Suojaudu auringolta!

”Ihmiset eivät tajua, että aurinko on todellinen riskitekijä – – ja saattaa aiheuttaa vaurioita ihon DNA:ssa. Vaurioiden kasaantuminen voi olla aikapommi, joka johtaa ihosyöpään.” (Ihosyöpien erikoistuntija tri Mark Birch-Machin)

IHO on kehon suurin elin, jonka kokonaispinta-ala on miehellä keskimäärin 1,8 neliömetriä ja naisilla 1,6 neliömetriä. Siinä on reseptoreita, jotka reagoivat kipuun, kosketukseen ja lämpötilaan. Se on elimistön uloin puolustuslinja kuumuutta, kylmyyttä ja kudosvaurioita sekä myrkkyjä, kemikaaleja ja saasteita vastaan. Se tekee kehosta vesitiiviin ja vedenpitävän. Iholla on kuitenkin potentiaalinen vihollinen – aurinko. Eikö auringonvalo sitten ole välttämätöntä elämälle?

Kyllä on. Kasvit tarvitsevat valoa kasvaakseen, ja ihmiset puolestaan ovat riippuvaisia kasveista. Lisäksi pieni määrä auringonvaloa saa elimistön tuottamaan D-vitamiinia, joka säätelee luiden rakennusaineen kalsiumin aineenvaihduntaa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että jos pieni määrä on hyväksi, suurempi määrä on vielä parempi. Auringosta tulee ultraviolettisäteilyä (UV), joka voi aiheuttaa korjaamattomia vaurioita ihossa. Yksi seuraus on ennenaikainen vanheneminen.

Kirjassa Saving Your Skin varoitetaan vielä suuremmasta vaarasta: ”Ultraviolettivalo vahingoittaa DNA:ta [sisältää ihmisen perimän ja ohjaa solun toimintaa, kuten solunjakautumista], heikentää immuunivastetta ja saattaa aktivoida elimistössä aineita, jotka käynnistävät syöpään johtavan tapahtumaketjun.” Sana ”syöpä” kuulostaa pelottavalta. Kuinka yleisiä ihosyövät ovat? Onko syytä huoleen?

Ihosyöpä – nykypäivän vitsaus

Lääketieteen hakuteoksen The Merck Manual mukaan ihosyövät ovat maailman yleisin syöpämuoto. Niihin sairastuu joka kuudes tai seitsemäs amerikkalainen. Määrä lisääntyy kuitenkin jatkuvasti. Tri I. William Lane sanoo ihosyöpiä käsittelevässä kirjassa The Skin Cancer Answer, että ”arviolta 50 prosenttia niistä, jotka ehtivät 65 vuoden ikään, sairastuu johonkin ihosyöpään”. Amerikan ihotautiyhdistyksen mukaan melanoomaan kuolee Yhdysvalloissa vuosittain noin 7500 henkeä ja luku vain kasvaa. Tummaihoisilla sairastumisriski on pienempi mutta silti todellinen. *

 Miksi ihosyövistä on tullut tällainen vitsaus? Altistumiseen vaikuttavat varmastikin monet tekijät, kuten alueen korkeus merenpinnasta ja leveysaste sekä pilvipeitteen paksuus ja otsonikerroksen tila, mutta pääsyyllinen saattaa olla yksinkertaisesti se, että aurinkoa saadaan liikaa. Ihmisten elämäntyyli on muuttunut. Rantalomat sekä vuorikiipeily, laskettelu ja muunlainen ulkoilu ovat yleistyneet ja tulleet helpommin sisätyöntekijöiden ulottuville. Muotikin on muuttunut. Ennen vanhaan niin miehet kuin naisetkin käyttivät häveliäästi pitkiä uima-asuja, mutta nykyään uimapuvut niukentuvat jatkuvasti, jolloin ihoa jää enemmän paljaaksi. Ihosyövät ovat yleistyneet samassa tahdissa. Ovatkohan beduiinit ja muut aavikoiden asukkaat, jotka käyttävät pitkiä, väljiä vaatteita ja päähineitä, tienneet jotain sellaista, minkä me olemme sivuuttaneet?

Todellinen vaara

Tavallisimmat ihosyöpämuodot ovat tyvisolusyöpä (basaliooma), okasolusyöpä ja melanooma (pigmenttisolusyöpä). Tyvi- ja okasolusyövät alkavat ihon pintakerroksesta, joka on keskimäärin vain millimetrin paksuinen. Niiden taustalla näyttää olevan jatkuva altistuminen auringolle, esimerkiksi ulkotyössä, ja ne ilmaantuvat lähes yksinomaan paljaaksi jääville ihoalueille kuten kasvoihin tai käsiin. * Esiasteena on yleensä kohouma tai jokin muu ihomuutos, joka laajenee, vuotaa usein verta eikä ota parantuakseen. Kasvain saattaa levitä ympäröiviin kudoksiin. Noin 75 prosenttia ihosyövistä on tyvisolusyöpiä. Okasolusyöpä on harvinaisempi, mutta se lähettää todennäköisemmin etäpesäkkeitä. On tärkeää todeta sairaus varhaisessa vaiheessa, sillä vaikka nämä kaksi muotoa ovat ihosyövistä parhaiten hoidettavissa, ne voivat hoitamattomina johtaa kuolemaan.

Pahanlaatuisen melanooman osuus kaikista ihosyövistä on vain viisi prosenttia. Tämäkin kasvain ilmaantuu ensin ihon pintakerrokseen. Keskeisimpiä tekijöitä sen synnyssä näyttää olevan runsas, jaksoittainen altistuminen auringolle, mikä on tyypillistä esimerkiksi auringossa lomaileville sisätyöntekijöille. Noin puolet melanoomista alkaa pigmenttiluomista etenkin yläselän ja säärien seudulta.

Melanooma on kaikkein vaarallisin ihosyöpämuoto, sillä jos hoitoa ei aloiteta ajoissa, kasvain voi tunkeutua syvemmälle ihoon verinahkaan, jossa kulkee verisuonia ja imuteitä. Sieltä se voi lähettää nopeasti etäpesäkkeitä. Onkologi Larry Nathanson sanoo: ”Melanooma on sikäli paradoksaalinen sairaus, että jos hoito aloitetaan varhaisvaiheessa, siitä hyvin todennäköisesti paranee, mutta jos se on ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä, se on suhteellisen vastustuskykyinen lääke- ja sädehoidolle.” Niistä melanoomapotilaista, joilla kasvain on lähettänyt etäpesäkkeitä, ainoastaan pari kolme prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua. (Ks. melanooman varhaisia varoitusmerkkejä käsittelevää tekstiruutua sivulla 7.)

Ketkä kuuluvat ihosyöpien riskiryhmään? Niiden lisäksi, jotka altistuvat auringolle  jatkuvasti tai jaksoittain mutta runsaasti, on riski erityisen suuri niillä, joilla on vaalea iho, hiukset ja silmät tai luomia ja pisamia tai joiden suvussa on ollut ihosyöpiä. Tummaihoisilla riski on huomattavasti pienempi. Merkitseekö tämä sitä, että mitä ruskettuneempi ihminen on, sitä pienempi on sairastumisvaara? Ei, sillä vaikka rusketus on ihon puolustusreaktio UV-säteilyä vastaan, iho vahingoittuu ruskettumisen aikana, ja toistuvat vauriot lisäävät ihosyövän riskiä.

Ihosyöpien hoidot

Kasvaimen tyyppi, sijainti ja koko sekä aiempi hoito vaikuttavat siihen, mikä hoito valitaan. Vaihtoehtoja ovat kirurginen poisto, kaavinta, sähköpoltto, jäädytys ja sädehoito. Haasteena on saada poistettua kaikki syöpäsolut. Niin sanottu Mohs-leikkaus (mikroskooppikontrolloitu leikkaus) poistaa tehokkaasti tyvi- ja okasyöpäsolut (potilaista 95–99 prosenttia paranee) mutta säästää tervettä kudosta eniten ja jättää huomaamattomampia arpia. Kudoksen korjaaminen saattaa joka tapauksessa olla tarpeen.

Yhdysvaltain vanhenemistutkimuksen instituutti sanoo: ”Kaikki ihosyövät ovat parannettavissa, jos kasvain huomataan ennen kuin se ehtii levitä ja potilas hakeutuu heti hoitoon.” On siis tärkeää havaita sairaus varhaisvaiheessa. Entä miten ihosyöpiä voidaan ehkäistä?

Opettele suojautumaan auringolta

On tärkeää opettaa jo lapsille, miten auringolta voi suojautua. Yhdysvaltain ihosyöpäliitto sanoo, että useimmat ihmiset saavat alle 18-vuotiaina noin 80 prosenttia auringonvalosta, jolle he altistuvat koko elämänsä aikana. Jos iho palaa lapsena yhdenkin kerran pahasti, riski sairastua aikuisena melanoomaan on liiton mukaan arviolta kaksinkertainen. Ihosyövän kehittyminen saattaa nimittäin kestää parikymmentä vuotta. (Ks. tekstiruudusta sivulta 8, miten auringossa voidaan oleskella turvallisesti.)

Australiassa ihosyöpiin ja varsinkin melanoomaan sairastuu paljon ihmisiä. * Syynä on se, että valtaosa väestöstä on vaaleaihoisia pohjoiseurooppalaisia siirtolaisia ja heidän jälkeläisiään, jotka asuvat pääasiassa rannikolla aurinkoisten hiekkarantojen tuntumassa. Eräs tutkimus antoi näyttöä siitä, että mitä nuorempina siirtolaiset ovat saapuneet maahan, sitä suurempi riski heillä on sairastua melanoomaan. Tämä tähdentää sitä, miten tärkeää on oppia suojautumaan auringolta jo lapsena. Australian hallitus on käynnistänyt mittavan valistuskampanjan auringon vaaroista. Sen mottolause ”Slip, Slap and Slop” muistuttaa ihmisiä sujauttamaan (”slip”) T-paidan päälle, nakkaamaan (”slap”) hatun päähän ja käyttämään säästelemättä (”slop”) aurinkovoidetta. Tällaiset suhteellisen pienet muutokset tavoissa ja tottumuksissa ovat alkaneet näkyä melanoomatapausten vähenemisenä tuon maan nuoremmissa ikäryhmissä.

Aurinkovoiteista on viisasta valita tuote, joka suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä. Tämä on tärkeää myös pilvisinä päivinä, sillä UV-säteilystä 85 prosenttia saattaa läpäistä pilviverhon. Se tunkeutuu myös kirkkaaseen veteen. Jotkut asiantuntijat suosittelevat voiteita, joiden suojakerroin (SK tai SPF) on vähintään 15. Jokainen voi laskea itse, kuinka pitkäksi aikaa voide tarjoaa suojan, kertomalla 15:llä minuuttimäärän, jonka normaalisti pystyy olemaan auringossa palamatta. Voidetta pitää lisätä vähintään kahden tunnin välein, mutta lisääminen ei pidennä voiteen suoja-aikaa.

 Kirjassa The Skin Cancer Answer varoitetaan myös siitä, ettei aurinkovoidetta käyttävien pitäisi tuudittautua vääränlaiseen turvallisuudentunteeseen. Mikään voide ei estä palamista takuuvarmasti eikä välttämättä ehkäise ihosyöpää. Voiteen käyttö voi pikemminkin lisätä sairastumisriskiä epäsuorasti, jos sen turvin oleskellaan auringossa pitempään kuin muuten. Kirjassa sanotaan: ”Mikään ei korvaa järkevää käyttäytymistä. Peittävä vaatetus ja sisällä pysytteleminen keskipäivän kuumimpina tunteina ovat tehokkaita aseita ihosyöpää vastaan.”

Entä rusketuksen hankkiminen solariumissa? On arvioitu, että jo 20 minuuttia solariumissa vastaa neljää tuntia auringossa. Aiemmin solariumia pidettiin turvallisena, koska se perustuu lähinnä UVA-säteilyyn, jonka ei tiedetty polttavan ihoa. Kirjassa The Skin Cancer Answer kuitenkin todetaan: ”Nyt tiedetään, että UVA-säteet tunkeutuvat syvemmälle ihoon kuin UVB-säteet ja ne voivat aiheuttaa ihosyöpää ja heikentää immuunijärjestelmää.” Eräässä tutkimuksessa, josta kerrottiin The Miami Herald -lehden kansainvälisessä painoksessa, kävi ilmi, että naisilla, jotka kävivät solariumissa vähintään kerran kuussa, ”riski sairastua melanoomaan kasvoi 55 prosenttia”.

On siis välttämätöntä kiinnittää vakavaa huomiota siihen, miten auringossa voidaan oleskella turvallisesti. Jos iho palaa tänään, samaan kohtaan saattaa ilmaantua ihosyöpä 20 vuoden kuluttua tai vielä myöhemminkin. Millaista kamppailua jotkut ihosyöpäpotilaat ovat käyneet, ja mikä on auttanut heitä jaksamaan?

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu/Kuvat s. 7]

MELANOOMAN VAROITUSMERKKEJÄ

1. EPÄSYMMETRISYYS. Useimmat melanoomakasvaimet ovat varhaisvaiheessa epäsymmetrisiä. Tavalliset luomet ovat pyöreitä ja symmetrisiä.

2. EPÄTASAINEN REUNA. Alkavan melanooman reunat ovat usein epätasaiset, ja niissä saattaa olla uurteita tai lovia. Tavallisissa luomissa on pehmeämmät ja tasaisemmat reunat.

3. EPÄTASAINEN VÄRI. Erilaiset ruskean tai mustan sävyt ovat usein ensimmäisiä merkkejä melanoomasta. Myöhemmässä vaiheessa kasvaimeen voi ilmaantua punaista, valkoista ja sinertävää väriä. Tavalliset luomet ovat yleensä tasaisen ruskeita.

4. HALKAISIJA. Melanooma kasvaa alkuvaiheessa yleensä normaalia luomea suuremmaksi: se on halkaisijaltaan yli 6 millimetriä.

[Lähdemerkinnät]

Lähde: Yhdysvaltain syöpäliitto

Ihonäytteet: The Skin Cancer Foundation, New York, NY, www.skincancer.org

 [Tekstiruutu/Kuvat s. 8]

SUOJAA IHOSI

1. Rajoita auringossa oloa etenkin päivällä kymmenen ja neljän välillä, jolloin vahingollinen ultraviolettisäteily on voimakkaimmillaan.

2. Tutki ihosi säännöllisesti päästä varpaisiin.

3. Käytä ulkona aurinkovoidetta, joka suojaa sekä UVA- että UVB-säteilyltä ja jonka suojakerroin on vähintään 15. Levitä sitä runsaasti iholle puoli tuntia ennen aurinkoon menoa ja lisää aina kahden tunnin välein. (Aurinkovoidetta ei pitäisi laittaa alle puolivuotiaille lapsille.)

4. Opeta lapsillesi jo pieninä, miten suojautua auringolta, sillä ihosyöpään aikuisena johtavat vauriot saavat alkunsa lapsuudessa.

5. Käytä peittäviä vaatteita, kuten pitkiä housuja, pitkähihaisia puseroita, leveälierisiä hattuja ja aurinkolaseja, joissa on UV-suoja.