Al-Khwarizmi kirjoitti kymmenjärjestelmän soveltamisesta käytäntöön. Lisäksi kirjassaan Kitab al-jabr wa’l muqabalah (’kirja palauttamisesta ja tasapainottamisesta’) hän selitti ja kansantajuisti tiettyjen matemaattisten ongelmien ratkaisumenetelmää. Kirjan nimessä olevasta sanasta al-jabr juontuu suomen kielen sana ”algebra”. Tiedekirjoittaja Ehsan Masoodin mukaan algebran voidaan sanoa olevan ”tärkein koskaan keksitty yksittäinen matemaattinen työkalu, joka hyödyttää kaikkia tieteenhaaroja”. *

”Lukemattomat koulunpenkillä istuneet nuoret olisivat toivoneet, että [al-Khwarizmi] olisi antanut asian olla”, letkauttaa eräs kirjailija. Joka tapauksessa al-Khwarizmi totesi itse, että selittämällä matemaattisia menetelmiä hän pyrki yksinkertaistamaan laskutoimituksia,  joita tarvitaan muun muassa kaupankäynnissä, perinnönjaossa ja maanmittauksessa.

Vuosisatoja myöhemmin länsimaiset matemaatikot, kuten Galileo Galilei ja Leonardo Fibonacci, pitivät al-Khwarizmia suuressa arvossa hänen yhtälöitä koskevien havainnollisten selitystensä vuoksi. Al-Khwarizmin työ tasoitti tietä myöhemmälle algebran, aritmetiikan ja trigonometrian tutkimukselle. Trigonometrian ansiosta Lähi-idän oppineet saattoivat laskea kolmioiden kulmien suuruudet ja sivujen pituudet sekä ottaa edistysaskeleita tähtitieteessä. *

Al-Khwarizmin työlle rakentaneet oppineet kehittivät uusia desimaalilukujen käyttötapoja sekä uusia tekniikoita pinta-alan ja tilavuuden selvittämiseksi. Lähi-idän arkkitehdit ja rakentajat käyttivät näitä edistyksellisiä menetelmiä kauan ennen länsimaisia kollegoitaan, joille ne tulivat tutuiksi ristiretkillä ja joiden mukana ne myöhemmin kulkeutuivat heidän kotimaihinsa muslimivankien ja -siirtolaisten myötävaikutuksella.

Aikanaan al-Khwarizmin teokset käännettiin latinaksi. Italialaista matemaatikkoa Leonardo Fibonaccia (n. 1170–1250), joka tunnetaan myös nimellä Leonardo Pisalainen, pidetään yleensä intialais-arabialaisten numeroiden isänä länsimaissa. Hän sai niistä tietoa Välimeren maihin tekemillään matkoilla. Sen jälkeen hän kirjoitti kirjan Liber abaci (’helmitaulun kirja’).

Kesti satoja vuosia ennen kuin al-Khwarizmin selitykset tulivat yleisesti tunnetuiksi. Nykyään hänen menetelmänsä ja niihin pohjautuva matematiikka kukoistavat tieteessä ja tekniikassa, puhumattakaan kaupankäynnistä ja teollisuudesta.