Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Apua oppimishäiriöistä kärsiville lapsille

Apua oppimishäiriöistä kärsiville lapsille

Apua oppimishäiriöistä kärsiville lapsille

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA MEKSIKOSTA

Stevenin on vaikea lukea. Aina kun hän tietää, että häntä pyydetään lukemaan ääneen tunnilla, hänen vatsansa tulee kipeäksi.

Opettajien vaatimuksista huolimatta Maria ei pysty kirjoittamaan selvästi. Kotitehtävien tekeminen vie häneltä tuntikausia.

Noah lukee samat kotiläksyt yhä uudelleen. Silti hän unohtaa lukemansa, ja se näkyy huonoina arvosanoina.

STEVEN, Maria ja Noah kärsivät oppimishäiriöistä. Tavallisesti tällaiset vaikeudet liittyvät lukutaitoon. Esimerkiksi dysleksiassa eli lukihäiriössä samannäköiset kirjaimet sekoittuvat helposti toisiinsa. Muita häiriöitä ovat dysgrafia eli kirjoitushäiriö ja dyskalkulia eli laskemishäiriö. Useimpien oppimisvaikeuksista kärsivien lasten älykkyys on kuitenkin vähintään keskitasoa.

Oppimishäiriöiden merkkejä ovat viivästynyt puheen kehitys, riimien puutteellinen hahmottaminen, sanojen lausuminen toistuvasti väärin, lastenkielen pitkittynyt käyttö, vaikeus oppia kirjaimet ja numerot, kykenemättömyys ääntää joitakin yksinkertaistenkin sanojen kirjaimia, samankuuloisten sanojen sekoittaminen keskenään ja vaikeus noudattaa ohjeita. *

Tukea lapsen oppimiseen

Mitä voit tehdä, jos lapsellasi näyttää olevan jokin oppimishäiriö? Tarkastuta ensin hänen kuulonsa ja näkönsä varmistuaksesi, ettei niissä ole vikaa. * Pyydä sitten tilanteesta lääkärin arvio. Jos kyseessä on tosiaan oppimishäiriö, lapsi tarvitsee henkistä tukea. On tärkeä muistaa, että nämä häiriöt eivät liity lapsen älykkyyteen.

Hyödynnä lapsen koulun tarjoamia mahdollisuuksia, kuten erityisopetusta. Toimikaa yhteistyössä opettajan kanssa. Lapselle voidaan ehkä antaa paikka luokan etuosasta sekä lisäaikaa tehtävien tekemiseen. Opettaja voisi neuvoa häntä sekä kirjallisesti että suullisesti ja antaa hänen suorittaa kokeet suullisesti. Koska oppimishäiriöistä kärsivät lapset unohtavat usein asioita eivätkä tavarat tahdo pysyä heillä järjestyksessä, kotona voisi olla toiset oppikirjat. Lisäksi lapsen käyttöön voidaan antaa tunnilla tai kotona tietokone, jossa on oikeinkirjoitusohjelma.

Lukihäiriöisen lapsen kanssa voitaisiin pitää päivittäin lyhyitä lukutuokioita. Hänen olisi hyvä lukea tällöin ääneen, jotta vanhempi voi antaa palautetta tai korjata lukemista. Lue teksti ensin ääneen itse lapsen seuratessa sitä kirjasta. Lukekaa sitten sama teksti ääneen yhdessä. Lopuksi lapsi lukee sen ääneen yksin. Rivien alla voidaan kuljettaa viivoitinta ja vaikeat sanat korostaa kynällä. Harjoitukseen ei tarvitse käyttää kuin 15 minuuttia päivässä.

Matematiikan taitoja voidaan harjoitella käytännöllisillä tavoilla, kuten mittaamalla ruokaresepteissä mainittuja ainemääriä, käyttämällä viivoitinta puutöissä ja tekemällä ostoksia. Matemaattisia ongelmia voidaan ratkoa millimetripaperin ja kaavioiden avulla. Käsiala saattaa parantua, kun käytetään harvakseltaan viivoitettua paperia ja paksuja kyniä. Magneettikirjaimilla lapsi voi harjoitella oikeinkirjoitusta.

Myös ADHD-lasta voidaan auttaa käytännön tavoilla. Keskittymiskyvyn puutteesta kärsivään lapseen kannattaa luoda katsekontakti ennen kuin puhuu hänelle. Kotiläksyjen tekemistä varten on hyvä järjestää rauhallinen paikka, ja lapsen on annettava pitää usein taukoja. Kanavoi ylivilkkaus aktiivisuutta vaativiin kotitöihin kuten koiran ulkoiluttamiseen.

Onnistuminen mahdollista

Rakenna lapsesi vahvuuksille ja pyri kehittämään jo olemassa olevia kykyjä ja taitoja. Kiitä ja palkitse saavutusten johdosta, olivatpa ne kuinka vähäisiä tahansa. Jaa iso työ pienempiin, hallittavampiin tehtäviin, jotta lapsi voi kokea onnistumisen iloa. Havainnollista työn toteuttamiseen vaadittavia askeleita kuvien tai kaavioiden avulla.

Lapsen on tärkeää oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kun häntä motivoidaan ja tuetaan sopivasti, hän voi onnistua siinä – vaikka hän tekisikin sen vähän eri tavalla kuin muut ja siihen voisi mennä hieman enemmän aikaa.

[Alaviitteet]

^ kpl 7 Oppimishäiriöihin liittyy usein tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö (ADHD), jolle ovat ominaisia ylivilkkaus, impulsiivinen käytös ja keskittymiskyvyn puute. Ks. Herätkää! 22.2.1997 s. 5–10.

^ kpl 9 Lukihäiriö ja ylivilkkaus ovat kolme kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä.

[Tekstiruutu s. 11]

OPPIMISHÄIRIÖ KÄÄNTYY EDUKSI

”Paperilla sanat näyttivät pelkältä koukeroisten viivojen sekamelskalta. Ne olisivat aivan yhtä hyvin voineet olla jotain vierasta kieltä. Ne eivät merkinneet minulle mitään, ellei joku lukenut niitä ääneen. Opettajat pitivät minua laiskana tai epäkunnioittavana tai luulivat, etten edes yrittänyt oppia tai kuunnella. Se oli kaukana totuudesta. Kuuntelin ja yritin kovasti, mutta lukemisen ja kirjoittamisen salat eivät vain auenneet. Sitä vastoin matematiikka ja muut aineet sujuivat helposti. Opin jo nuorena keskittymään urheiluun, käytännön taitoihin, taiteisiin ja kaikkeen sellaiseen, missä saatoin käyttää käsiäni mutta mihin ei liittynyt lukemista ja kirjoittamista.

Myöhemmin valitsin käytännön ammatin. Olen sen johdosta voinut osallistua viiteen Jehovan todistajien kansainväliseen rakennusprojektiin. Koska lukeminen vaatii minulta tavallista enemmän työtä, teksti painuu myös paremmin mieleen. Tästä on ollut minulle Raamattua tutkivana ihmisenä paljon hyötyä varsinkin sananpalveluksessa. En pidäkään tätä häiriötä heikkoutena vaan etuna.” (Lukihäiriöinen Peter, joka toimii Jehovan todistajien kokoaikaisena palvelijana.)

[Kuva s. 10]

Lapset voivat olla hyvin taitavia tekemään kuvallisia muistiinpanoja kuunnellessaan tarkkaan.