Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kuinka läheisiksi koulutoverit saavat tulla?

Kuinka läheisiksi koulutoverit saavat tulla?

Nuoret kysyvät:

Kuinka läheisiksi koulutoverit saavat tulla?

”Koulussa toiset juttelivat siitä, mitä kaikkea hauskaa he olivat tehneet viikonloppuna. Tunsin itseni täysin ulkopuoliseksi.” (Michelle) *

”Joskus kun katselin jotain nuorten ryhmää ja näin, miten hyviä ystäviä he olivat keskenään, ajattelin, että olisi mahtavaa olla yksi heistä.” (Joe)

”Minulle ystävien saaminen koulussa ei ollut ongelma. Se oli helppoa. Ja siinä oli minun ongelmani.” (Maria)

OLET koulutoveriesi seurassa suuren osan päivästä. Samanlaiset asiat tuottavat teille ongelmia ja pettymyksiä, ja saavutatte myös samoja tavoitteita. Sinusta voi joskus tuntua, että sinulla on enemmän yhteistä heidän kanssaan kuin vanhempiesi, sisarustesi tai toisten kristittyjen kanssa. On helppo ymmärtää, että ystävystyminen koulutoverien kanssa houkuttelee. Onko tällaisten suhteiden solmiminen väärin? Piileekö siinä vaaroja? Kuinka läheisiksi koulutoverit oikein saavat tulla? Mihin vetää raja?

Ystäviä tarvitaan

Kaikki tarvitsevat ystäviä, joiden kanssa voi rentoutua hyvinä aikoina ja joihin voi turvautua huonoina aikoina. Jeesuksellakin oli ystäviä, joiden seurassa hän viihtyi (Johannes 15:15). Kun hän kuoli kidutuspaalussa, hänen lähellään seisoi hänen hyvä ystävänsä Johannes, ”opetuslapsi, jota hän rakasti” erityisen paljon (Johannes 19:25–27; 21:20). Tällaisia ystäviä tarvitaan – ihmisiä jotka pysyvät rinnalla myötä- ja vastamäessä. Raamatun sananlasku sanoo: ”Tosi toveri rakastaa kaiken aikaa ja on veli, joka on syntynyt ahdingon varalle.” (Sananlaskut 17:17.)

Sinusta voi tuntua, että joku koulutoverisi, jonka kanssa tulet hyvin juttuun, olisi juuri tällainen ihminen. Olette kiinnostuneita samanlaisista asioista, ja teistä on mukavaa keskustella yhdessä. Hänellä ei kylläkään ole samaa uskoa kuin sinulla, mutta ei hän sinusta toisaalta tunnu olevan myöskään ”huonoa seuraa” (1. Korinttilaisille 15:33). Joillakin nuorilla on kieltämättä kunnollisia periaatteita, vaikkei heillä ole samanlaisia raamatullisia uskonkäsityksiä kuin sinulla (Roomalaisille 2:14, 15). Mutta tarkoittaako se sitä, että voit solmia läheisen ystävyyssuhteen heidän kanssaan?

Kristityt eivät ole epäsosiaalisia

Tosi kristityt eivät karta ei-uskovia. He puhuvat kaikkiin rotuihin, uskontoihin ja kulttuureihin kuuluvien miesten ja naisten kanssa jo siksi, että heille on annettu käsky tehdä ”opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä” (Matteus 28:19). He eivät suhtaudu kylmäkiskoisesti tai torjuvasti naapureihin, työtovereihin tai koulutovereihin. Päinvastoin kristityt ovat hyvin kiinnostuneita toisista.

Apostoli Paavali näytti hyvää esimerkkiä tässä suhteessa. Hän osasi keskustella ”kaikenlaisten ihmisten” kanssa, vaikka heillä olikin erilainen elämänkatsomus. Paavalin tarkoituksena ei tietenkään ollut seurustella heidän kanssaan. Hän sanoi: ”Kaiken minä teen hyvän uutisen tähden päästäkseni siitä toisten kanssa osalliseksi.” (1. Korinttilaisille 9:22, 23.)

Sinä voit toimia samalla tavalla. Ole ystävällinen toisille nuorille. Opettele keskustelemaan heidän kanssaan taitavasti. Jotkut heistä saattavat etsiä sitä Raamattuun perustuvaa toivoa, joka sinulla on. Ajattelehan kristityn Janetin tapausta. Hänen luokkansa sai tehtäväksi kirjoittaa muutaman sanan kustakin luokkatoverista, ja sitten jokaiselle annettiin luettavaksi itseään koskevat kommentit. Yhdessä Janetin saamassa paperissa luki: ”Sinä näytät aina tosi iloiselta. Kerro meille miksi!”

Kuten tämä kokemus havainnollistaa, jotkut koulutoverisi haluaisivat ehkä kuulla uskonkäsityksistäsi. Kannattaa siis varmasti olla heille ystävällinen. Silloin saat todennäköisesti tilaisuuksia kertoa vakaumuksestasi. Anna toisillekin mahdollisuus selittää omia näkemyksiään ja muista silloin kuunnella heitä. Näin saat kokemusta, josta on paljon hyötyä, jos myöhemmin työelämässä joudut vastaaviin tilanteisiin. Ystävällinen käytös auttaa niin koulussa kuin työssäkin ”kaunistamaan Pelastajamme, Jumalan, opetuksen kaikessa” (Titukselle 2:10).

Epäsuhtaiset ystävyyssuhteet

On tietysti eri asia olla koulutoverille ystävällinen kuin olla hänen kanssaan läheisissä väleissä. Paavali kirjoitti: ”Älkää iestykö epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovien kanssa.” (2. Korinttilaisille 6:14.) Jotta voisit olla läheinen ystävä jonkun kanssa, teillä täytyy olla yhteisiä arvoja ja päämääriä. Tämä ei ole mahdollista, jos toisella ei ole samoja raamatullisia näkemyksiä ja normeja kuin sinulla. Jos iestyt epäsuhtaisesti yhteen ei-uskovan koulutoverin kanssa, tulet todennäköisesti vedetyksi mukaan harjoittamaan vääriä tapoja tai sitten omat hyödylliset tapasi turmeltuvat.

Maria oppi tämän kantapään kautta. Hän oli luonteeltaan seurallinen, ja siksi hänen oli helppo saada ystäviä mutta vaikea nähdä, mihin vetää raja. ”Minusta oli mukavaa olla pidetty sekä tyttöjen että poikien keskuudessa”, hän myöntää. ”Siksi upposin yhä syvemmälle tämän maailman suohon.”

Sinusta voi Marian tavoin olla vaikea tietää, milloin ystävyys toisuskoisen kanssa muuttuu liian läheiseksi. Voit kuitenkin säästyä monilta murheilta, jos teet itsellesi selväksi, kenet hyväksyt tuttavaksi ja kenet valitset läheiseksi ystäväksi. Mihin vedät rajan?

Hyvien ystävien valintaperusteita

Kuten edellä todettiin, Jeesus solmi läheisiä ystävyyssuhteita ollessaan maan päällä. Miten hän eteni? Hän eli moraalisesti puhdasta elämää ja puhui hengellisistä asioista. Jos ihmiset hyväksyivät hänen opetuksensa ja elämäntyylinsä, he lähestyivät häntä (Johannes 15:14). Esimerkiksi kerran Jeesuksen puheet koskettivat neljää miestä niin syvästi, että he ”jättivät kaiken ja seurasivat häntä”. Noista miehistä – Pietarista, Andreaasta, Jaakobista ja Johanneksesta – tuli Jeesuksen hyviä ystäviä. (Luukas 5:1–11; Matteus 4:18–22.)

Jeesuksen sanoista ja teoista kävi selvästi ilmi, että hän oli tosissaan sen suhteen, mitä hän uskoi, ja hänen kantansa oli tinkimätön. Ne jotka eivät hyväksyneet häntä hänen ehdoillaan, vetäytyivät pois, ja Jeesus antoi heidän mennä (Johannes 6:60–66).

Esimerkiksi erään nuoren miehen vilpittömyys kosketti Jeesusta syvästi. Raamattu kertoo: ”Jeesus katsoi häneen [ja] tunsi rakkautta häntä kohtaan.” Mutta kun mies sai kuulla, mitä Jeesus odotti ystäviltään, hän ”meni pois”. Mies vaikutti hyvältä ihmiseltä; Jeesus ”tunsi rakkautta häntä kohtaan”. Mutta Jeesus asetti ystävyydelle muitakin ehtoja. (Markus 10:17–22; Matteus 19:16–22.) Entä sinä?

Tulet ehkä hyvin toimeen jonkun koulutoverisi kanssa. Kysy kuitenkin itseltäsi: Onko hän valmis noudattamaan Jeesuksen käskyjä? Haluaako hän oppia tuntemaan Jehovan, jota Jeesus kehotti palvomaan? (Matteus 4:10.) Kun juttelet koulutoveriesi kanssa ja elät itse Raamatun normien mukaan, vastaukset näihin kysymyksiin selviävät ajan myötä.

On hyvä olla koulutovereille yhtä ystävällinen kuin Jeesus oli kaikenlaisille ihmisille. Hän kuitenkin piti huolen siitä, että hänen läheiset ystävänsä rakastivat hänen taivaallista Isäänsä Jehovaa. Sinä voit toimia samalla tavoin. Säilytä käytöksesi hyvänä koulussa ja kerro toisille tahdikkaasti uskonkäsityksistäsi. Pidä ennen kaikkea huoli siitä, että valitset itsellesi parhaita mahdollisia ystäviä. (1. Pietarin kirje 2:12.)

[Alaviite]

^ kpl 3 Jotkin nimet on muutettu.

MIETITTÄVÄKSI

▪ Mitä vaaroja piilee siinä, että viettää koulun jälkeen vapaa-aikaa ei-uskovan koulutoverin kanssa? Onko se viisasta?

▪ Tuntuuko sinusta tämän kirjoituksen jälkeen, että joku koulutoverisi on tullut sinulle liian läheiseksi? Mitä voisit tehdä asialle?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 18]

Miten voin saada tosi ystäviä?

Jehovan todistajien tuottama video Miten voin saada tosi ystäviä? sisältää amerikkalaisten, italialaisten, ranskalaisten ja espanjalaisten nuorten avomielisiä haastatteluja. Se on saatavissa 36 kielellä.

[Kuva s. 18]

Jotkut koulutoverisi saattavat olla uteliaita kuulemaan uskonkäsityksistäsi