Miten voit saada todellisen toivon?

KELLOSI on pysähtynyt ja näyttää olevan rikki. Se pitäisi viedä korjattavaksi, mutta vaihtoehdoista on runsaudenpulaa. Kellosepät mainostavat kilvan itseään, ja kaikki esittävät vakuuttavia väitteitä, joista osa on keskenään ristiriitaisia. Mutta entä jos saisit tietää, että naapurisi on se huippuälykäs mies, joka aikoinaan suunnitteli tuon kellon? Ja mikä vielä parempaa, kuulet, että hän on halukas auttamaan sinua korvauksetta. Eikö valinta tuntuisikin selvältä?

Sovelletaanpa nyt samaa toimintamallia toivoon. Jos sinusta tuntuu, että sinun on yhä vaikeampi olla optimistinen – kuten on monien muidenkin ihmisten näinä levottomina aikoina – niin mistä etsisit apua? Monet ihmiset väittävät osaavansa korjata ongelman, mutta heidän lukemattomat neuvonsa voivat tuntua hämmentäviltä ja ristiriitaisilta. Entä jos kääntyisit hänen puoleensa, joka alun alkaen suunnitteli ihmiset sellaisiksi, että he pystyvät suhtautumaan asioihin valoisasti ja toiveikkaasti? Raamatussa sanotaan, että ”hän ei ole kaukana meistä kenestäkään” ja että hän on hyvin halukas auttamaan (Apostolien teot 17:27; 1. Pietarin kirje 5:7).

Toivon syvällisempi määritelmä

Raamatussa toivo on laajempi ja syvällisempi käsite kuin se, jota nykypäivän lääkärit, tiedemiehet ja psykologit yleensä käyttävät. Alkukieliset ”toivoksi” käännetyt Raamatun sanat merkitsevät harrasta odottamista ja hyvän odottamista. Toivo koostuu pohjimmiltaan kahdesta osa-alueesta. Siihen sisältyy halu kokea jotain hyvää ja peruste uskoa, että näin tapahtuu. Raamatun tarjoama toivo ei ole pelkkää toiveajattelua. Se perustuu lujasti tosiasioihin ja todisteisiin.

Tässä mielessä toivo on sukua uskolle, jonka on perustuttava todisteisiin, ei herkkäuskoisuuteen (Heprealaisille 11:1). Raamattu tekee silti eron uskon ja toivon välillä (1. Korinttilaisille 13:13).

Valaistaanpa asiaa. Kun pyydät hyvältä  ystävältä palvelusta, toivot, että hän auttaa sinua. Toivosi ei ole perusteetonta, sillä sinä uskot ystävääsi – tunnet hänet hyvin ja olet nähnyt hänen toimivan ystävällisesti ja jalosti ennenkin. Uskosi ja toivosi liittyvät läheisesti toisiinsa ja riippuvat toisistaan, mutta ne ovat kaksi eri asiaa. Miten voit samalla tavalla panna toivon Jumalaan?

Toivon perusta

Jumala on tosi toivon lähde. Raamatun aikoina Jehovaa sanottiin ”Israelin toivoksi” (Jeremia 14:8). Luotettava toivo juonsi aina juurensa hänestä, ja siinä mielessä hän oli kansansa toivo. Tällainen toivo ei ollut vain haaveilua. Jumala antoi sille vankat perusteet. Ollessaan kansansa kanssa tekemisissä vuosisatojen saatossa hän esitti monia lupauksia ja piti ne. Israelin johtaja Joosua sanoi kansalle: ”Te tiedätte hyvin – – ettei yksikään sana kaikista niistä hyvistä sanoista, jotka Jehova, teidän Jumalanne, on teille puhunut, ole pettänyt.” (Joosua 23:14.)

Nyt tuhansia vuosia myöhemmin tämä pitää edelleen paikkansa. Raamattu on täynnä Jumalan huomattavia lupauksia ja tarkkoja historiallisia kertomuksia niiden toteutumisesta. Hänen profeetalliset lupauksensa ovat niin luotettavia, että ne puettiin toisinaan sellaiseen sanamuotoon kuin ne olisivat jo olleet tapahtuneita tosiasioita.

Tämän vuoksi Raamatusta voidaan puhua toivon kirjana. Kun tutkit kertomusta Jumalan kanssakäymisestä ihmisten kanssa, saat yhä enemmän perusteita panna toivosi häneen. Apostoli Paavali kirjoitti: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Roomalaisille 15:4.)

Millaisen toivon Jumala antaa?

Milloin tarvitsemme toivoa kaikkein kipeimmin? Emmekö kuoleman edessä? Silti juuri siinä tilanteessa – esimerkiksi läheisen kuollessa – monista ihmisistä tuntuu siltä kuin viimeinenkin toivon kipinä sammuisi. Onko tosiaankaan mitään toivottomampaa kuin kuolema? Se vaanii hellittämättä meitä jokaista. Voimme välttää sen vain jonkin aikaa, emmekä mitenkään pysty peruuttamaan sitä. Raamatussa kuolemaa kuvaillaan osuvasti ”viimeiseksi viholliseksi” (1. Korinttilaisille 15:26).

Mitä toivoa meillä siis on kuoleman edessä? Samassa jakeessa, jossa kuolemaa kutsutaan viimeiseksi viholliseksi, sanotaan myös, että se ”tehdään tyhjäksi”. Jehova Jumala on väkevämpi kuin kuolema. Hän on todistanut sen useita kertoja herättämällä ihmisiä kuolleista. Raamatussa on yhdeksän tapausta, joissa Jumala käytti voimaansa tuodakseen kuolleita takaisin eloon.

Esimerkiksi kerran Jehova antoi Pojalleen Jeesukselle vallan herättää kuolleista tämän hyvä ystävä Lasarus, joka oli ollut kuolleena neljä päivää. Jeesus teki tämän merkittävän teon täysin julkisesti monien silminnäkijöiden edessä. (Johannes 11:38–48, 53; 12:9, 10.)

Miksi ihmisiä herätettiin kuolleista? Eivätkö he kuitenkin tulleet vanhoiksi ja kuolleet joka tapauksessa? Näin kävi, mutta tällaisten luotettavien ylösnousemuskertomusten ansiosta meidän ei tarvitse pelkästään toivoa, että rakkaamme saisivat vielä joskus elää, vaan meillä on perusteita uskoa siihen. Toivomme on silloin todellinen.

Jeesus sanoi: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä.” (Johannes 11:25.) Juuri hänelle Jehova antaa vallan herättää ihmisiä kuolleista ympäri maailman. Jeesus kertoi: ”Tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hänen [Kristuksen] äänensä ja tulevat esiin.” (Johannes 5:28, 29.) Kaikilla haudassa nukkuvilla on odote saada ylösnousemus ja elää paratiisimaassa.

 Profeetta Jesaja maalasi koskettavan kuvan ylösnousemuksesta: ”Sinun kuolleesi elävät, heidän ruumiinsa nousevat jälleen. Ne, jotka nukkuvat maan povessa, heräävät ja huutavat ilosta; sillä sinun kasteesi on kimaltelevan valon kaste, ja maa synnyttää jälleen kauan kuolleena olleet.” (Jesaja 26:19, The New English Bible.)

Eikö olekin lohdullista? Kuolleet ovat turvallisimmassa paikassa, mitä kuvitella saattaa – kuin sikiö äitinsä kohdun suojassa. Haudassa lepäävät ovat varmassa tallessa Kaikkivaltiaan Jumalan rajattomassa muistissa (Luukas 20:37, 38). Pian heidät herätetään jälleen eloon ja toivotetaan tervetulleiksi onnelliseen maailmaan pitkälti samoin kuin rakastava perhe ottaa vastaan uuden pienen tulokkaan, jota on hartaasti odotettu! Meillä on siis toivoa kuolemankin edessä.

Miten toivo voi vaikuttaa?

Paavali opettaa meille paljon toivon merkityksestä. Hän puhui siitä hengellisen sota-asun keskeisenä osana, kypäränä (1. Tessalonikalaisille 5:8). Mitä hän tarkoitti? Raamatun aikoina sotilaat käyttivät taistelussa metallikypärää, jonka alla oli usein huopa- tai nahkamyssy. Kypärän ansiosta useimmat päähän kohdistuvat iskut kimposivat takaisin eivätkä tuottaneet hengenvaarallisia vammoja. Mitä Paavali ajoi takaa? Niin kuin kypärä suojaa päätä, toivo suojelee mieltä ja ajattelukykyä. Jos sinulla on luja toivo, joka on sopusoinnussa Jumalan tarkoitusten kanssa, paniikki tai epätoivo ei horjuta mielenrauhaasi, kun kohtaat vastoinkäymisiä. Kukapa meistä ei tarvitsisi sellaista kypärää?

Paavali käytti toistakin osuvaa kuvausta Jumalan tahtoon liittyvästä toivosta. Hän kirjoitti: ”Tämä toivo on meillä kuin sielun ankkuri, sekä varma että luja.” (Heprealaisille 6:19.) Paavali oli kokenut haaksirikon useammin kuin kerran ja tiesi, kuinka tärkeä ankkuri oli. Myrskyssä merimiehet laskivat ankkurin, ja jos se tarttui lujasti kiinni merenpohjaan, laivalla oli jonkinlainen mahdollisuus selviytyä rajuilmasta, sen sijaan että se olisi ajautunut rannikolle ja törmännyt karille.

Samalla tavoin jos Jumalan lupaukset merkitsevät meille ”varmaa ja lujaa” toivoa, meidän on helpompi kestää näitä myrskyisiä aikoja. Jehova lupaa, että pian ihmiskunta ei enää joudu kokemaan sotia, rikollisuutta, suruja eikä edes kuolemaa (ks. tekstiruutua s. 10). Kun pidämme lujasti kiinni tästä toivosta, voimme välttää karikot, sillä se antaa meille tarvittavan motiivin elää Jumalan normien mukaan ja torjua nykymaailman kaoottinen, moraaliton henki.

Jehovan tarjoama toivo koskee myös sinua henkilökohtaisesti. Hän haluaa, että saisit elää sillä tavalla kuin hän tarkoitti. Hän toivoo, että ”kaikenlaiset ihmiset pelastuisivat”. Mitä se edellyttää? Ensinnäkin jokaisen on tultava ”totuuden täsmälliseen tuntemukseen”. (1. Timoteukselle 2:4.) Tämän lehden julkaisijat kannustavat sinua hankkimaan tuota elintärkeää tietoa, joka koskee Jumalan sanan totuutta. Toivo, jonka Jumala antaa tämän tuntemuksen välityksellä, menee kirkkaasti yli kaiken sen toivon, mitä tällä maailmalla on tarjottavanaan.

Kun sinulla on tällainen toivo, sinun ei koskaan tarvitse tuntea itseäsi avuttomaksi, sillä Jumala voi antaa voimaa, niin että voit saavuttaa minkä tahansa tavoitteen, joka on sopusoinnussa hänen tahtonsa kanssa (2. Korinttilaisille 4:7; Filippiläisille 4:13). Emmekö tarvitsekin juuri tällaista toivoa? Jos siis kaipaat sitä ja olet etsinyt sitä, voit rohkaista mielesi. Toivo on ulottuvillasi. Voit löytää sen!

 [Tekstiruutu/Kuva s. 10]

Perusteita toivolle

Seuraavat Raamatun ajatukset voivat lujittaa toivoasi:

▪ Jumala on luvannut onnellisen tulevaisuuden.

Jumalan sanassa kerrotaan, että maapallosta tulee paratiisi, jossa asuu onnellinen, yksimielinen ihmissuku (Psalmit 37:11, 29; Jesaja 25:8; Ilmestys 21:3, 4).

▪ Jumala ei voi valehdella.

Hän vihaa kaikenlaista valehtelemista. Hän on läpikotaisin pyhä eli puhdas, ja siksi hänen on mahdotonta valehdella. (Sananlaskut 6:16–19; Jesaja 6:2, 3; Titukselle 1:2; Heprealaisille 6:18.)

▪ Jumalalla on rajattomasti voimaa.

Jehova yksin on kaikkivaltias. Mikään koko maailmankaikkeudessa ei voi estää häntä täyttämästä lupauksiaan. (2. Mooseksen kirja 15:11; Jesaja 40:25, 26.)

▪ Jumala haluaa, että elät ikuisesti.

(Johannes 3:16; 1. Timoteukselle 2:3, 4.)

▪ Jumala suhtautuu meihin myönteisesti.

Hän ei keskity virheisiimme ja epäonnistumisiimme vaan hyviin ominaisuuksiimme ja ponnisteluihimme (Psalmit 103:12–14; 130:3; Heprealaisille 6:10). Hän toivoo, että toimisimme oikein, ja on iloinen, kun onnistumme siinä (Sananlaskut 27:11).

▪ Jumala on luvannut auttaa sinua saavuttamaan tavoitteita, jotka ovat hänen tarkoituksensa mukaisia.

Hänen palvelijoidensa ei koskaan tarvitse tuntea itseään avuttomiksi. Hän antaa meille runsaasti pyhää henkeään, joka on kaikkeuden suurin voima (Filippiläisille 4:13).

▪ Toivon paneminen Jumalaan ei koskaan tuota pettymystä.

Hän on täysin luotettava, eikä hän milloinkaan petä sinua (Psalmit 25:3).

[Kuva s. 12]

Toivo suojelee mieltä niin kuin kypärä päätä

[Kuva s. 12]

Lujalla perustalla lepäävä toivo voi tuoda elämään vakautta niin kuin ankkuri

[Lähdemerkintä]

René Seindal/Su concessione del Museo Archeologico Regionale A. Salinas di Palermo