Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kiintymyksen osoittaminen tärkeää

Kiintymyksen osoittaminen tärkeää

Kiintymyksen osoittaminen tärkeää

”HALATKAA heitä usein!” neuvoi lastenpsykiatrian professori äitiä, joka oli juuri synnyttänyt ensi kertaa ja saanut kaksoset. Äiti oli kysynyt professorilta, kuinka kasvattaa lapset mahdollisimman hyvin. ”Rakkautta ja kiintymystä täytyy osoittaa monin tavoin”, professori lisäsi. ”Lapsia täytyy halata ja suukotella, heitä kohtaan täytyy olla hellä, ymmärtävä, iloinen, antelias ja anteeksiantava, ja tarpeen tullen heille on annettava järkevää kuria. Meidän ei tulisi koskaan olettaa lastemme tietävän automaattisesti, että rakastamme heitä.”

Tiffany Field, Touch Research -tutkimuslaitoksen johtaja Miamin yliopistosta Floridasta, näyttää olevan samoilla linjoilla professorin kanssa. ”Kosketus on lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille yhtä tärkeää kuin ovat ravinto ja liikunta”, hän vahvistaa.

Aikuisetkin tarvitsevat fyysisiä kiintymyksen ilmauksia. Psykologi Claude Steiner tuli erään tutkimuksensa perusteella siihen johtopäätökseen, että sanallinen rohkaisu ja fyysiset kiintymyksen ilmaukset ovat iästä riippumatta erittäin tärkeitä ihmisen henkiselle hyvinvoinnille. Työssään monista iäkkäistä huolehtiva sairaanhoitaja Laura sanoo: ”Olen huomannut, että kiintymyksen ilmaiseminen vanhuksia kohtaan vaikuttaa heihin todella myönteisesti. Kun heitä kohdellaan ystävällisesti ja kosketetaan, voidaan voittaa heidän luottamuksensa ja he noudattavat mielellään ohjeita. Lempeä kohtelu vahvistaa lisäksi heidän omanarvontuntoaan ja itsekunnioitustaan.”

Kiintymyksen ilmaiseminen hyödyttää yhtä lailla sen osoittajaa. Jeesus Kristus sanoikin: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) On erityisen palkitsevaa osoittaa hellää kiintymystä niitä kohtaan, jotka ovat huolestuneita tai masentuneita tai tuntevat itsensä turvattomiksi. Raamatussa on monia kertomuksia siitä, kuinka tällaisia ihmisiä autettiin ilmaisemalla hellää kiintymystä.

Voimme vain kuvitella, kuinka lohduttavalta epäilemättä tuntui yhteiskunnan hyljeksimästä ”täynnä spitaalia” olevasta miehestä, kun itse Jeesus Kristus kosketti häntä myötätuntoisesti (Luukas 5:12, 13; Matteus 8:1–3).

Myös iäkäs profeetta Daniel tunsi itsensä varmasti paljon vahvemmaksi, kun Jumalan enkeli rohkaisi häntä lämpimästi ja kosketti häntä kolme kertaa. Nuo hellät kosketukset ja rakentavat sanat toivat juuri sen avun, jota Daniel tarvitsi toipuakseen fyysisestä ja henkisestä uupumuksesta. (Daniel 10:9–11, 15, 16, 18, 19.)

Erään kerran apostoli Paavalin rakkaat ystävät matkustivat noin 50 kilometriä Efesoksesta Miletokseen tapaamaan häntä. Siellä Paavali kertoi heille, etteivät he ehkä näkisi häntä enää. Hänen on täytynyt tuntea itsensä hyvin rohkaistuneeksi, kun nuo uskolliset ystävät ”syleilivät ja suutelivat häntä” (Apostolien teot 20:36, 37, Kirkkoraamattu 1992).

Sekä Raamattu että tieteelliset tutkimustulokset kannustavat meitä osoittamaan kiintymystä toisiamme kohtaan. Tämän tarpeen tyydyttäminen tekee meille hyvää fyysisesti ja henkisesti. Vilpittömän kiintymyksen ilmaiseminen sopivalla tavalla ei selvästikään ole vain lapsia varten.