Madrid – kuninkaalle rakennettu pääkaupunki

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA ESPANJASTA

OSA maailman pääkaupungeista on noussut luonnonsatamien tuntumaan, ja niissä on jo kauan ollut vilkasta toimintaa. Toiset taas syntyivät paljon liikennöityjen jokien risteyksiin, missä ne luonnostaan kasvoivat tärkeiksi kaupungeiksi. Monet Euroopan pääkaupungit ovat olleet merkittäviä Rooman ajoista lähtien. Poikkeuksena on kuitenkin Madrid, Espanjan pääkaupunki. Siellä oli tuskin 10000 asukasta vuonna 1561, kun se yhtäkkiä sai huomattavan aseman.

Syy oli yksinkertainen. Kuningas Filip II, joka hallitsi Espanjaa ja sen laajoja merentakaisia alueita, oli kyllästynyt siirtämään hoviaan Kastilian kaupungista toiseen. Innokkaana metsästäjänä hän halusi saada hoville vakituisen paikan mukavan  matkan päästä hänen mieluisimmista jahtimaistaan. Madridin sijainti oli tähän tarkoitukseen mitä mainioin, ja kaupungilla oli myös hyvät vesilähteet, tilaa laajeta sekä ympärillä hedelmällistä viljelysmaata.

Kun päätös oli tehty, Filip käynnisti rakennusohjelman, jolla Madridista tehtiin pääkaupungin näköinen. Myöhemmin sitä kaunistivat muutkin Espanjan kuninkaat, ja näin Madridin ja kuningashuoneen välille syntyi ainutlaatuinen yhteys. Kaupunki oli 1600-luvulle tultaessa kasvanut Espanjan suurimmaksi. Nykyään se on yli kolmen miljoonan asukkaan kukoistava metropoli.

Madridin läheinen yhteys kuningashuoneeseen on vaikuttanut siihen, että monet historialliset rakennukset liittyvät jompaankumpaan kahdesta tärkeimmästä hallitsijasuvusta. Kaupungin vanhinta osaa sanotaan Habsburgien Madridiksi, sillä  se on peräisin Habsburgin hallitsijasuvun ajalta 1500- ja 1600-luvulta. Myöhemmin rakennetut osat saivat nimen Bourbonien Madrid vuonna 1700 valtaan nousseen nykyisen hallitsijasuvun mukaan.

Kuninkaat ajoivat tai rahoittivat vuosisatojen saatossa monien arvokkaiden rakennusten rakentamista pääkaupungissa. Heidän mittaamattoman arvokas taidekokoelmansa on nykyään Madridin kansallisen taidemuseon ydin. Lisäksi suuresta osasta kuninkaan tiluksia tuli aikanaan kaupungin tärkeimpiä puistoja ja virkistysalueita.

Vihreä kaupunki

Kuninkaiden kiinnostus metsästykseen sekä puutarhoihin ja puistoihin takasi sen, että kun Madrid alkoi laajeta nykyisiin mittoihinsa, viheralueita oli jäljellä runsaasti. Vaikka kaupunki on viime vuosikymmeninä kasvanut nopeasti, suuri puistoalue  ulottuu sierralta, vuoristosta, etelään aina ydinkeskustan tuntumaan asti.

Entinen kuninkaallinen metsästysalue Casa de Campo sijaitsee kuninkaanlinnan lähellä, ja siellä on nykyaikainen eläintarha. Kaupungin pohjoispuolella levittäytyy suuri tammimetsä, Monte de El Pardo, joka ulottuu kymmenen kilometrin päähän keskustasta.

Filip II määritti tämän jahtipuiston rajat vähän sen jälkeen, kun hän oli tehnyt Madridista pääkaupungin. Siellä on edelleen kuninkaallinen metsästyslinna, jonka rakensi alun perin hänen isänsä. Nykyään metsä on puistona, jonka suojissa elää kaksi Euroopan uhanalaisimpiin kuuluvaa lintua, pyreneidenkeisarikotka ja munkkikorppikotka.

Retiron puisto oli aiemmin keskustan suuri kuninkaallinen puisto, jossa kuningasperhe järjesti härkätaisteluja ja jopa meritaisteluja. Yleisö pääsi puistoon 1700-luvulla, mikäli asu oli sopiva. Pukeutumisen suhteen ei tietenkään enää olla tiukkoja, ja viikonloppuisin puisto onkin täynnä madridilaisia. Siellä on muun muassa takoraudasta ja lasista rakennettu kaunis Palacio de Cristal (Kristallipalatsi) sekä komea puolikaaren muotoinen pylväikkö soutamiseen soveltuvan tekolammen reunalla.

1700-luvulla hallinnut kuningas Kaarle III oli hyvin kiinnostunut tieteistä ja taiteista ja perusti Retiron puiston laidalle kasvitieteellisen puutarhan. Se on kuluneiden kahden ja puolen vuosisadan ajan erikoistunut Keski- ja Etelä-Amerikan kasveihin.

Taiteiden bulevardi

Espanjan kuningassuvun anteliaisuuden ansiosta Madridissa on myös maailman parhaimpiin kuuluva taidekokoelma. Pradon museon rakennutti Kaarle III, jonka historia muistaa kaupungin huomattavana johtajana. Kokoelma on olennaisilta osiltaan Espanjan kuninkaiden, jotka alkoivat kerätä taidetta yli neljäsataa vuotta sitten.

1600-luvulla hovimaalari Velázquez ei ainoastaan itse maalannut mestariteoksia vaan myös matkusteli pitkin Eurooppaa ja osti laadukasta taidetta suojelijalleen kuningas Filip IV:lle. Seuraavalla vuosisadalla hovimaalarina toimi Francisco de Goya. Pradossa on monia näiden kahden kuuluisan taiteilijan mestariteoksia.

Erittäin arvostetut taidekokoelmat ovat myös Thyssen-Bornemiszan ja Centro de Arte Reina Sofían taidemuseoissa, jotka sijaitsevat saman leveän puistokadun varrella kuin Prado. Tämän tyylikkään ”Taiteiden bulevardin” varrella on myös Madridin kuuluisia patsaita.

Madrid on monien kaupunkien tapaan kokenut niin hyviä kuin huonojakin aikoja. Sitä piiritettiin lähes koko sisällissodan ajan (1936–39), ja konfliktissa syntyneitä luodinreikiä voi vieläkin nähdä Puerta de Alcalá -riemukaaressa. Siitä huolimatta jo kaupungin perustajat halusivat tehdä Madridista sivistyneen kaupungin, jossa ihmiset tulisivat toimeen keskenään.

Kaupungin perustamiskirjassa vuodelta 1202 määrättiin muun muassa, että asukkaat eivät saaneet käydä kaksintaisteluja, kantaa aseita eivätkä kiroilla tai solvata. Kaupunki tuli myös pitää siistinä, toisia asukkaita ei saanut pettää, ja häät piti viettää kohtuullisin kustannuksin. Nykypäivän Madrid onkin siisti kaupunki – mutta hääjuhliin käytetään kyllä melkoisia summia! Turistit, jotka haluavat syödä edullisesti, saattavat maistaa tapaksia, pieniä herkkupaloja, joita tarjoillaan kylmän juoman kera monissa ruokapaikoissa.

Madrid on viime vuosina laajentunut paljon. Kaupungissa on nykyään hyvin toimiva joukkoliikenne sekä kaikki muu infrastruktuuri, jota miljoonien vuosittain saapuvien turistien vastaanottamiseen tarvitaan. Heinä-elokuussa sinne tulee muualta Espanjasta ja ulkomailta tuhansia Jehovan todistajia, joilla on kansainvälinen konventti eräällä suurella jalkapallostadionilla. Monilla on silloin tilaisuus nähdä omin silmin pääkaupunki, joka rakennettiin kuninkaalle.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 24, 25]

KUNINKAALLE SOVELIAITA PALATSEJA

Kuninkaanlinna. Tämä Madridin luultavasti vaikuttavin rakennus sijaitsee muinaisen maurilaislinnoituksen paikalla, jonka ympärille kaupunki aikoinaan syntyi. Siellä pidetään virallisia edustustilaisuuksia, joskaan kuningasperheen asuntona se ei ole ollut vuoden 1931 jälkeen. Linnan ja alhaalla virtaavan joen väliin jää linjakas puisto.

Aranjuez. Linna sijaitsee noin 50 kilometriä pääkaupungista etelään Tajojoen varrella. Vehmas ympäristö ja leuto ilmasto miellyttivät suuresti Filip II:ta, joka käynnisti rakennustyöt. Linna ja sen kauniit puutarhat valmistuivat 1700-luvulla Kaarle III:n aikana.

El Escorial. Filip II alkoi rakentaa tätä valtavaa luostarin, kirjaston, hautapaikan ja palatsin kompleksia pian sen jälkeen kun hän oli tehnyt Madridista pääkaupunkinsa. Kun rakennus valmistui yli 20 vuotta myöhemmin, siitä tuli Filipin valtakunnan keskipiste, jyhkeä piilopaikka, jonne hän saattoi vetäytyä työskentelemään häiriöttä. Kirjastossa on Espanjan tärkeimpiin kuuluva käsikirjoituskokoelma, joka sisältää muun muassa espanjankielisiä raamatunkäännöksiä keskiajalta.

El Pardo. Kuninkaallinen metsästyslinna sijaitsee Madridin reunamille ulottuvan metsän keskellä. Alkuperäisen rakennuksen teki Filip II:n isä, ja siltä ajalta on peräisin linnan sisäpiha.

La Granja de San Ildefonsossa 80 kilometriä pääkaupungista pohjoiseen sijaitsee El Pardoa loisteliaampi palatsi. Sen rakensi Filip V esikuvanaan Versailles’n linna, jossa hän vietti lapsuutensa. Upeat puutarhat ja suihkulähteet korostuvat ympäröiviä vuoria peittävien valtavien mäntymetsien taustaa vasten.

[Lähdemerkintä]

Kuva: Cortesía del Patrimonio Nacional, Madrid, España

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 26]

MADRIDIN NÄHTÄVYYKSIÄ

Plaza Mayor (1). Aukio on yli kolmesataa vuotta toiminut torina sekä härkätaistelujen, kruunajaisten ja niin sanottujen kerettiläisten mestauksien näyttämönä. Pradon museossa (2) on värikäs maalaus, joka kuvaa Plaza Mayoria vuonna 1680 pidetyn suuren autodafeen eli kerettiläisten oikeudenkäynnin aikana.

Kaupungintalo sijaitsee viehättävällä Plaza de la Villa -aukiolla, jolla järjestettiin kaupungin viranomaisten ensimmäiset kokoukset. Ympärillä on vanhoja rakennuksia, ja tunnelma on kuin 1500-luvun Madridissa. Melko lähellä on Puerta del Sol, kaupungin vilkkain aukio, jolta lähtevät säteittäin kaikki Madridista provinsseihin johtavat tiet. Nämä maamerkit sijaitsevat vanhimmassa kaupunginosassa.

Kun Madrid laajeni, Bourbonin suvun kuninkaat, erityisesti Kaarle III, rakennuttivat muita monumentteja, ja usein mallina olivat suvun kotimaan Ranskan rakennustyylit. Näistä esimerkkejä ovat kuninkaanlinna, kansalliskirjasto (3), kaupunginmuseo (4), Kybelen suihkulähde (5), Neptunuksen suihkulähde ja Puerta de Alcalá (6).

[Lähdemerkinnät]

Kuva 2: MUSEO NACIONAL DEL PRADO; kuvat 5 ja 6: Godo-Foto