Raamatun näkökanta

Mikä oli ensimmäinen synti?

KYSYMYS ensimmäisestä synnistä ei suinkaan ole teoreettinen. Aadamin ja Eevan tottelemattomuus Jumalalle on vaikuttanut kaikkiin sukupolviin aina meidän aikaamme asti. Raamatussa sanotaan: ”Yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema, ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet.” (Roomalaisille 5:12.) Miten pelkkä hedelmän poimiminen ja syöminen on johtanut näin traagisiin seurauksiin?

Luodessaan Aadamin ja Eevan Jumala asetti heidät kauniiseen puutarhaan, joka oli täynnä syötäviä kasveja ja hedelmäpuita. Vain yksi puu oli heiltä kielletty: ”hyvän ja pahan tiedon puu”. Koska Aadamilla ja Eevalla oli vapaa tahto, he saattoivat valita, tottelisivatko he Jumalaa vai eivät. Aadamia kuitenkin varoitettiin: ”Sinä päivänä, jona syöt siitä [tiedon puusta], sinä kuolemalla kuolet.” (1. Mooseksen kirja 1:29; 2:17.)

Sopiva rajoitus

Tämä ainoa rajoitus ei tuottanut Aadamille ja Eevalle ongelmia, sillä he saattoivat syödä kaikista muista puutarhan puista (1. Mooseksen kirja 2:16). Kielto ei liioin merkinnyt sitä, että heillä olisi ollut epäpuhtaita taipumuksia, eikä se ollut epäluottamuksen osoitus heitä kohtaan. Jos Jumala olisi kieltänyt eläimiin sekaantumisen, murhaamisen tai jonkin muun häpeällisen asian, joku olisi voinut väittää, että täydellisillä ihmisillä oli alhaisia taipumuksia, jotka oli pidettävä kurissa. Syöminen oli kuitenkin täysin luonnollista ja sopivaa.

Symboloiko kielletty hedelmä sukupuolisuhteita, kuten jotkut ovat väittäneet? Raamattu ei tue tätä näkemystä. Ensiksikin kun Jumala esitti kieltonsa, Aadam eli yksin, ja ilmeisesti tilanne pysyi tällaisena vielä jonkin aikaa (1. Mooseksen kirja 2:23). Toiseksi Jumala käski Aadamia ja Eevaa ”olemaan hedelmälliset ja lisääntymään ja täyttämään maan” (1. Mooseksen kirja 1:28). Jos kielletty hedelmä symboloi sukupuolisuhteita, on tuskin järkevää ajatella, että Jumala olisi tällä tavalla käskenyt heitä rikkomaan tiedon puuta koskevaa lakiaan ja langettanut sitten kuolemanrangaistuksen, kun he noudattivat käskyä (1. Johanneksen kirje 4:8). Kolmanneksi Eeva söi hedelmää ennen Aadamia ja antoi sitä miehelleen vasta sen jälkeen (1. Mooseksen kirja 3:6). Hedelmä ei selvästikään symboloinut sukupuolisuhteita.

Yritys päästä moraalisesti riippumattomaan asemaan

Tiedon puu oli oikea puu, mutta se edusti Jumalan oikeutta päättää Hallitsijana, mikä on hyvää ja mikä pahaa hänen ihmisluomuksilleen. Puusta syöminen ei siksi ollut pelkkää varastamista – Jumalalle kuuluvan anastamista – vaan julkea yritys saavuttaa moraalinen riippumattomuus  eli saada itse päättää asioista. Kun Saatana oli valehdellut Eevalle, että tämä ja Aadam ”eivät suinkaan kuolisi” hedelmän syömisen takia, hän väitti: ”Sillä Jumala tietää, että juuri sinä päivänä, jona te syötte siitä, teidän silmänne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin että tiedätte hyvän ja pahan.” (1. Mooseksen kirja 3:4, 5.)

Syötyään hedelmää Aadam ja Eeva eivät kuitenkaan saaneet jumalallista ymmärryskykyä hyvän ja pahan suhteen. Eeva sanoikin Jumalalle: ”Käärme minut petti.” (1. Mooseksen kirja 3:13.) Hän tiesi Jumalan käskyn ja oli jopa toistanut sen Saatanan välikappaleena toimineelle käärmeelle (Ilmestys 12:9). Hän oli siis tottelematon tahallaan. (1. Mooseksen kirja 3:1–3.) Aadamia taas ei petetty (1. Timoteukselle 2:14). Siitä huolimatta hän ei totellut uskollisesti Luojaansa vaan kuunteli vaimoaan ja valitsi hänkin riippumattomuuden (1. Mooseksen kirja 3:6, 17).

Kun Aadam ja Eeva lähtivät riippumattomuuden tielle, he vahingoittivat peruuttamattomasti suhdettaan Jehovaan ja synti painoi jälkensä heidän elimistöönsä vaikuttaen sen geneettiseen perustukseen asti. He kyllä elivät vielä satoja vuosia, mutta ”sinä päivänä”, jona he tekivät syntiä, he alkoivat kuolla niin kuin puusta katkaistu oksa kuolee vähitellen (1. Mooseksen kirja 5:5). Lisäksi he menettivät ensimmäisen kerran sisäisen rauhansa. He tunsivat itsensä alastomiksi ja yrittivät kätkeytyä Jumalalta (1. Mooseksen kirja 3:7, 8). He tunsivat myös syyllisyyttä, turvattomuutta ja häpeää. Synti herätti heissä levottomuutta, kun heidän omatuntonsa syytti heitä väärinteosta.

Uskollisuudesta itselleen ja pyhille normeilleen Jumala tuomitsi Aadamin ja Eevan aiheellisesti kuolemaan ja karkotti heidät Eedenin puutarhasta (1. Mooseksen kirja 3:19, 23, 24). Näin menetettiin paratiisi, onnellisuus ja ikuinen elämä, ja tilalle astuivat syntisyys, kärsimys ja kuolema. Miten murheellinen käänne ihmiskunnalle! Mutta heti tuomion langettamisen jälkeen Jumala lupasi tehdä tyhjäksi kaikki synnin vahingolliset seuraukset tinkimättä kuitenkaan omista vanhurskaista normeistaan.

Jehova päätti antaa Aadamin ja Eevan jälkeläisille mahdollisuuden vapautua synnin tappavasta otteesta. Hän järjesti vapautuksen Jeesuksen Kristuksen välityksellä. (1. Mooseksen kirja 3:15; Matteus 20:28; Galatalaisille 3:16.) Hänen välityksellään Jumala poistaa syntisyyden ja kaikki sen seuraukset ja muuttaa maapallon paratiisiksi alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti (Luukas 23:43; Johannes 3:16).

OLETKO MIETTINYT?

▪ Mistä tiedämme, että kielletty hedelmä ei symboloinut sukupuolisuhteita? (1. Mooseksen kirja 1:28)

▪ Mitä kielletyn hedelmän syöminen merkitsi? (1. Mooseksen kirja 3:4, 5)

▪ Minkä järjestelyn välityksellä Jumala tekee tyhjäksi synnin seuraukset? (Matteus 20:28)

[Huomioteksti s. 29]

Kielletty hedelmä ei symboloinut sukupuolisuhteita

[Kuva s. 28, 29]

Eeva halusi tulla Jumalan kaltaiseksi ja päättää itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa