Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

Ya xjuʼ te ay bin lek ya jnoptik ta jtojoltik

Ya xjuʼ te ay bin lek ya jnoptik ta jtojoltik

Ya xjuʼ te ay bin lek ya jnoptik ta jtojoltik

¿Bin yaʼiyel ya awaʼiy aba te kʼalal ya xkʼax awokole? Bayal machʼatik ya yalik te jaʼ chikan te bin-utʼil ya awaʼiy aba teme ay smukʼul awoʼtan o teme maʼyuke. Jpisiltik ya jta jwokoltik ta jkuxlejaltik. Pero, ¿bin yuʼun te ay machʼatik ma xchebaj yoʼtanik manchukme ya xkʼax swokolik, pero ay yantik te ya xchebaj yoʼtanik sok te jkʼaxel maʼyuk bin ya skʼan ya spasikix-ae?

Kaltik jun ejemplo, nopanax awaʼiy te ya xbajt ale awaʼtel. Pero maba ya ata. ¿Bin-utʼil ya awaʼiy aba yuʼun? Yaniwan xjuʼ ya anop te spisil-ora jich ya xkʼot ta atojol sok jichniwan ya awal: «Maʼyuk machʼa ya yikʼon ta aʼtel. Maʼyukniwan bin-ora ya jta kaʼtel». Pero jaʼ wokolxan-a teme spisil-ora jich ya awakʼ ta awoʼtan sok jich ya anopilan: «Jkʼaxel maʼyuk jkʼoplal, maʼyuk bin ya jnaʼ spasel». Teme jich ya anope, ya skʼan ya yal-abi te jkʼaxel maʼyuk smukʼul awoʼtan.

Te bin ya xjuʼ ya jpastik

¿Bin ya skʼan ya apas yuʼun ma ya amel awoʼtan? Te sbabial jaʼ te ya anaʼ stojol te ma lekuk te jich ya anope. Schebal, pasa tulan yuʼun ya alokʼes ta awoʼtan te bin ma lekuk ya anope. ¿Melelbal te yuʼun-nix maʼyuk machʼa ya yikʼat ta aʼtel-ae? O ¿Jaʼnax yuʼun te yajwal te aʼtel yan-a te aʼtelil ya yakʼ ta pasel te jaʼ swentail te ma la yikʼat ta aʼtele?

Nopa ta swenta te bin kʼot ta pasele, jaʼniwan yakat ta snopel te bin maʼyuk swentaile. Teme ay ma la kichʼtik ikʼel ta aʼtel junuk buelta, ¿yabal skʼan ya yal-abi te yuʼun jkʼaxel ma xtuunotike? ¿Bin yuʼun ma jaʼuk ya awil te bin lek ya anaʼ spasel jich bitʼil te awaʼtel ta stojol Dios, te bitʼil lek ya awil aba sok te afamilia o te awamigotake? Ma xa anop te jkʼaxel ma lek spisil te bin ya apase. Melel ma xjuʼ ya jnaʼtik teme jkʼaxel ma jtatikix yan aʼtelil. Ay bintikxan ya skʼan jpastik yuʼun ya jlokʼes ta koʼtantik te mel-oʼtane.

Akʼa ta awoʼtan te ya xjuʼ awuʼun spasel te bin ya anop

Te yantik jaʼbil kʼaxem tale, te machʼa snopojbey skʼoplal te mukʼul oʼtanile ya yalik te jaʼlaj ya skʼan ya yal te ya jchʼuuntik te ya xjuʼ kuʼuntik spasel spisil te bin ya snop te koʼtantike. Jich bitʼil la kiltik ta yan artículo te mukʼul oʼtanile bayal bin smakojbey skʼoplal, pero jaʼ ini yanyantik bin-utʼil ya xjuʼ ya skoltayotik. Jun ejemplo, teme ya kakʼ ta koʼtantik junuk te bin smakojbey skʼoplal te mukʼul oʼtanile, yame skoltayotik yuʼun ya xjuʼ kuʼuntik spasel te bin jnopojtike.

Teme yuʼun-nix ay bin ya jkʼan ya jpastik ta pajel chaʼbej, ya skʼan ya kakʼ ta koʼtantik spasel sok stael te bin jnopojtike. Teme ma jichuk kʼayemotik ta spasele, lek te yakuk kakʼ ta koʼtantik te bin ya skʼan ya jpastike. Te sbabial, ¿aybal bin ya jkʼan ya jpastik? Ta ora ini ya xjuʼ te jun-nax te bin ya jpasulantik ta jujun kʼajkʼal sok te ma jaʼuk ya jnoptik te bin-nix-a te mukʼ skʼoplal ya jkʼan ya jpastike. Ta swenta te bin la kiltikixe ya kiltik te bin-nix mukʼ skʼoplal ta jkuxlejaltik, te Biblia yalojbey skʼoplal ta namey kʼinal, jich ya yal: «Scuenta yuʼun hich yac atsahic a te bin lec» (Filipenses 1:10).

Teme la kiltikix te bin-nix-a te mukʼ skʼoplal ya jkʼan ya jpastik, ya skʼan ya jtsatik teme jaʼ ta swenta te schʼuunel koʼtantik, jfamiliatik o te kaʼteltik. Pero jaʼ lekxan teme ma bayaluk bin ya jnoptik spasel sok jaʼ ya skʼan jtsatik spasel te bin ma wokoluk ya kaʼiytik. Melel teme ma jichuk ya jpastik ya xjuʼ te ora ya xchebaj koʼtantik. Jaʼnix jich, ya skʼan ya jxatiklantik te bin ya jkʼan ya jpastike, te bin-oranax ya xjuʼ kuʼuntik spasel sok te bin wokolniwan ya xjuʼ kuʼuntik spasele.

Ay jich ya yalik: «Teme ya akʼane ya xjuʼ awuʼun». Melelnix-a te bin ya yichʼ alele. Kʼalal la jtatikix ta nopel te bin ya jkʼan ya jpastike, ya skʼan ya jpastik tulan ta spasel sok te yakuk kakʼ ta koʼtantik te ya jpastike. Ya xjuʼ kuʼuntik spasel teme ya jnopilantik te mukʼ skʼoplal sok te ay bin lek ya xkʼot jtatik yuʼun. Manchukme ay bin ya smakotik ya xjuʼ kuʼuntik stsalel.

Jaʼnix jich ya xjuʼ ya jnoptik te bin ya skʼan ya jpastik swenta ya xkʼot jtatik te bin jnopojtike. Te C. R. Snyder te snopojbey skʼoplal te mukʼul oʼtanile, la yal te bayal bin-utʼil ya xjuʼ ya jpastik te bin jnopojtike. Jich yuʼun teme ay bin ma juʼ kuʼuntik spasele, ya xjuʼ yan bin ya jpastik swenta ya jtatik-a te bin ya jkʼantike.

Te Snyder la yal te jaʼnix jich ya skʼan ya jnoptik te bin-ora ya skʼan ya jeltaytik te bin jnopoj ya jpastike. Teme ma juʼ kuʼuntik spasel te bin jnopojtike sok teme jaʼnax ya jnopilantik ya xchebaj koʼtantik yuʼun. Pero teme ay bin ya kakʼxan koʼtantik spasele, jaʼme ya skoltayotik yuʼun ay bin ya kakʼtikxan smukʼul koʼtantik-a.

Ta Biblia ya jtatik jun lekil ejemplo ta swenta-abi. Te ajwalil David yakʼoj ta yoʼtan te ya spas te templo yuʼun Jehová. Pero la yichʼ albeyel te jaʼ te snichʼan Salomón te ya spas te temploe. Ta swenta te bin la yichʼ albeyel te Davide maba ilin sok ma la yakʼ ta yoʼtan te puersa ya skʼan ya spas te temploe, jaʼ la snop te bin-utʼil ya xjuʼ ya xkoltaywan. La yakʼ ta yoʼtan stsobel te bin ya xtuun swenta jich ya spas te templo te snichʼane (1 Reyes 8:17-19; 1 Crónicas 29:3-7).

Manchukme aynix te smukʼul koʼtantike sok lek te bin ya jnoptik ta swenta te bin ya jpastike, aynix banti ya skʼanxan te ayuk smukʼul koʼtantik. ¿Bin yuʼun? Jaʼ ta swenta te ay bin ya xkʼot ta pasel te ma xjuʼ kuʼuntik schajpanele. Jich bitʼil te bin ya xkʼot ta pasel ta swolol Balumilal, te pobreil, te guerraetik, te bin ma stojiluk ya yichʼ pasele, te chameletik sok te lajele. ¿Bin ya skʼan ya jpastik swenta ma bayal ya jmel koʼtantik?

[Foto]

Teme ma la ata awaʼtele, ¿yabal anop te maʼyuk bin-ora ya ataixe?

[Foto]

Te ajwalil David yan bin la yakʼ yoʼtan ta spasel