Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Elämän sokerit

Elämän sokerit

Elämän sokerit

SOKERILLA maustat todennäköisesti kaikkea mahdollista kakuista kahviin. Mutta oletko tiennyt, että biologian alalla sokeri saattaa panna alulle DNA:n keksimiseen verrattavan vallankumouksen?

Tiedemiehet ovat viime aikoina tutkineet sitä, miten solut rakentavat glukoosin kaltaisista yksinkertaisista sokereista jättiläismäisiä molekyylejä, ”jotka vetävät vertoja DNA:lle ja proteiineille sekä koossa että monimutkaisuudessa”, sanotaan aikakauslehdessä New Scientist. ”Sokerit ovat mukana lähes joka alueella biologiassa taudinaiheuttajien tunnistamisesta veren hyytymiseen tai siittiösolun kykyyn tunkeutua munasoluun.” Samanaikaisesti niiden muodostumisessa tapahtuvat häiriöt on liitetty yhä useampiin sairauksiin, kuten lihassurkastumatautiin ja nivelreumaan. ”Biologit alkavat vasta päästä selville näistä sokereista”, jatkaa lehti, ”mutta siinä ohessa he huomaavatkin joutuvansa arvioimaan uudelleen pitkään vallalla olleita käsityksiä siitä, mistä elämässä oikein on kyse.”

Tiedemiehet ovat keksineet sanan ”glykomi” tarkoittamaan kaikkia niitä sokereita, joita solussa tai eliössä valmistuu, aivan kuten ”genomi” viittaa eliön kaikkiin geeneihin. Solun glykomi on kuitenkin ”luultavasti monta tuhatta kertaa monimutkaisempi kuin genomi”, sanoo Ajit Varki, erään San Diegossa Kaliforniassa toimivan tutkimuskeskuksen johtaja (Glycobiology Research and Training Center, University of California). Miksi glykomi on niin monimutkainen?

Soluissa yksinkertaiset sokerit – monosakkaridit – liittyvät yhteen ja muodostavat polysakkarideja. Nämä puolestaan muodostavat jättiläismäisiä molekyylejä, joissa saattaa olla yli 200 monosakkaridiyksikköä. Koska sokerit ovat sitoutuneet toisiinsa kolmiulotteisesti, mikä on tärkeää niiden toiminnan kannalta, ”yksistään kuudesta yksiköstä muodostuneesta sokerista voi olla mykistävät 12 miljardia variaatiota”, sanoo New Scientist.

Varki kuvailee niitä lannistavia haasteita, joita tutkijat kohtaavat tällä glykobiologiaksi kutsutulla uudella tutkimuskentällä, sanoessaan: ”On kuin olisimme juuri löytäneet Pohjois-Amerikan mantereen. Nyt täytyy lähettää partioita tutkimaan, kuinka suuri se on.”

Elävän solun monimutkaiset mekanismit todistavat erittäin suuresta älykkyydestä. Monissa tämä herättää syvää kunnioitusta. Miten on sinun laitasi? (Ilmestys 4:11.)