Yllättäen ilman työtä!

”Kun menetin työpaikkani, minusta tuntui kuin joku olisi heittänyt päälleni ämpärillisen kylmää vettä. Itsetuntoni koki kovan kolauksen.” (Tony, Saksa)

”Aivan kuin pääni päälle olisi pantu raskas kivi. Yksinhuoltajana surin sitä, miten voisin ruokkia kaksi lastani ja maksaa laskuni.” (Mary, Intia)

”Masennuin syvästi, kun menetin työpaikkani, ja olin erittäin huolissani siitä, kykenisinkö löytämään uuden työpaikan.” (Jaime, Meksiko)

KAUTTA maailman on miljoonia ihmisiä, jotka ovat yhtä vaikeassa tilanteessa kuin Tony, Mary ja Jaime. Vuosituhannen vaihteessa Euroopan ja Keski-Aasian työvoimasta etsi työtä noin kymmenen prosenttia, suunnilleen 23 miljoonaa ihmistä. Joidenkin köyhien maiden työvoimasta joka neljäs on vailla työtä. Yhdysvalloissa ”on vajaan kahden ja puolen vuoden aikana hävinnyt lähes 2,6 miljoonaa työpaikkaa”, ilmoitettiin The New York Times -lehdessä vuoden 2003 heinäkuussa.

Monissa maissa työpaikan löytyminen on kiven takana. Työmarkkinoille tulee vuosittain tulvimalla koulunsa päättäneitä ja ammattiin valmistuneita nuoria. Eikä työtä välttämättä löydy omalta alalta, vaikka olisikin saanut jonkin akateemisen oppiarvon tai erikoiskoulutuksen. Nykyään onkin yleistä, että ihmiset vaihtavat työpaikkaa elämänsä aikana useita kertoja. Joidenkuiden on jopa vaihdettava alaa.

Jos siis joudut työttömäksi, miten voit parantaa mahdollisuuksiasi löytää töitä? Ja kun sitten löydät työpaikan, mitä voit tehdä, jotta saisit pitää sen?