Murowe mpantta wa sirimuhina

Murowe mpantta wa myaha sirimuhina

Xeeni Vari aya Vooloka Okhalana Nlipelelo?

Xeeni Vari aya Vooloka Okhalana Nlipelelo?

Xeeni Vari aya Vooloka Okhalana Nlipelelo?

MWAHA ovinre, noolavula etthu yaamwiiranenle mmiravo Daniel, yoowo aawereiwa kanser. Exeeni yaarowa wiiraneya vakhanle wira khaayelenle nlipelelo? Niireke anwerya openuwa kanser ole anwereya? Niireke aamukhala mukumi mpakha olelo-va? Hata atthu yaawo anikupali wira nlipelelo ninnikhaliherya, khiyaarowa ohimya wira mpakha olelo-va mmiravo ole aarowa okhala mukumi. Masi hata vari siiso, yookhala etthu yuulupale nniixutta ahu. Nihikhala-khale nuupuwelaka wira nlipelelo khaninkhaliherya. Hata vari siiso, nlipelelo khaninwerya omaliha mixankiho sotheene.

Okathi aakohiwa awe ni CBS News, Dr. Nathan Cherney aahihimya otakhala waya ohikupali wira nlipelelo ninnimukhaliherya mutthu oniwereiwa ovona: “Aahikhala mulopwana ampwapwenle vanceene mwaarawe, ohimyaka wira owo khuupuwenle saana ni khuupuwela vanceene itthu sooloka”. Nuumala-vo, Dr. Cherney aahincererya ohimyaka wira: “Muupuwelo owo waahiwiiriha atthu akina okhalana moonelo woohiloka yuupuwelaka wira waanimukhaliherya mutthu ohitepa oretta awe wa wiipelana. Nto akhala wira oretta owo onninnuwa, vanihimmwa wira mutthu owo khowenrye okasoopa oratteene oretta awe wa wiipelana, tthiri eyo khahiyo etthu ya xariya”.

Tthiri atthu ale enaawereya eretta enrowa owiiva, annikhulumuwa vanceene. Nto owiiriha atthu awo wiivaha nthowa, etthu yootepexa otakhala atthu ale anaaphenta yahaarowa aya opaka. Niireke nlipelelo khanirina efaita?

Khanikhanle oohimya eyo. Douctor mmosaru onnisuwela waaloola atthu orumeelaka enamuna eniihaniwa paliativo, enamuna ya olooliwa ehinimaliha oretta nnakhala wuncererya okumi wa mutthu, masi enimukhaliherya mutthu owo ohitepa woona owereya ni enimukhaliherya owanana oretta awe. Mameediku anaaloola atthu mwa enamuna eyo, anihimya wira annaakhaliherya ale aniwereiwa ohakalala ni omaaleleya hata atthu yaale ahireere owereiwa. Sookhala itthu sinceene sinooniherya wira nlipelelo ninnipaka itthu sinceene ovikana ele mameediku awo anihimya aya.

Efaita Nlipelelo Nrina Aya

Xornalista a medicina oniihaniwa Dr. W. Gifford-Jones aahimmye so: “Nlipelelo enamuna ya olooliwa enikhumela saana”. Owo aahisoma sootokosa sinceene sinooniherya efaita erina aya waakhaliherya mmuupuweloni atthu arina iretta sihinivoniwa. Vanihimmwa wira, nikhaliheryo nno ninniwiiriha okhalana nlipelelo ni moonelo wooloka. Yootokosa emosa yaapakiwe 1989, yaahooniherya wira aretta yaakhaliheriwe okhalana moonelo wooloka, yaahikhala okathi munceene, nnaamwi sootokosa sa niinaano siheemereryaka oratteene muupuwelo owo. Hata vari siiso, sootokosa sinceene sinnooniherya wira aretta anikhaliheriwa mmuupuweloni, khanitepa oxanka ni khanitepa woona owereya waavikana ale ahikhaliheriwe.

Nkahaya nwehe yootokosa ekina yathokorenrye moota okhalana moonelo wooloka ni ohikhalana moonelo onitepiha aya iretta sa ohiwerya omumula saana. Yaahivareriwa oratteene alopwana 1.300 wira yooniwe akhala wira yaahikhalana moonelo wooloka wala nnaari voohimya sa okumi. Nto yootokosa ele yaahooniherya wira alopwana 12 porcento yaahikhalana oretta wa ohimumula saana. Eriyari ya atthu awo, nummuru na atthu yahaarina moonelo wooloka yamwaattamela ni nummuru na atthu yaarina moonelo wooloka. Prusoore namakhaliherya ni onisoma mweettelo wa atthu oniihaniwa Laura Kubzansky a Escola de Saúde Pública de Harvard ohimmye so: “Itthu sinceene sinooniherya wira ‘moonelo wooloka’ onnikhaliherya okumi, khonivarihana ni siensia, niire so, khotokosiwe saana. Masi yootokosa emosaru ennooniherya wira okhalana moonelo wooloka onnikhaliherya oloola iretta sa murima”.

Sootokosa sikina sihooniherya wira atthu ale anoona wira ekumi aya khelonke, annipisa okhala saana nuumala wooperariwa waavikana atthu ale arina moonelo wooloka voohimya sa ekumi aya. Nave vahooneya wira opisa openuwa onnivarihana ni moonelo wa mutthu owo. Yootokosa ekina ehooniherya moota moonelo wooloka ni moonelo woohiloka voohimya sa wuuluvala okhanle aya oowaakhaliherya wala nnaari atthu oowuuluvala. Vaavo atthu oowuuluvala anikhalana aya moonelo wooloka voohimya sa wuuluvala ni wuncerereya wa ankhili ni sookumanana, awo annikhala saana ni annikhalana ikuru sinceene. Tthiri oturukeya wa makhalelo aya onoolikana ni opaka esersisio isumana 12.

Xeeni moonelo wooloka ni nlipelelo ninkhaliherya aya ekumi? Woonasa wene, masientista ni mameediku khasuwenle saana moota erutthu ya apinaatamu enivara aya muteko wira atthokiherye oratteene makoho anikhumelela voohimya sa mwaha ola. Hata vari siiso, ale anitokosa mwaha ola pooti osuwela itthu sikina wala soohimya sikina. Mwa ntakiheryo, prusoore mmosa onisoma makhalelo a muru ohimmye so: “Ti vooloka ohakalala ni okhalana nlipelelo. Owo mukhalelo wooloka ni onnikhaliherya ovukula oxanka ni erutthu ennikhala saana. Eyo ti etthu atthu otheene akhanle aya oopaka wira akhapelele ekumi aya”.

Moonelo owo pooti waasivela mameediku makina, mapisikooloku ni masientista, yaawo anoona wira owo muupuwelo wa niinaano, masi ale animusoma Biibiliya annisuwela wira khahiyo muupuwelo wa niinaano. Iyaakha 3.000 sivinre, Mwene a ankhili iihaniwa Salomoni ahirummwa ni Muluku olepa wira: “Murima wottela murettele w’erutthu: murima woripiwa wumiha makhuva”. (Miruku 17:22) Mooweha moonelo wa yoolepa ela? Eversiikulu ela khenihimya wira murima wootteliwa onivoniha khula eretta masi enihimya wira “murettele w’erutthu”.

Nuupuwelaka itthu iyo sotheene ti vooloka wiikoha so: Vaakhanle wira nlipelelo murette niireke mameediku khiyaarowa waalepelaka aretta? Ohiya-vo, nlipelelo ninniphwaayiha mireerelo sinceene ovikana ekumi yooloka.

Moonelo Wooloka, Moonelo Woohiloka ni Okumi Anyu

Anamatokosa anihimya wira atthu arina moonelo wooloka annikhalana mireerelo mwa inamuna soovirikana. Awo annikhumela saana oxikola, omutekoni ni axooku. Nwehe ntakiheryo na athiyana aniweetta axooku. Ale anaasomiha anniweha mikhalelo sa oweetta axooku a khula muthiyana. Okathi omosaru, athiyana awo aniweetta axooku yaahikohiwa wira niwehiwe nlipelelo naya. Nto vaahooneya wira nlipelelo na khula muthiyana yaari etthu yuulupale yaarowa omukhaliherya okhumela saana ovikana itthu sikina yaasuwela aya ale anaasomiha. Xeeni nlipelelo ni moonelo wooloka onikhaliherya aya vanceene?

Atthu annittottela mureerelo osoma ovirikana waya okhalana moonelo wooloka ni ohikhalana moonelo wooloka. Sowiiraneya sinceene saatokosiwe voohimya sa makhalelo a inama iyaakha sa 1960, saahiwiiriha masientista manceene okumiherya nuulumo noowi: “Wiixutta ohikhalana nlipelelo”. Awo yaahiixutta wira apinaatamu pooti okhalana muxankiho owo. Mwa ntakiheryo, atthu yiirenle mpantta yootokosa emosa yaahiroihiwa opuro waaruma etthu vanceene ni yaahileeliwa wira yaammaaliha akhala wira yampotola iputau sooloka. Awo yaahiwerya omaaliha etthu ele yaaruma.

Etthu emosaru yaahileeliwa ekrupu ya nenli. Masi ekrupu ele khiyarowa omaaliha oruma hata apotolaka iputau iye. Nto ekrupu ele yuupuwela wira kheniwerya opaka etthu wira emalihe muxankiho ole, nto khiyairoromela. Itthu yaapanke aya nihiku nenne, awo khiyaatthanre malakiheryo. Maana yuupuwela wira khula etthu yaarowa aya opaka, khiyaarowa okhumela saana. Masi ekrupu ene yeele, atthu yaarina moonelo wooloka, khiyeemerenrye moonelo woohiloka owiirihaka ohikhalana nlipelelo.

Dr. Martin Seligman, yoowo aakhalinhenrye sootokosa soopacerya, aahiimananiha osoma makhalelo a moonelo wooloka ni moonelo woohiloka. Owo aahisoma vanceene muupuwelo ni makhalelo a atthu anikhala ntoko wira kharina nlipelelo. Owo ohimmye wira, muupuwelo owo woohiloka, onniwiiriha atthu ohiya ovara miteko saya sa khula nihiku ni ohiwerya opaka etthu. Dr. Seligman onnilavula mookwasa moota etthu enikumiherya aya moonelo woohiloka oriki: “Iyaakha iya 25 kivirinhe aka kisomaka mwaha ola kihoona wira nakhalana moonelo woohiloka nuupuwelaka wira nookhalana nthowa ni khaninkhala-khala nikhumelaka saana, ninrowa otepaka otthikela ottuli akhala wira khaninturuka muupuwelo owo”.

Ntoko nihimmye ahu, atthu akina anuupuwela wira itthu iyo ti sa niinaano, masi ale animusoma Biibiliya annikupali okhuma khalai. Nwehe ele enihimya aya eliivuru ya Miruku eriki: “Mojeyá movelavelani, ikuru sanyu ti sivukunwe”. (Miruku 24:10) Ntoko enihimya aya eversiikulu ela, Biibiliya onnooniherya wira okhulumuwa ni miyuupuwelo soohiloka pooti owiirihani ohipaka etthu. Etthu xeeni munireerela anyu opaka wira mukhalane moonelo wooloka ni nlipelelo?

[Ilatarato epaaxina 4, 5]

Nlipelelo ninnikhaliherya vanceene