Abortti ei ole ongelmaton ratkaisu

BILL oli aina ajatellut, että abortti on murhaan rinnastettava vakava synti, mutta hänen ehdoton kantansa pehmeni vuonna 1975, kun kysymys tuli eteen hänen omassa elämässään. Hänen tyttöystävänsä Victoria tuli raskaaksi, eikä Bill ollut halukas sitoutumaan avioliittoon ja vanhemmuuteen. ”Asetuin heti yksinkertaisen ratkaisun kannalle ja neuvoin Victoriaa tekemään abortin”, hän kertoo.

Tuo ”yksinkertainen ratkaisu” raskauteen, joka on suunnittelematon tai ei-toivottu, on hyvin yleinen. Vuonna 2007 julkaistun raportin mukaan maailmassa tehtiin vuonna 2003 arviolta 42 miljoonaa aborttia. Siihen päätyvät kaikkiin kansoihin ja rotuihin kuuluvat naiset, joiden uskonnollinen tausta, koulutus ja tulotaso vaihtelevat laidasta laitaan, ja siihen turvaudutaan eri elämänvaiheissa murrosiästä vaihdevuosiin. Millaisen ratkaisun sinä tekisit ei-toivotun raskauden edessä? Miksi monet päätyvät aborttiin?

”En nähnyt muuta vaihtoehtoa”

”Edellinen raskauteni oli ollut todella vaikea, samoin synnytys, ja meillä oli perheessä paljon rahahuolia ja stressiä”, kertoo 35-vuotias nainen. ”Kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen olin taas raskaana. Päätimme tehdä abortin. Sydämessäni se tuntui väärältä, mutta en nähnyt muuta vaihtoehtoa.”

Naiset hankkivat abortin monista eri syistä. Joillakin on vaikea taloudellinen tilanne, toisilla suhde lapsen isään on saattanut epäonnistua – kenties huonon kohtelun vuoksi – eivätkä he halua säilyttää tähän minkäänlaisia siteitä. Toisinaan raskaus ei vain sovi naisen tai pariskunnan suunnitelmiin.

Joskus aborttiin turvaudutaan maineen vuoksi. Tällaisesta tapauksesta kertoo lääkäri Susan Wicklund aborttia käsittelevässä kirjassaan. Eräs hänen potilaansa oli sanonut: ”Vanhempani ovat hyvin uskonnollisia. – – Jos saan aviottoman lapsen, siitä koituu heille häpeää. Silloin kaikki heidän ystävänsä näkevät, että heidän tyttärensä on tehnyt syntiä.” (This Common Secret—My Journey as an Abortion Doctor.)

Kun Wicklund kysyi, mitä vanhemmat sitten ajattelivat abortin tekemisestä, tyttö myönsi: ”Sehän nyt on täysin anteeksiantamatonta. Mutta se olisi pienempi paha, koska se pysyisi salassa. Jos teen abortin, [vanhempieni] ystävät kirkossa eivät saa tietää siitä.”

Olivatpa olosuhteet millaiset tahansa, päätös raskauden lopettamisesta ei ole helppo vaan usein hyvinkin tuskallinen. Mutta ratkaiseeko se ongelmat?

Seurauksia

Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa, johon osallistui 331 venäläistä ja 217 amerikkalaista abortin valinnutta naista, kävi ilmi, että puolella kummastakin ryhmästä oli jälkikäteen kielteisiä tunteita. Lähes 50 prosenttia venäläisistä ja miltei 80 prosenttia amerikkalaisista tunsi toimenpiteen vuoksi syyllisyyttä, ja runsaat 60 prosenttia amerikkalaisista ei voinut antaa itselleen anteeksi. Koska kerran syyllisyys näyttää olevan hyvin yleinen tunne niidenkin abortin tehneiden naisten joukossa, jotka eivät pidä itseään uskonnollisina, niin miksi monet nuoret naiset kuitenkin päätyvät tähän ratkaisuun?

Usein ympäristö painostaa aborttiin voimakkaasti.  Vanhemmat, puoliso tai hyvää tarkoittavat ystävät saattavat pitää aborttia pienempänä pahana ja kannustaa siihen. Nainen voi tällöin tehdä hätäisen päätöksen ottamatta huomioon kaikkia asianhaaroja. Aborttiin liittyviin mielenterveysriskeihin perehtynyt tri Priscilla Coleman sanoo: ”Kun päätöksenteon stressi on ohi ja toimenpide on tehty, nainen alkaa taas ajatella normaalisti, ja hän alkaa usein tuntea voimakasta syyllisyyttä, surua ja katumusta.”

Katumus keskittyy usein yhden kysymyksen ympärille: tekikö abortti lopun jo alkaneesta ihmiselämästä? Eräässä tutkimuksessa todettiin monien aborttia harkitsevien naisten saaneen ”sen käsityksen, että toimenpiteessä poistetaan ainoastaan ’kudosta’. Naiset kertoivat, etteivät he olisi suostuneet siihen, jos he olisivat tietäneet tosiasiat.” (South Dakota Task Force to Study Abortion.)

Tutustuttuaan aborttiin päätyneiden 1940 naisen ”yllättäviin ja riipaiseviin lausuntoihin” tutkijat sanoivat: ”Monet näistä naisista ovat vihaisia ja surullisia menetettyään lapsen, jota ei pitänyt olla edes olemassa.” Tutkijat jatkoivat: ”Tieto siitä, että on aiheuttanut oman lapsensa kuoleman, vaikuttaa usein musertavasti.”

Miten asia on? Onko abortti vain kudoksen poistamista raskaana olevan naisen elimistöstä, vai onko sikiö elävä ihmisyksilö jo kohdussa?

[Tekstiruutu/Kuvat s. 4]

SYNNYTYS VAI ABORTTI?

Eräässä vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin teiniraskauden kokeneiden naisten myöhempiä elämänvaiheita. Puolet tytöistä oli synnyttänyt lapsensa ja puolet tehnyt abortin. ”Synnyttäneet tarvitsivat abortin tehneisiin verrattuna harvemmin psykiatrista apua, heillä oli vähemmän univaikeuksia, ja heidän joukossaan oli vähemmän marihuanan käyttäjiä.” (Journal of Youth and Adolescence.)

Eräs toinen tutkimus kokosi yhteen ”maailman neljän suurimman sairauskertomuksiin perustuvan tutkimuksen tulokset”. Ne osoittivat, että ”naisilla, joiden tiedetään tehneen abortin, on enemmän erilaisia mielenterveysongelmia kuin naisilla, joille ei ole tehty aborttia”. (Report of the South Dakota Task Force to Study Abortion—2005.)