Skip to content

Skip to table of contents

Vakai Ki He Māmaní

Vakai Ki He Māmaní

Vakai Ki He Māmaní

Ko e pēseti nai ‘e 17 ‘o e fānau ako Pelēsila ta‘u 10 ki he 13 ‘oku nau kau he houtamakí—‘a ia ko e fa‘ahinga ‘oku ma‘ukovia pe ko e fa‘ahinga ‘oku nau fakahoko.​—O ESTADO DE SÃO PAULO, PELĒSILA.

Ko e toto mā‘olungá, lahi e ngakó, makamaka he kofuuá, mo e ngaahi palopalema he ‘até ‘oku ma‘u ia he taimí ni ‘i he fānau ‘i lalo hifo he ta‘u 12. Ko e hā e ngaahi tupu‘anga tefitó? Ko e founga mo‘ui lahilahi tangutú, fu‘u lahi e me‘akai vevé, mo e fu‘u mamafá.—ABC, SIPEINI.

Ko e fakamole hono ‘ohake ha ki‘i tama ne fā‘ele‘i ‘i he 2008 ‘o a‘u ki hono ta‘u 18 ‘i ha fāmili ‘oku faka‘avalisi ‘o ‘i ha tu‘unga fe‘unga ‘ene pa‘anga hū maí ‘i ‘Ameliká ko e $221,190 ($291,570 nai ‘i he fe‘unu‘aki ki he hikihiki e totongi ‘o e koloá),” fakatatau ki hano fakafuofua‘i fakapule‘anga.—POTUNGĀUE NGOUE ‘A E ‘IUNAITE SETETÉ, AMELIKÁ.

Ngalo ‘a e Anga ‘o e Va‘ingá

Ko e vahe nima ‘e taha ‘o e ngaahi mātu‘a ‘i Pilitāniá ‘oku nau taukave‘i kuo ngalo ‘a e “anga ‘o e va‘inga mo ‘enau fānaú,” fakatatau ki ha savea ki muí ni. Ko e vahe tolu ‘e taha ‘oku nau fakahaa‘i ‘oku nau fakapipiko‘ia he va‘ingá, lolotonga ia ko e ni‘ihi kehé ‘oku ‘ikai hanau taimi pe fakakaukau ki ai. Fekau‘aki mo e ola ‘o e saveá, ‘oku pehē ‘e Palōfesa Tanya Byron, ko ha toketā ‘atamai: “‘Oku ‘i ai ‘a e tafa‘aki mahu‘inga ‘e fā ke ma‘u ai ha taimi va‘inga lavame‘a ‘i he vaha‘a ‘o e ngaahi mātu‘á mo e fānaú: ko e ako, fakaue‘iloto, feohi mo e fetu‘utaki.” Neongo ko e mātu‘a ‘e 1 ‘i he 3 na‘a nau fili ke va‘inga he ngaahi keimi fakakomipiutá mo ‘enau fānaú, ko e fu‘u tokolahi ‘o e fānaú ‘oku nau sai‘ia ange ke va‘inga ‘i he ngaahi keimi ko ení ‘ia kinautolu pē. ‘Oku kau he ngaahi va‘inga ‘oku loto ‘a e tokolahi taha ‘o e kau ta‘u 5 ki he 15 ke kau fakataha ai mo ‘enau mātu‘á ‘a e ngaahi va‘inga ‘i tu‘á mo e va‘inga ‘i he papa va‘ingá.

Talanoa ki Mu‘a ke Mohé

‘Oku tu‘uaki mai ha ngāue he ‘Initanetí ‘e tokoni ki he ngaahi tamai ‘oku nau fu‘u femo‘uekina ke lau ‘a e ngaahi talanoa ki mu‘a ke mohé ki he‘enau fānaú. “‘Oku hiki ‘i he polokalama fakakomipiutá ‘a e le‘o ‘o e ngaahi tamai ‘oku nau lau ha talanoa ki mu‘a ke mohé, tānaki atu ki ai ha fasi mo e ngaahi ongo pea ‘īmeili ha fasi ki he ki‘i tamá,” ko e fakamatala ia ‘a e Daily Telegraph ‘i Seneé. Kae kehe, ko e kau mataotao ‘i he vaha‘angataé ‘oku nau veiveiua. “‘Oku kau ki he lautohí hono langa hake ha vaha‘angatae,” ko e lau ia ‘a Dr. Richard Fletcher fekau‘aki mo ha polokalama fakatotolo ki he ngaahi fāmilí ‘i he ‘Univēsiti Newcastle, ‘i ‘Aositelēliá. ‘Oku kau ki ai ‘a e feohi e ngaahi tamaí mo ‘enau fānaú, kuku kinautolu, pea kakata mo kinautolu. ‘Oku ‘ikai lava ke fetongi ‘e ha ‘īmeili ‘a e ngaahi ‘aonga ‘o e tangutu hifo ‘o lautohi ki ho‘o tamá, ko e lau ia ‘a Fletcher.