Myymälävarkaudet – kuka maksaa?

MUUAN japanilainen kauppias sai varastamisesta kiinni nuoren pojan ja kutsui paikalle poliisit. Kun he saapuivat, poika lähti karkuun. Poliisit lähtivät perään. Ylittäessään rautatietä hän jäi junan alle ja kuoli.

Tapauksen saaman julkisuuden vuoksi jotkut tuomitsivat kauppiaan siitä, että hän oli kutsunut paikalle poliisit. Hän päätti sulkea liikkeensä, kunnes kohu laantuisi. Kun hän avasi sen jälleen, myymälävarkaat palasivat. Koska tuo järkyttävä tapaus oli elävänä hänen mielessään, hän pelkäsi kohdata varkaita. Hänen liikkeensä tuli tunnetuksi helppona kohteena. Ennen pitkää hänen täytyi sulkea liikkeensä lopullisesti.

Seuraukset eivät ole aina näin traagiset, mutta tämä tapaus valaisee tärkeää perustotuutta. Myymälävarkaudet tulevat kalliiksi – monella tavalla ja monille ihmisille. Seuraavaksi tarkastelemme lähemmin tätä kallista hintaa.

Myymälöille koituvat kustannukset

Myymälävarkaudet maksavat maailman kauppiaille miljardeja euroja vuodessa. Joidenkin arvioiden mukaan yksistään Yhdysvalloissa tappiot ovat yli 40 miljardia dollaria. Kuinka monilla liikeyrityksillä on varaa maksaa osansa näistä tappioista? Monille kaupoille tilanne on kestämätön. Kun varkaat astuvat kauppaan, koko elämäntyö voi olla vaarassa.

”Kilpailun lisäksi huolta tuottavat myymälävarkaudet. En tiedä, miten kauan voimme jatkaa toimintaa”, sanoo Luke, erään newyorkilaisen liikkeen omistaja. Hänellä ei ole varaa elektroniseen hälytysjärjestelmään. Hän sanoo, että kuka tahansa voi olla varas, jopa hänen hyvät asiakkaansa.

Jotkut ajattelevat, ettei Luken ongelma ole vakava. Heidän mukaansa ”kauppojen tuotot ovat suuria, joten sillä, mitä minä varastan, ei ole merkitystä”. Ovatko vähittäismyynnistä saatavat voitot todella niin suuria?

Jotkin liikkeet lisäävät 30, 40 tai 50 prosenttia siihen hintaan, jonka ne maksavat tuotteesta. Tämä ei kuitenkaan ole puhdasta voittoa. Tästä rahasta kauppias maksaa muun muassa vuokran, verot, palkat ja muut henkilöstömenot, liiketilojen huoltokustannukset, laitteiden korjauskulut, vakuutusmaksut, sähkö- ja vesilaskut, lämmityskustannukset, puhelinmaksut ja hälytysjärjestelmästä aiheutuvat kustannukset. Kun kulut on maksettu, voittoa voi jäädä kaksi kolme prosenttia. Kun siis myymälävaras kävelee ulos ovesta, mukana menee osa kauppiaan toimeentulosta.

Entä näpistely?

Ollessaan kaupassa äitinsä kanssa pieni poika livahtaa makeishyllyille. Hän avaa makeispakkauksen ja sujauttaa yhden patukan taskuunsa. Onko tällaisesta näpistelystä haittaa kaupoille?

Eräässä Yhdysvaltojen pienyrityksiä tukevan hallintoyksikön lehtisessä sanotaan: ”Näpistely ei ehkä tunnu suurelta rikokselta sellaisesta, joka varastaa satunnaisesti kuulakärkikynän sieltä, taskulaskimen täältä. Mutta olemassaolostaan taisteleville pikkuliikkeille se merkitsee kuoliniskua.” (Small Business Administration, Curtailing Crime—Inside and Out.) Jos yhdysvaltalaiselle vähittäismyyjälle aiheutuu myymälävarkauksista vuosittain tuhannen dollarin tappiot, hänen on myytävä 900 ylimääräistä makeispatukkaa tai 380 keittotölkkiä päivässä, koska voittomarginaali on hyvin kapea. Liikkeelle aiheutuvat vahingot ovat siis suuria, jos monet pienet pojat varastavat makeispatukoita. Tässä on ongelman ydin.

 Kymmenet miljoonat ihmiset varastavat joko pienistä tai suurista kaupoista; varkaat voivat olla nuoria tai vanhoja, rikkaita tai köyhiä, ja heidän rotunsa ja taustansa voi olla mikä tahansa. Millaiset ovat seuraukset? Yhdysvaltojen rikoksentorjuntaneuvosto raportoi, että lähes joka kolmannen yhdysvaltalaisen liikeyrityksen on pakko lopettaa toimintansa varkauksien vuoksi. Saman ongelman kanssa kamppailevat epäilemättä muidenkin maiden liikeyritykset.

Asiakas maksaa

Hinnat nousevat, kun ihmiset varastavat kaupoista. Joillakin alueilla asiakkaat maksavat tuotteista vuodessa 200 euroa enemmän myymälävarkauksien takia. Tämä merkitsee sitä, että 40 euroa päivässä ansaitsevalta henkilöltä menee joka vuosi yhden työviikon ansiot toisten varastamien tavaroiden maksamiseen. Onko sinulla varaa tähän? Ihmiselle, joka elää eläkkeen turvin, tai yksinhuoltajaäidille, joka kamppailee perheensä elättämiseksi, viikon tulojen menettäminen tällä tavoin voi olla musertavaa. Hintaan sisältyy muutakin.

Koko lähiympäristö voi kärsiä, kun kulmakunnan liike lopettaa. Kerrotaan, että eräässä kiinteässä amerikkalaisessa yhteisössä apteekki joutui hiljattain sulkemaan ovensa myymälävarkauksien vuoksi. Monien vanhusten ja huonokuntoisten asukkaiden on nyt mentävä hakemaan lääkkeensä toisesta apteekista, joka on kahden ja puolen kilometrin päässä. ”Ei mikään helppo tehtävä pyörätuolia käyttävälle”, sanoi muuan virkamies.

Kallis hinta vanhemmille

Brucella on korkea moraali, ja hän opettaa lapsiaan olemaan rehellisiä. Eräänä päivänä hänen tyttärensä jäi kiinni varastamisesta. ”Se oli kova isku”, hän sanoo. ”Kuvittele, että saisit puhelinsoiton ja sinulle kerrottaisiin, että tyttäresi on jäänyt kiinni myymälävarkaudesta. Olemme vuosia pyrkineet kasvattamaan tyttärestämme kunnon ihmistä, ja nyt käy näin. Emme voineet kuvitellakaan, että hän kapinoisi tällä tavalla.”

Huoli tyttärestä ja hänen tulevaisuudestaan painoi Brucea. Lisäksi hän luopui vapaaehtoisesta opettajan työstä, jota hän teki uskonnollisessa yhteisössä. ”Miten olisin voinut katsoa seurakunnan jäseniä lavalta? Kuinka olisin voinut puhtain omintunnoin neuvoa, miten kasvattaa lapsia? Minusta se ei olisi  ollut oikein.” Ilmeisesti tytär ei ollut ajatellut, miten hänen rikoksensa vaikuttaisi hänen isäänsä.

Hinta jonka myymälävarkaat maksavat

Ennen vanhaan kun myymälänhoitaja sai varkaan kiinni, hän varoitti häntä ankarasti ja päästi hänet menemään. Nykyään ensikertalainenkin saa vähintään sakot tai hänet voidaan jopa pidättää. Näin varkaat tajuavat, että heidän teostaan on vakavat seuraukset. Natalie-niminen nuori nainen sai kokea tämän.

”Mitä enemmän varastin, sitä itsevarmemmaksi tulin”, Natalie sanoo. ”Järkeilin, että jos jäisin kiinni, asianajajapalkkiot ja oikeudenkäyntikulut olisivat pienemmät kuin mitä olisin joutunut maksamaan varastamistani upeista vaatteista.” Hän oli väärässä.

Hän jäi kiinni, ja poliisi vei hänet pois käsiraudoissa. Poliisiasemalla häneltä otettiin sormenjäljet ja hänet pantiin selliin toisten rikollisten joukkoon. Hän joutui odottamaan tuntikausia, kunnes hänen vanhempansa maksoivat hänestä takuusumman niin että hän pääsi vapaaksi.

Natalie sanoo jokaiselle, joka harkitsee varastamista: ”Annan sinulle hyvän neuvon: osta ne typerät farkut tai hame.” Jos päätät varastaa, ”tulet katumaan sitä pitkään”, hän sanoo.

Merkintä rikosrekisterissä on ikävä asia. Myymälävarkaudesta tuomittu voi harmikseen havaita, että hänen rikoksensa ei painu unohduksiin, vaan se nousee esiin yhä uudestaan. Se on kuin hameessa tai puserossa oleva pinttynyt tahra, jota ei tahdo millään saada pois. Myymälävarkauteen syyllistyneen on ehkä ilmoitettava rikoksestaan, kun hän pyrkii yliopistoon. Hänellä voi olla vaikeuksia työnsaannissa. Yritykset saattavat suhtautua epäröivästi hänen palkkaamiseensa. Näin voi käydä, vaikka hän olisi kärsinyt tuomionsa eikä varastaisi enää koskaan.

Myymälävaras voi joutua maksamaan kovan hinnan, vaikka välttäisikin rangaistuksen. Aiemmin mainittu Hector sai kokea tämän. ”En jäänyt koskaan kiinni”, hän sanoo. Hän sai kuitenkin maksaa teoistaan. Näin jälkikäteen hän sanoo: ”Nuorten pitäisi mielestäni tajuta yksi asia: ihminen niittää sitä, mitä hän kylvää. Vaikkei joutuisikaan poliisin käsiin, teostaan on silti maksettava.”

Myymälävarkaudet eivät ole uhritonta rikollisuutta, ja varastetuilla tuotteilla on aina hinta. Myymälävarkaan pitäisi lopettaa varastelu kokonaan. Mutta mistä hän saa voimaa siihen? Saadaanko tällaista rikollisuutta koskaan juurittua pois?

[Kuva s. 7]

Liikkeitä lopetetaan myymälävarkauksien takia

[Kuva s. 7]

Myymälävarkaudet tuntuvat jokaisen kukkarossa

[Kuvat s. 8]

Seuraukset ovat kauaskantoiset

[Lähdemerkintä]

Sormenjäljet: © Morocco Flowers/Index Stock Imagery