Kuinka tullaan norsunajajaksi

TOISTA

Kuinka tullaan norsunajajaksi

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA INTIASTA

NARMADAJOEN varrella mahout eli norsunajaja ryhtyi valmistamaan ateriaansa. Lähellä lepäsi hänen norsunsa, ja eläimen kärsän ja etujalkojen väliin mies oli jättänyt lapsensa. Pikkuinen yritti useaan otteeseen livistää, mutta kuten kirjassa Project Elephant kerrotaan, ”makaava norsu kietoi hellästi kärsänsä lapsen ympärille ja veti hänet takaisin siihen, mihin isä oli hänet jättänyt. Isä jatkoi ruoanvalmistusta ja näytti luottavan täysin siihen, että lapsi oli turvassa.”

Ihmiset ovat käyttäneet norsuja apunaan jo 2000-luvulta eaa. lähtien. Muinaisina aikoina niitä koulutettiin etupäässä sodankäyntiin, kun taas nykyään niitä opetetaan Intiassa työeläimiksi. Norsuja käytetään puunkorjuussa, häissä, uskonnollisissa juhlissa, mainonnassa, sirkuksissa ja jopa kerjäämisessä. Miten norsut kesytetään, ja miten niitä koulutetaan?

Norsun koulutuksen oppitunti

Intiassa on useita keskuksia, joissa huolehditaan vangituista, hylätyistä tai luonnossa vahingoittuneista norsunpoikasista. Yksi tällainen keskus on Keralan osavaltiossa Konissa, missä poikasia koulutetaan työjuhdiksi. Mahoutin on ensin voitettava poikasen luottamus, ja ruokkiminen on tässä tärkeällä sijalla. Poikanen tunnistaa kouluttajansa äänen, ja kuullessaan kutsun aterialle se kiiruhtaa maidolle ja hirssipuurolle. Työhön kouluttaminen alkaa tavallisesti vasta norsun varhaisessa teini-iässä, ja työt eläin aloittaa 25-vuotiaana. Keralassa työnorsujen virallinen eläkeikä on 65 vuotta.

Mahout on valmennettava hyvin, jotta yhteistyö norsun kanssa olisi turvallista. Trichurissa Keralassa toimivan yhdistyksen mukaan uusi ajaja tarvitsee vähintään kolmen kuukauden tehovalmennuksen. Valmennukseen sisältyy muutakin kuin se, että oppii antamaan käskyjä. Ajajan on perehdyttävä norsuihin ja niiden elämään yleensä.

Aikuisen norsun kouluttaminen vie poikasen kouluttamista pitempään. Aluksi kouluttaja opettaa eläimelle suullisia käskyjä aitauksen ulkopuolelta käsin. Keralassa käytetään pariakymmentä käskyä ja merkkiä norsujen ohjailuun. Kouluttaja esittää käskyt selvällä ja kuuluvalla äänellä. Samalla hän tökkää norsua sauvalla ja näyttää, mitä sen pitää tehdä. Kun norsu tottelee, se saa palkinnoksi pienen herkkupalan. Kun kouluttaja on vakuuttunut norsunsa ystävällisyydestä, hän menee aitaukseen hyväilemään sitä, mikä lujittaa ihmisen ja eläimen keskinäistä luottamusta. Aikanaan norsu voidaan tuoda aitauksesta ulos – varovaisuutta tietenkään unohtamatta, sillä eläin on yhä jossain määrin villi. Ennen kuin norsu on täysin kesyyntynyt, se kiinnitetään kahleilla kahteen koulutuksessa apuna käytettävään norsuun, kun se viedään kylpemään tai kävelyretkelle.

Kun norsu ymmärtää sanalliset käskyt, mahout istuu sen selässä ja opettaa sille kosketukseen perustuvia käskyjä, jotka annetaan varpailla tai kantapäillä. Norsu lähtee eteenpäin, kun ajaja painaa isovarpaansa sen korvien taakse. Peruuttaminen onnistuu, kun kantapäillä painetaan sen hartioita. Sekaannusten välttämiseksi suulliset käskyt antaa vain yksi ajaja. Norsu oppii kaikki käskyt kolmessa neljässä vuodessa, eikä se unohda niitä koskaan. Vaikka norsun aivot ovat eläimen kokoon nähden pienet, se on erittäin älykäs.

Norsun hoito

Norsu on tarpeen pitää terveenä ja hyvällä mielellä. Päivittäinen kylpy on tärkeä. Eläimen kylpiessä mahout hankaa suojattinsa paksua mutta pehmeää ja herkkää nahkaa kivillä ja huolellisesti paloitelluilla kookospähkinän kuorilla.

Sitten on aamiaisen vuoro. Vehnästä, hirssistä ja rehusta valmistetaan paksua puuroa. Pääruokalaji sisältää bambua, palmunlehtiä ja heinää. Norsu on mielissään, jos ateriaa höystetään vielä porkkanalla ja sokeriruo’olla. Norsut viettävät suurimman osan ajasta syöden. Ne tarvitsevat noin 140 kiloa ruokaa ja suunnilleen 150 litraa vettä päivässä. Mahoutin onkin parasta tyydyttää nämä tarpeet, jos hän mielii pysytellä hyvissä väleissä norsunsa kanssa!

Huonon kohtelun seuraukset

Lempeää intiannorsua ei voi pakottaa työhön tai hoputtaa täysin mielivaltaisesti. Norsu voi kääntyä ajajaa vastaan, jos tämä rankaisee sitä sanallisesti tai muulla tavoin. Intialaisessa Sunday Herald -sanomalehdessä kerrottiin täysikasvuisesta urosnorsusta, joka ”vimmastui mahoutien huonosta kohtelusta. Se villiintyi ajajansa jakelemien iskujen takia – – siinä määrin, että sille jouduttiin antamaan rauhoittavaa lääkettä.” Huhtikuussa 2007 India Today International -lehdessä raportoitiin: ”Pelkästään kahden viime kuukauden aikana yli 10 urosnorsua on riehaantunut juhlissa. Viime vuoden tammikuun jälkeen raivostuneet eläimet ovat tappaneet 48 mahoutia.” Tällaisia välikohtauksia sattuu usein ajanjaksona, joka tunnetaan nimellä musth. Se tarkoittaa vuotuista kiima-aikaa, jolloin terveiden aikuisikään ehtineiden urosten veren testosteronipitoisuus nousee. Tästä seuraa aggressiivista ja arvaamatonta käytöstä muita urosnorsuja ja ihmisiä kohtaan. Musth voi kestää 15 päivästä kolmeen kuukauteen.

Norsu voi muuttua levottomaksi myös silloin kun se myydään ja mahout vaihtuu. Eläin on ilmeisen kiintynyt vanhaan hoitajaansa. Tilanteen helpottamiseksi tämä yleensä tulee norsun mukana uuteen kotiin ja huolehtii siitä yhdessä uuden hoitajan kanssa, kunnes tämä oppii tuntemaan sen mielialat. Kun mahout kuolee ja tilalle tulee uusi, eteen voi tulla vielä suurempia ongelmia. Yleensä norsu kuitenkin lopulta sopeutuu uuteen tilanteeseen.

Jotkut ihmiset saattavat pelätä tätä valtavaa maaeläintä, mutta hyvin koulutettu norsu tottelee ystävällistä ajajaa. Huomaavaisesti kohdeltua norsua ei tarvitse edes kahlita, vaikka ajaja jättäisi sen hetkeksi yksin. Hänen ei tarvitse muuta kuin asettaa keppinsä maahan niin, että sen toinen pää on norsun jalan päällä, ja käskeä eläintä pysymään paikoillaan. Norsu seisoo siinä tottelevaisesti liikkumatta. Kuten alun esimerkistä käy ilmi, norsun ja sen mahoutin välinen yhteistoiminta voi olla paitsi yllättävää myös koskettavaa. Hyvä ajaja voi tosiaan luottaa norsuunsa.

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

IHMISEN JA NORSUN PITKÄ YHTEINEN HISTORIA

Ihminen on kesyttänyt norsuja jo pitkään. Kuuluisin esimerkki menneiltä ajoilta lienee karthagolainen sotapäällikkö Hannibal. Pohjois-Afrikassa sijainnut Karthagon kaupunki kävi noin sadan vuoden kuluessa 200-luvulta eaa. alkaen Roomaa vastaan sarjan niin kutsuttuja puunilaissotia. Hannibal suunnitteli sotaretkeä Roomaan ja kokosi itselleen armeijan Cartagenan kaupunkiin Espanjaan. Hän ylitti ensin Pyreneet ja saapui nykyisen Ranskan alueelle. Sen jälkeen 25000 miehen armeija, jonka mukana kulki 37 afrikannorsua ja joukoittain kuormajuhtia, ylitti Alpit ja tuli Italiaan. Archaeology-lehti kuvaili tätä ”historian rohkeimpiin kuuluneeksi sotatoimeksi”. Armeijaa koettelivat kylmyys, lumimyrskyt, kivivyöryt ja vihamieliset vuoristoheimot. Matka oli norsuille äärimmäisen rasittava, ja ne kaikki kuolivat Hannibalin ensimmäisen Italian-vuoden aikana.

[Lähdemerkintä]

[Kuva s. 17]

Ajaja hankaa norsunsa paksua mutta pehmeää ja herkkää nahkaa.

[Lähdemerkintä]

[Kuvan lähdemerkintä s. 16]

HERÄTKÄÄ!