Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

¿Jas yuj wa xmakunikujtik jun smajlajel?

¿Jas yuj wa xmakunikujtik jun smajlajel?

¿Jas yuj wa xmakunikujtik jun smajlajel?

¿JASA oj ekʼ sbʼaj ajyi ja Daniel, ja yal kerem maloʼay yuj cáncer bʼa staʼa tiʼal ja bʼa bʼajtan artikulo, lek mi chʼayuj ja smajlajeli? ¿Tojbʼi maʼ yuja cáncer? ¿Sakʼanto maʼ ja bʼa jtyempotik? Mini ja koltanumik bʼa mas ja wajel skʼujole ja smajlajel wa xbʼobʼ yaʼe jun sjakʼjel sbʼaja it. Sok sbʼaja jaw jelni tʼilan: pes ja smajlajel mini jelxelxa yiljel. Mini jun yajnaluk bʼa yajel tojbʼuk chikan jas chamel.

Bʼa jun entrebista yaʼa ja CBS News, ja loktor Nathan Cherney yala ja jastal xiwela sbʼaj ja jelxelxa yiljel ja yipalil ja bʼa smajlajel yajni june jel maloʼay. Yala: «Kilunejtikon tatamalik bʼa wa xyutaje ja xcheʼume yuja mi spensarane bʼajtanto maʼ wa xchʼayujile ja smajlajel. Ja tikʼe pensar jaw wani xya ajyuk jun lom smajlajel, sok yajni ja maʼ maloʼay mi xtojbʼi, lajansok wa x-aljiyabʼ ke mi bʼobʼelyuj skomjel lek ja stumori sok mini stojoluk ja jaw».

Ja smeranili, ja matik wane skʼulajelsok luchar jun chamel mey yajnal waneni elel libre bʼa jun lucha jel axwela sbʼaj sok jel xchʼakwani. Ja jas kechta wa skʼanawe oj skʼuluk ja spamilyaʼe jani yajel smuluk sbʼaje. ¿Anto wan maʼ xbʼobʼ kaltik ke mini tʼun xmakuni ja smajlajel?

Mini tʼusan. Jun sjejel, ja junxta loktor Cherney, chapani b’a yajel lamxuk tʼusan, wa xkʼan alxuk, b’a mini jaʼukta ayi’oj yajnal b’a skʼulajelsok luchar ja chameli ma b’a yajel najatbʼuk ja sakʼanili, jani b’a yajel ajyuk mas lek ja ma’ malo’ayi sok yajel likikuk yajni wan skʼulajelsok luchari. Ja loktorik jaw wani skʼuʼane lek ja yipalil ja aniki wani xkoltani b’a yajel gusto’axuk june, cha’ jachni sbʼaja matik jel malo’aye. Ayni prebaʼik ke ja smajlajel wani xbʼobʼ skʼuluk ja jaw, ma mastoni.

Ja yipalil yiʼoj ja smajlajel

«Ja smajlajeli juni terapia jel ja yipi», jach wa xyala ja periodista loktor W. Gifford-Jones, ja maʼ spaklay tuktukil estudio yiʼoj bʼa oj yil ja yipalil sbʼaja jastal ay wa x-abʼxi bʼa wa xkoltaji ja matik jel maloʼay. Wani x-alxi ja tikʼe koltanel jaw wani skoltay ja matik maloʼay bʼa oj ajyukyujile ja smajlajel sok bʼa mi oj chʼayujile ja smajlajel. Jun estudio kʼulaji bʼa 1989 sjeʼa ke ja matik maloʼay ajiyile ja koltanel jaw, bʼa oj ajyuke sakʼan mas tyempo, ama jujuntik estudio yiʼaj mas ajkʼachto, masni mi jel akuerdoʼay. Chomajkil, ja estudioʼik yiʼoj yalunej ke ja matik maloʼay bʼa wa xyiʼaje koltanel sbʼaja jastal ay wa x-abʼxi mini jelxta xyiʼaje wokol yuja chamkʼujol bʼa jelxelxa sok syajal jastalni ja tuk.

La kiltik pilan spaklajel sbʼaja jas wa xyiʼajan ja mi oj chʼayuk ja smajlajel sok ja wa xchʼay ja smajlajel ja bʼa chamel sbʼiʼil cardiopatía isquémica. Spaklaye lek mas ja 1.300 winike bʼa yiljel ta ayiʼoje jun smodoʼe bʼa mi xchʼayujile ja smajlajel ma wa xchʼayujile ja smajlajel ja bʼa sakʼanili. Lajune jabʼil tsaʼan cha paklaji yajkʼachil sok ilji ke mas ja 12 por ciento ja bʼa yeʼnle akʼubʼal yiʼe wokol yuja chamel cardiopatía isquémica. Ja bʼa yeʼnle, snalan wani xchʼayujile ja smajlajel. Ja Laura Kubzansky, jun maestra bʼa wa xkoltani sjejel sbʼaja anik sok wa spaklay jastal ja smodoʼe ja kristyano ja bʼa Universidad bʼa Harvard, wa xyala: «Spensarajel bʼa jun modo stojol jelni lek ja bʼa sakʼanili. Ja it jani ja bʼajtan prebaʼik bʼa científico bʼa wa skoltay ja spensarajel stojol jelni ja bʼa chamel cardiopatías isquémica».

Jujuntik spaklajel yiʼoj sjeʼunej ja matik wa spensarane mi lek ayuke, masni wa x-albʼi wa xtojbʼiye bʼa jun operación ke yuja matik mi xchʼayujile ja smajlajel. Cha ilxelni ja mi oj chʼayuk ja smajlajel wani syaka sbʼaje lek sok ja ajyel sakʼan jitsan tyempo. Jun estudio yiʼaj, spaklay ja jastal wa x-ixtalajiye ja matik ayxa skʼujol ja pensarik stojol soka pensarik mi stojol sbʼaja awelali. Yajni ja kristyanoʼik bʼa ayxa skʼujole alji yabʼye oj xchol-e jastik bʼa ti chʼikan ja bʼa awelali bʼa ayxa yiʼoje snajel sok experiencia, xchiktes aytoni lek yipe ja wa xbʼejyiye. Ja slekilal ilxi wani slaja sbʼajsok ja jastal wa xkoltani ja yajelyi ejercicio junuk 12 semana.

¿Jas yuja yabʼjel ay smajlajel, ja mi xchʼay ja smajlajel sok ja spensarajel bʼa stojol wa skoltay ja sakʼanili? Bʼobʼta ja loktorik sok ja cientificoʼik mito xyabʼye lek stojol janekʼto wa xkoltani ja pensar sok ja jastal wa xtax ja kuerpoʼali bʼa wa xbʼobʼ xchiktese ja mero stojolil. Pe ja matik jel chapane bʼa wa spaklaye sbʼaja it wani xbʼobʼ snaʼe yuja prebaʼik. Jun sjejel, jun maestro ja bʼa Universidad bʼa Kentucky wa xyala: «Jelni lek ajyel gusto sok yajel ajyuk smajlajel. Wani xkoltani bʼa mi jel xya ajyuk estres sok jelni skoltay ja kuerpo. Juni jasunuk oj skʼuluk june bʼa lek oj ajyuk».

Ja pensar it lajansok ajkʼachto bʼa jujuntik loktor, sbʼaja ja matik wa spaklaye sbʼaja chamelik, soka cientificoʼik, pe ja matik wa skʼulane estudiar ja Biblia miyuk. Ayxa junuk oxe mil jabʼilik, ja rey Salomón stsʼijbʼankan ja jasa aji ekʼyi yuja Dyosi: ‹Jun kʼujolal bʼa gustoʼay juni lekil an, pe jun kʼujolal bʼa tʼenan ay wa xchʼaka ja ipali› (Proverbios 17:22). ¡Juni yaljel bʼa mi xjelxi ja bʼa bersikulo it! Mini xyala jun kʼujolal bʼa gustoʼay oj ya tojbʼuk yibʼanal ja syajali, wani xyala ‹juni lekil an›.

Ja yuj bʼobʼta oj jobʼ jbʼajtik: ta ja smajlajel juni an, ¿maʼ loktor oj yal mi lekuk? Chomajkil, ja smajlajel mastoni wa xyiʼajan slekilal ja bʼa sakʼanili.

Ja jas wa xyiʼajan ja mi oj chʼayuk ja smajlajel sok ja wa xchʼay ja smajlajel ja bʼa sakʼanili

Ja paklanumik yiluneje ja kristyanoʼik bʼa mi xchʼayujile ja smajlajel wani staʼawe jitsan slekilal yuja ayiʼoje jun pensar bʼa stojol. Masni mi x-el sganaʼe ja bʼa yestudioʼe, ja bʼa aʼteli sok ja bʼa tajneli. Jun sjejel, ajyi jun spaklajel sok jun kʼole tajnumik bʼa akʼixuk. Ja matik wa xchapwani yaweyi jun spaklajel tsʼikan lek ja bʼa smodoʼe ja tajnumik akʼixuk; bʼa junxta tyempo, cha kʼulajiye entrebistar sok paklaji sbʼaja janekʼ yiʼoje ja smajlajel. Sok iljini ja janekʼ smajlajel yiʼoje ja ixuke masni ekʼxel bʼa jun modo stojol. ¿Jas yuja smajlajel jelni yiʼoj yipalil?

Jelni jas nebʼubʼal skʼulajel estudiar ja stukil yiʼoj ja mi xchʼay ja smajlajel sok ja wa xchʼay ja smajlajel. Jun sjejel, jujuntik kristyano aji ajyuke bʼa jun ruido jel kistal sok aljiyabʼye oj yawe kʼot tekʼan, cha jejiyile jastal oj skʼuluke. Sok spetsanile bʼobʼ skʼuluke.

Bʼa pilan ekʼele jach kʼulajisok bʼa xchabʼil kʼole kristyano, pe yajni yawe kʼot tekʼani, mini chʼay ja ruido. Bʼa mini jaʼuk wa xmajlaxi, jitsan ja matik ajyiye ja bʼa xchabʼil ekʼele it yabʼye mi oj lajxukyujile. Ja bʼa bʼajtan kʼoleʼi mini skʼulane dudar bʼa oj skʼuluke chikan jasa, pes wani skʼuʼane lek oj lajxukyujile. Pe ja bʼa xchabʼil kʼoleʼi mini jach yabʼye.

Ja loktor Martin Seligman, ja maʼ koltani bʼa chapa ja jas skʼulane ja chabʼ kʼole kristyano jaw jel chapane, nikji bʼa skʼulajel estudiar ja mi xchʼay ja smajlajel sok ja wa xchʼay ja smajlajel. Jani waj skʼujol ja tikʼe pensar yiʼoje ja kristyano bʼa mi lajxukyujile sok ja pensar jaw mi stojoluk wani x-aji wokolanuk ja kristyano ja bʼa jastik wa skʼulane asta wa xtimjiye bʼa skʼulajel. Ja Seligman wa xyala ja pensar bʼa xchʼayjel ja smajlajel soka jas wa xyijan soka bʼa yaljelik it: «Ja 25 jabʼil bʼa skʼulajel estudiar, yaʼunej jkʼuʼuk ta kʼajyelotik wa xpensarantik jastalni wa skʼulane ja maʼ wa xchʼayuj ja smajlajel ke jmul keʼntik ja desgrasyaʼik wa x-ekʼi, bʼa jach tolabida wala ajyitik sok bʼa ojni sjom yibʼanal ja jastik wa xkʼulantik, masni oj kitik wokol ke yuja matik mi spensarane jachuki».

Yajkʼachil ekʼele, ja pensarik jaw lajansok yajkʼachil wa xkʼot bʼa jujuntik kristyano, pe ja matik wa skʼulane estudiar ja Biblia mixani ajkʼachuk. Jun proverbio wa xyala: «¿Ta ja weʼn wa x-ela gana ja bʼa skʼakʼuʼil ja wokoli, ojni yopijuk jawa wipi» (Proverbios 24:10). Ja yuj, ja Biblia wa sjeʼa jaman lek ja elel gana sok ja pensarik mi stojoluk, ojni ya yopijuk ja kiptik bʼa skʼulajel. ¿Jasa oj jkʼuluktik ja yan bʼa skʼulajelsok luchar ja wa chʼay ja smajlajel sok bʼa mi oj chʼayuk sok ajyelkujtik smajlajel bʼa tolabida?

[Dibujo]

Ja smajlajel ojni bʼobʼ skʼul jitsan jas bʼa lek