarpunga aalajangigassanut annikitsunnguanulluunniit aalajangiisinnaassuseqarnanga. Jasoni suligaangat ullup ingerlanerani sianerfigeqattaartarpara aperiniaannarlugu illup iluani massakkut sulerissanersunga, imaluunniit qulakkeerniaannarlugu oqaaserisimasakka iliuuserisimasakkaluunnit eqqortuusut.

Allat ilaginissaat siooragilerpara, allaat ikinngutivut takorusukkunnaarlugit. Utaqqinngisannik matumut pisoqaraangat sinittarfimmut toqqortarpunga. Angerlarsimaffipput tukattorujussuuvoq, puussaaruminaqalungalu paatsiveerutiaqaanga. Atuarnermik nuannarisaqarneq ileqqoraaraa, kisianni massakkut eqqissillunga atuarsinnaanngingajappunga. Aamma qinuneq sapernaqaaq, taamaattumik anersaakkut peqqikkunnaarpunga. Misigissutsikkut unittooqqavunga kinaluunniit nuannarisinnanagu. Erseqqissumik eqqarsarsinnaannginnama aarleqqutigilerpara tamanna meeqqannut sunniuteqassasoralugu. Imminut naleqartinngivippunga isumaqarlungalu silaarutilerlunga.

Piffissami tassani Jason sulereerluni angerlaraangami ikiuuttarpoq eqqiaalluni nerisassiuullutalu — taamaalioraangalli kamaattarpara. Pikkorlunninnut uppernarsaataasoraara. Aappaatigulli ikiuukkumalluni oqannngikkaangat aamma kamattarpunga soqutigisaqannginnerarlugu. Jasonnip pisimasoq eqqarsaatigilluakkamik inersimarpaluttumik asannittumillu iliuuseqarfigisimanngikkaluarpagu, tamanna aappariinnitsinnut ajorluinnartumik kinguneqarsimassagaluarpoq. Jason taannaagunarpoq qanoq issutsima imminut sunniineranik oqaluttuarinnilluarsinnaanerpaaq.

Uima qanoq sunnerneqarsimanerminik oqaluttuaa

„Aallaqqaammut paasisinnaanngilara Janelle sunersoq. Nuannaartuaannartuusimavoq ammasuullunilu, maannali allanngorluinnarpoq allarluinnartullu pissusilersorluni. Oqaatsikka tamaasa imminut isornartorsiuinertut isigai, suliassaminillu oqilisaanniaraanganni kamattarluni. Aallaqqaammut oqarfigerusukkaluarpara tamaviaarneruinnassasoq, paasivarali tamanna tamanik ajornerulersitsiinnassasoq.

Inooqatigiinnerput tamaviaannartuaannarpoq. Janelle misigisimagunarpoq kikkut tamarmik imminut akerliusut. Arnat allat ernereernerminni depressioneqarneq pissutigalugu malunnaatinik assingusunik misigisaqarsimasut pillugit tusarsimavunga. Pasitsakkama Janelle taamatut nappaateqartoq, tassunga tunngasut pissarsiarisinnaasakka tamaasa atuarlugit aallartippunga. Atuakkama pasitsaassara uppernarsarpaat. Paasivarattaaq Janellep napparsimanini nammineq pisuussutiginngikkaa — taassumalu tungaanit paarsinerlunnermik pissuteqanngilluinnartoq.

Misiutiginngilara nuliama meeqqallu nakkutiginerusariaqalernerat timikkut misigissutsikkullu sakkortuumik ilungersunartorsiutigigakkit. Ukiuni marlunni suliffimma, ilagiinni utoqqaanertatut akisussaaffimma, aammalu aappatut ataatatullu akisussaaffimma ataqatigiissinniarnerat ajornangajappoq. Qujanartumik suliffiga aaqqissuussinnaasimavara angerlajaarnerusinnaalerlunga, pingaartumik unnukkut naalagaaffilersaarfimmi ataatsimiittussaatilluta. Janellep atorfissaqartissimavaa pisariaqartikkamiuk ataatsimiigiarniassagatta angerlajaarlunga iganermi meeqqallu atisalersorneranni ikiuunnissara.“

Ajunnginnerulerpunga

Uiga asannittumik tapersersuisimanngikkaluarpat ajorunnaarniarnera sivisunerusimassagaluarpoq. Uummammiukka aniatikkaangakkit oqaluttuullugulu annilaanganinnik, Jason naammagittarluni tusarnaartarpoq. Pingaartorujussuusimavoq misigissutsima matunnginnissaat. Ilaannikkut kamallunga oqaluuttarpara. Kisianni Jasonip uppernarsaavigiuarpaanga asallunga peqatigiillutalu anigorumaarivut. Tamanut ajunngitsumik isumaqalersittuarpaanga. Kingorna utoqqatserfigaara kamallunga oqaluuttarsimagakku, kisianni tuppallersarpaanga nappaatiga pisuusimanerarlugu. Kingumut eqqarsaatigigaangakku paasisarpara taamatut isumatuumik oqarnerup uannut qanoq pingaaruteqarsimatiginera.

Ikioqatigiilluta nakorsaq inussiarnersorujussuaq tusarnaarnissannut piffissalik nassaaraarput. Nappaatip suussusia aalajangerpaa tassaanerarlugu postpartumdepression (ernineereernermi nikallortoorneq), siunnersuillunilu annilaangakulasarninnut nakorsaatinik katsorsarneqassasunga. Aamma kajumissaarpaanga psykologimut ikiorteqqullunga. Aammattaaq aalangersimasumik timigissartarneq nikallortoornermik qaangiinissamut amerlasuut iluaqutigisimasaat inassutigaa.

Ajorunnaarnissannut ajoqutaanerpaasut ilagaat nikallortoorninnut atasumik kanngusuttutut misiginera. Amerlanertigut inuit paasinngisaminnik nappaatilinnut paasinnittuunissartik ajornakusoortittarpaat. Ernereernermi nikallortoorneq nissutut napisimasutut tamarmik takusinnaasaattut paasisinnaasaattullu inngilaq. Oqartariaqarpungali ilaquttakka qanittumillu ikinngutikka paasinningaartut tapersersorlungalu.

Ilaquttannit ikinngutinnillu asannittumik ikiorneqarneq

Piffissami tamatumani ajornartorsiorfiusumi anaanama ikiuinera Jasonilu qujamasuutigeqaarput. Uiga angerlarsimaffimmi misigissutsikkut ilungersortitaaneq pissutigalugu, ilaannikkut qasuersaarnissamik pisariaqartitsisarpoq. Anaanaga eqqortuliortuaannarpoq nikalluussineq ajorpoq suliannillu ingiarniassananga, namminerli sapinngisannik iliornissannut ikiorpaanga qiimmassarlungalu.

Ikinngutit ilagiinniittut aamma ikiuutingaarput. Ilaasa inuulluaqqussutinnguamik nassittarpaatigut allallutillu eqqaamanerarlunga. Asanninnermik takutitsinerit taakku nuannaarutigeqaakka, pingaartumik allat oqaloqatiginissaat ajornartorsiutigigakku, toqqaannartuuppat telefonikkuussappalluunniit. Ataatsimiinnerit siornatigut kingornatigulluunniit uppeqatima oqaloqatiginissaat sapingajappara. Allannermikkut ikinngutitta nikallortooqqanera pissutigalugu pisinnaasama killeqarnerannik paasinninnertik ersersiinnarnagu aammali uannut ilaquttannullu asanninnertik isumassuinertillu ersersippaat.

Nikallortoorneq inuuneq tamaat atuunnavianngilaq!

Nakorsap siunnersuinera, ilaquttat ikiuiumatuut ikinngutillu paasinnittut pissutaallutik qujanartumik maanna ajunnginnerujussuuvunga. Suli aalajangersimasumik timigissartarpunga aamma qasugaluaraangamaluunniit, tamannami ajornarunnaarnissannut iluaqutaavoq. Aamma allat qiimmassaanerat ilassilluarniarsarisarpara. Ajoraangama Biibilip kassettemut immiunneqarnera Naalagaaffimmillu Erinarsuutit tusarnaartarpakka, nipilersukkat uannik qiimmassaallutillu nakussassaasut Jehovap Nalunaajaasuinit saqqummersinneqarsimasut. Tamakku tamarmik anersaakkut nakussatsippaannga ajunngitsumillu eqqarsarnissannut ikiorlunga. Qanittukkut ilagiit ataatsimiinnerini oqaluussinermut pikkorissarfianni ”teokratiimik atuarfimmi” peqataaleqqippunga.

Massakkut killiffimma angunissaa sioqqullugu ukiut pingajuat affaq sinnerlugu atorpara uinnut, meeqqannut allanullu asanninnera annerusumik misigissutsima asaninnermalu oqaatiginissaanut. Naak pissutsit ilaqutariinnut artornartorsiorfiusimagaluartut misigisimavugut ataqatigiinnerput qangarnit sakkortunerulersimasoq. Qujamasoqaanga nikallungarujussuarninni Jasonip uannut asanninnini erseqqissumik takutissimammagu, aammalu atorfissaqartitsinerpaaffinni asannittuaannarmat. Kisianni pingaanerpaavoq Jehova qaninnerusumik attavigileratsigu, taanna artornartorsiornitsinni ikiuisoq.

Suli ullut ilaanni nikallungasarpunga, ilaquttamali, nakorsap, ilagiit Jehovallu anersaavata ikiuinerisigut soorlumi sullorsuup isuliffiani qaamaneq takusinnaagiga. Qujanartumik erninermi depressioni inuuneq tamaat atuunneq ajorpoq. Akeraavoq ajugaaffigineqarsinnaasoq. — Oqaluttuartoq Janelle Marshall (gE 07/22 02)

[Qupp. 18-mi ungalusaq/​assiliartaq]

Ernereernermi nikallortoornermut pissutaaqataasinnaasut

Hormonit allanngornerisa saniatigut erniereernermi depressioneqartarnermut pissutaaqataasinnaasut allat:

1. Arnap anaanaasutut imminut pilluni eqqarsaatai – eqqarsaatit pilluaatsumik meeraanermit angajoqqaanullu attaveqarluannginnermit sunnigaasimasut.

2. Inuiaqatigiit anaanaasunut piviusorsiunngitsumik isumalluarpallaarnerat.

3. Ilaqutariit iluanni nikallortoortoqarnera.

4. Aappariinnerliorneq ilaqutariinnilu qaniginerpaasanit tapersersorneqanngipallaarneq.

5. Imminut tatiginngippallaarneq.

6. Meeqqap ulloq unnuarlu paarinissaata mersernartutut misiginera.

Pissutaaqataasinnasut uani tamakkerneqanngivipput. Ernereernermi depressionimut pissutaaqataasinnaasut allat sunniutaaqataasinnaapput. Pissutaasinnaasut suli iluamik erseqqissarneqarnikuunngillat.

[Qupp. 19-mi ungalusaq]

Misigissutsikkut allanngorarnerinnaanngilaq

Ernereernermi depressioni – nikallortoorneq – paarlaanneqassanngilaq arnat amerlanerit ernereernerminni misigisagaannut misigissutsikkut allanngorarnermut. Dr. Laura J. Miller oqarpoq: ”Ernereernermi malunniuttartoq nalinginnaanerpaaq ’baby blues’-imik taaneqartarpoq. Arnat erneqqammersimasut affaannit amerlanerusut misigissutsimikkut allanngorartarput assut qiasarlutik. Tamanna ajornerpaasarpoq ernereernerup kingorna ullut pingajuata tallimaatalu akornanni. Malunnaatit namminneq peerukkiartuaartarput, amerlanertigut sapaatip-akunnialunnguisa ingerlaneranni.” Ilisimatusartut isumaqarput tamanna arnap ernereernermi kingorna hormoniisa allannguuteqartarnerannik pissuteqartoq.

’Baby blues’-imit allaanerulluni ernereernermi nikallortoorneq erneriitsiarnermi imaluunniit sapaatip-akunnerisa arlallit imaluunniit qaammatit arlallit qaangiunneratigut aallartittartoq sivisuumik malunniuteqqasarpoq. Anaananngorlaaq nikallortoortoq qiimarujussuariarluni qanoq iliallallunilu nikallortarpoq, allaat imminornissani eqqarsaatigilerlugu. Aamma paamisoqqajaasinnaavoq, ilagiuminaalluni kamaqqajaallunilu. Immaqa misigisarpoq anaanaalluarsinnaanani meeqqanilu asasinnaanagu. Dr. Miller oqarpoq: ”Arnap ernereernermi depressioneqartup ilisimavaa qitornani asallugu, misigissuseqarfiginissaali ajornakusoortilertarpaa, paamigeqqajaallugu maajugeqqajaalluguluunniit. Arnat ilaasa allaat meeqqatik ajoquserusulertarpaat allaalluunnit toqukkusulertarlugit.”

Aamma itsaq ernereernermi depressioneqartarneq ilisimaneqarpoq. Kristusip inunngornera sioqqullugu ukiuni 300-kkunnili nakorsap grækeriusup Hippokrates-ip paasisimavaa arnat ilaat ernereernerminni tarnikkut pissutsimikkut allannguuteqaruloortartut. Brasiliamiut atuagassiaat nakorsaanermut tunngasunik biologiimillu ilisimatusarnermik paasissutissiisartoq ajornartorsiut tamanna pillugu saqqummiussaqarpoq. Tassani allassimavoq: ”Ernereernermi nikallortoorneq ajornartorsiutaavoq ilungersunartoq nunat ilarpassuini anaanat 10-15 procentiinik eqquisartoq.” Ajoraluartumilli ”nikallortoornerit taamaattut amerlanersaat kukkusumik suussusersineqartarput kukkusumillu katsorsarniarneqartarlutik,” atuagassiami allassimavoq.

Ernereernermi malunniuttartoq qaqutigoortoq ilungersunarnerusorli tassa ernereernermi psykose. Arnaq psykosemik taamaattumik atugaqartoq ilaannikkut takorruugaqarlunilu tusarruugaqalersarpoq piviusorsiortumillu eqqarsarsinnaajunnaartarluni. Akornatigut nalunaaqquttap-akunnialuini imaluunniit ullualunni ajoquteqanngivittarpoq. Tamatumunnga pissutaasut suli erseqqissarneqanngillat, kisiannili dr. Millerip oqaatigaa ”hormonitigut allannguutit kingornuttakkamillu sanngeequteqarneq akuleriillutik pissutaanerpaasarunartut”. Psykiaterip pikkorissup arnaq ernereernermini psykoseqartoq iluamik ikiorsinnaasarpaa.

[Qupp. 20-mi ungalusaq/​assiliartat]

Qanoq imminut ikiorsinnaasutit *

1. Nikallortooqqaneq ataannarpat ilinniarsimasumik ikiortissarsiorit. Piaartumik ikiortissarsioruit pitsaanerussaaq. Nakorsamik paasinnittumik suup pineqarneranik ilisimasalimmik ujarlerit. Ernereernermi depressioneqarnerit tamanna imaluunniit nakorsaatitortariaqarnerit kanngusuutigisariaqanngilat.

2. Aalajangersimasumik timigissartarnissaq isumagiuk. Paasinarsisimavoq depressioneqarnermi katsorsaanermi aalajangersimasumik timigissartarneq iluaqutaalluarsinnaasoq.

3. Qanoq innerit qanigisannut oqaluttuariuk. Imminut mattuteqinak misigissutsitilluunniit isertoqinagit.

4. Eqqaamajuk angerlarsimaffiit torerluinnartuusariaqanngimmat. Pisariitsumik inuugit pingaarnerit salliutinnerisigut.

5. Guuti qinniugiuk sapiissusermik qasusuissusermillu. Qinuneq sapernartikkukku alla aperiuk qinoqatigiissinnaanersusi. Pisuusutut misigineq naleqanngissorinerlu ajorunnaarnissamut kinguarsaataaginnassapput.

[Quppernerup ataani ilanngussaq]

^ imm. 39 Iteritsi! nakorsaariaatsimik aalajangersimasumik tapersersugaqanngilaq. Arnanut angutinullu siunnersuutit ilanngutassianiittut, tamakkiisuunngillat pissutsillu ilaanni atorneqarsinnaanngivittarlutik.

[Qupp. 21-mi ungalusaq]

Uiusoq qanoq iliorsinnaava?

1. Paasiuk nuliavit ernereernermini nikallortooqqanini nammineq pisuussutiginngimmagu. Qanoq issusia allanngunngippat taava ikioruk nakorsamik ajornartorsiummik paasinnittumik misiginneqataasumillu ujarleqatigalugu.

2. Naammagittarlutit nuliannut tusarnaarit. Misigissusii paasiniakkit. Akuersaanngippat kamaateqinagu. Akuersaarnerusumik pissuseqarnissaanut ikioruk paasitinniartarullu ajunnginnerulerumaarneranik. Isumaqarniaqinak ajornartorsiutaanit tamanit aniguisittariaqarlugu. Immaqa kissaatigisatuaraa tuppallersarneqarnissaq, tunngavilersorluakkanik akisaqattaarneqarnissaq pinnagu. (1 Thessalonikamiut 5:14) Eqqaamajuk ernereernermi depressioneqartup tunngaveqarluartumik erseqqissumillu eqqarsarsinnaaneq ajornakusoortittarmagu.

3. Sammisassat pingaaruteqannginnerusut killilersukkit; taava nuliavit ikiornissaanut piffissaqarnerulissaatit. Tamanna immaqa ajorunnaajaarnerunissaanut iluaqutaassaaq.

4. Imminut piffissaqarfiginissat isumagiuk. Timikkut, eqqarsartaatsikkut anersaakkullu peqqissuuguit nuliat ikiorluarsinnaanerussavat.

5. Ilinnik qiimmassaasinnaasumik, anersaakkut inerilluarsimasumik immaqalu taamatut ajornartorsiuteqarsimasumik qanitalimmik oqaloqateqarit.

[Qupp. 21-mi assiliartaq]

Ilaqutariit Marshallikkut