Nannup arnavissap piarallip aanngaangaatsiarnera

ITERITSI!-P FINLANDIMI ILANNGUTASSIORTUANIT

TIMMISSAT ingerlaalernerat Europap avannaani ukiariartorneranut ersiutaalluarpoq. Sila nillertimmat timmiaaqqat oqalloriusarpassuit qarluutitoorsuillu qiimasuttut V-usarsuanngorlutik kujammukaapput. Nanoq allarsuaq nunami arriitsumik ingerlarujoorpoq. Taannattaaq ukiorsiussamaarpoq. Nuna qerippat, naasut toquliorpata nunalu tamarmi apummik matuneqarpat qanoq ililluni uumaniassava? Sulullit qimaguteriaannaapput, nanorli allarsuaq orpikkat akunnisioruminaatsut inuilaarsuarlu aqqusaarlugit nunanut kiannerusunukarsinnaanngilaq.

Aaqqiissutissarli pisariitsuuvoq. Nannup ukiukkut inuussutissani aasaanerani nerisarpai taavalu upernaap tungaanut toquusartarluni. Oqaatigineqarneratulli pisariitsiginngilaq. Illit qaammatit arfinillit nerisaqarnak imigaqarnallu qanoq-issanersutit takorlooriaruk. Atagu nannup piarallip toquusarneranut tunngasut tupinnartut ilaat misissulaartigit.

Aasaq ulapaarfiusoq

Nanoq arnaviaq piaralik qaammaterpassuarni iisaqartussaanngitsoq puallarserluartariaqarpoq. Isikkorinnissani soqutiginngivillugu naammattorsuarmik orsunilluarnissani pingaarnerutippaa — ilaatigut 8 centimeterisut issutigisumik orsunissinnaasarpoq. Paarnat tungusunnitsut mamarisarilluaraluarlugit narrutuujunngilaq. Suut tamaasa nerisarpai — sorlaat, miluumasuaqqat, aalisakkat uniaaluillu. Ukialernerani 130 kilomiit 160 kilomut oqimaatsigilersinnaasarpoq, pingajorarterutaa orsuulluni (tamatuma nalaani allarsuaq angutiviaq 300 kilot tungaannut oqimaatsigilersinnaavoq). Allarsuaq arnaviaq piaralik aanngaalertinnani  neriunnaartarpoq, inalugaalu imaarukkiartortarput. Ukiup affaata missaa nerinanilu imertanngilaq, quisanngilaq anartarnanilu.

Qangattaq, uniaaluit inikuat qattunniuttoq angisooq imaluunniit qangataneq orpikkat sorlaasa ataanniittoq ukiukkut toquusarfissatut piukkunnarluartuuvoq — eqqissisimaarfiusinnaaguni naammattoq. Kinaluunniimmi sinittoq akornuserneqarusuttanngilaq. Nannup apissini oqorsarniarlugu ilorrisimaarnartuutinniarlugulu avalequtinik, issuatsiaanik, issumik allanillu ’oqorutissaminik’ katersuisarpoq. Qangattaq timaanut nerinnattumut naammaannartarpoq. Nannup apissia ukiukkut apummit matuneqaraangat putu anersaartorfiinnaa alapernaalluinnartumit takuneqarsinnaavoq.

Aanngaangaatsiarneq

Miluumasuaqqat ilaat, assersuutigalugu ilaquseq, imangertaq terissallu ilaat ukiukkut toquusavittarput. Toqusutut illutik ukiisarput, timaasa kissassusiat avaatangiisit nillernerattut nillertigilingajattarmat. Nannulli timaata kissassusia 5 gradit missaannaannik appartarmat itisuumik sinittanngilaq. ’Imaanngilaq nanoq ilisimajunnaarluni sinittoq. Ullut tamangajaasa niaqqi kivittarlugu inissisititerluartarpoq’, professori Raimo Hissa Finlandimi ilisimatusarfimmi Oulumeersoq ukiorpassuarni nannup toquusartarneranik misissuisimasoq oqaluttuarpoq. Nannulli apissini ukiorisseruttornerani qaqutiguinnaq qimattarpaa.

Nannup toquusaqqanerani timaani pisartuartut assigiinngitsut sukkaallisarput. Stofskiftia sakkukinnerulertarpoq, tillernikillillunilu minutsimut qulit inorlugit tilleriartarpoq. Nanoq arnaviaq piaralik sinillualeraangat orsup timaani nukissanngorluni kissarniliornera inuusinnaanissaanut pingaarutilik aallartittarpoq. Orsup nannup timaa imermik kalorianillu pisariaqartitaanik pilersortarpaa. Timaani inuunermut pingaaruteqartut sulinerat arriinneruleraluartoq timip inuussutissanik suliarinninneratigut igitassat immikkoortiterneqartarput. Apissini minguitsuutiitigalugu timaa qanoq igitassaaruttarpa? Igitassat nalinginnaasumik piiarnagit timaata atoqqittarpai!

Professori Raimo Hissa nassuiaavoq: „Quussaq tartuaninngaanniit nakasuaninngaaniillu aap kaavittuarneratigut inalugaanut ingerlanneqartarpoq, tassanilu bakterianit ammoniakinngortinneqartarluni.“ Sulili tupinnarneruvoq ammoniakip tingummut utertinneqarluni aminosyreliarineqartarnera, proteinit sananeqaataat. Taamaalilluni ukiumi aanngaangaatsiarnermini inuussutissaqarsinnaalerpoq igitassaagaluit sananeqaatinngornerisigut!

Itsaq nanoq apissiminiittoq inunnit piniarneqartarpoq. Nanoq aanngaasoq pisariuminartorujussuuvoq. Apissia sumiissuserseriarlugu ungusarpaat, iterteriarlugulu toquttarlugu. Ullutsinni taamatut naakkittaatsumik ukiukkut nannunniartarneq Europami tamangajammi inerteqqutaavoq.

Inuuneq nutaaq

Nanoq angutiviaq ilaannikkut inissititerluaannartarluni ukioq naallugu ilatsiinnartarpoq. Nanorli arnaviaq piaralik allanik isumagisassaqartarpoq. Nannut upernaakkut nuliartarput. Nanoq arnaviaq toquusaraangat aatsaat mannissat kingunissisitaasut ineriartulersarput. Manniit kingunissisitaasut illissap iigaanut inissillutik alliartulersarput. Qaammatit marluinnaat qaangiukkaangata, decembarimi januaarimiluunniit, timaa kissarnerulaaleriaraangat marlunnik pingasunilluunniit piaqqisarpoq. Piaqqereeraangat timaata kissassusia appaqqittarpoq, piaqqilerneranituulli appartiginani. Ataatanngortup piaqqineq najuuffigisanngilaa, najuuffigisimasuuguniuk pakatsisimassagaluarpoq. Nannup angutivissap pillagunartorsuup piaqqanut quloqqunut kilop affaa inorlugu oqimaassusilinnut ataataanini miserratigisimassagunaraluarpaa.

Nannup arnavissap piaqqani immumminik inuussutissaqarluartumik qaarsillartittarpai tamannalu saningoriartupallassutigisarlugu. Piaqqat alliartupiloortarput, piaraaqqallu qituttunnguit upernalernerani 5 kilo missaani oqimaatsigilereersarput. Taamaalilluni nannup piarallip apissiani nuannattoqartarpoq.

 Upernaaq

Marsip qaammatigaa, issippallaarunnaarporlu. Aput aappoq, timmissallu kujataanit tikeralerput. Qaammatip naalernerani nannut angutivissat apissiminnit anialersarput. Nannut arnavissat qasuersaarnerulaartarput; piarannguit qasutitsisarsimagunarput.

Nanoq arnaviaq piaralik toquusangaatsiareerluni ukiakkut puallaarinnerminut sanilliullugu maannakkut saningorluinnarsimavoq. Aputaarsimavoq nanorlu saningorsimalluni. Tupinnartumik aalassarilluinnarpoq — nalaannarnermini ikeqalersimanngilaq, noqartoorsimanani, saarngi qajannarsisimanatik. Apissiminit anillappoq, sivitsunngitsorlu qernertumik manngertumillu anarpoq. Timaata sulileqqinnera sivisulaarsinnaasarmat sapaatip-akunneri marluk pingasulluunniit qaangiukkaangata aatsaat nerinialersarpoq. Taava perlilertorujussuanngortarpoq. Upernassaammat aallaqqaammut orpippassuarni nerisassaqarpianngilaq. Taamaattumik nannup qullugissat, sikannertuut qillullu aallarniutigisarpai. Ilaannikkulli tuttunniarsinnaasarpoq.

Nannup arnavissap piaqqani, qujagisani, soorunami nannutut pissusilersortinniarlugit perorsartariaqarpai. Ussatitoqaq imaappoq: „Nannumik piaraakkamik naapitsineq navianannginneruvoq sianiitsumik qaatusimasaqanngivissumik naapitsinermit.“ (Ussatit 17:12) Allatut oqaatigissagaanni taakku arlaat naapikkusunnanngeqaaq. „Nannup arnavissap piaqqani ulapputigai. Nanoq angutiviaq qanillattuleraangat piaqqani orpimmut majuartipallattarpai, angutivissap nammineq piaqqani allaat innarlersinnaasarmagit,” Raimo Hissa nassuiaavoq.

Ukiaqqikkaangat nannup piaqqani apissimineeqatigeqqittarpai, aappaaguanili piaqqat maannakkut miluersimasut namminneq qangattarsarsiortariaqalerput. Nanormi arnaviaq piaralik piaqqioqqittariaqalerpoq.

Nannup ukiukkut toquusarnera, imaannaanngitsoq isumassarsiatsialaarlu, paasisaqarluarfigaarput, sulili paasinngisarpassuaqarpugut. Sooruna nanoq ukiakkut puungalerlunilu nererusukkunnaartartoq? Sooq saarngi qajannarsisanngillat? Nannup isertugaatai qulaaruminaapput, tamannalu paasinarpoq. Kikkummi tamarmik namminerisaminnik inuusinnaatitaapput! (gE 08/08 02)

[Qupp. 24-mi ungalusaq]

Nannup ukiukkut toquusarneranik misissueqqissaarneq

Oulumi ilisimatusarfimmi uumasunut atasunik immikkoortortaqarfimmi ukiuni arlalinngortuni uumasut issimut naleqqussartarnerannut tunngatillugu timip pisataasalu sulisaasiat misissuiffigineqarput. 1988-imi nannut kajortut Europami uumasut misissuiffigineqarnerulerput, tamatumalu kingorna nannut 20-t malinnaaffigineqarlutik. Nannut misissuiffigeqqissaarniarlugit ilisimatusarfiup uumasuusiviani immikkut ittumik qangataliortoqarpoq. Qarasaasiat videoliuutillu atornerisigut laboratoriamilu misissuisarluni ukiukkut toquusarneranni timaasa kissassusiat, stofskiftiat, pissusilersornerat, hormoniisa aavisalu allanngorarnerat ilisimasaqarfigineqarnerulerput. Nunani allani ilisimatusarfiit, allaat Japanitut ungasitsigisumiittut, suleqatigineqarput. Misissueqqissaartartut neriuutigaat ilisimalikkatik inuup timaata pisataasalu sulisaasianut tunngatillugu ajornartorsiutaasartunut aaqqissutaasinnaassasut.

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Nannup arnavissap piarallip apissia

[Qupp. 22-mi assiliartaq]

Paarnat tungusunnitsut