Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

LA KATIK LAMXUK JA ESTRES

¿Jas oja kʼuluk bʼa mi oj jelxuk ja estres?

¿Jas oja kʼuluk bʼa mi oj jelxuk ja estres?

Bʼa mi oj jelxuk ja estres, tʼilani oja wa tʼabʼana kʼujol jawa sakʼanili, ja jastal waxa wilabʼaj soka tuk, jawa kʼelsatik sok ja jas mas tʼilanawuj ja bʼa wa sakʼanili. Ja artikulo it ayiʼoj rasonik bʼa jel xkoltani bʼa oj skoltaya yijel och ja estres ma asta bʼa oj lamxuk.

Mok chamuka kʼujolex sbʼaja jecheli

«Nunka mok chamuka kʼujolex sbʼaja jecheli, yujni ja jecheli pilan chamkʼujolik oj yijani» (MATEO 6:34).

Jas wa stojolan. Ja chamkʼujoliki kʼotelni parte ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe mokto apensaraʼuk ja jas oj ekʼuk ja bʼa jecheli. Mas lek leʼa modo bʼa mi oj chamuka kʼujol ja bʼa tyempo jakumto.

  • Ja estres oj yijanawi kʼankʼunel bʼa wego ay jas oja kʼuluk. Anto, ¿jas oj bʼobʼa kʼuluk? Bʼajtan, aʼa tʼabʼana kʼujol mini jas oj bʼobʼa kʼuluk bʼa mi oja kʼulabʼaj estresar, pe ta jel xchama kʼujol jun jasunuk bʼa mi xbʼobʼ wa lamxuk, masni jel oja kʼulabʼaj estresar. Xchabʼil, ajuluka kʼujol mi jach wa x-el kʼot ja jastal waxa pensarani.

La katik ajyuk jkʼelsatik bʼa mi jelxeluk

«Ja biboʼil bʼa satkʼinali [...] wa x-och rason» (SANTIAGO 3:17).

Jas wa stojolan. Mok wajuka kʼujol ja jas mi jel lek oj elkʼoti. Moka majlay bʼa lek oj chʼak elkʼot ja jas oja kʼuluki sok mini sbʼaja tuki.

  • Chʼin aʼabʼaj, aʼajyuka kʼelsatik bʼa oj lajxukawuj sok naʼa ja stikʼanil wa xlajxi awuji soka bʼa tuki. Ta akʼulan, ja weʼn soka matik teya moki oj ajyuke gusto sok lek oj cha elkʼot ja jastik junuki. Chomajkil, tolabida gusto ajyan. Yajni wala tsenitik, asta ja yajni ay jas mi lek wa x-elkʼoti, wa xkatik eluk ja jas wa xyaʼa estresi sok wa xkaʼatik kulan.

Naʼa ja jas wa skʼulana estresari

«Jun winik bʼa wa spensaran lek ojni ajyuk laman» (PROVERBIOS 17:27).

Jas wa stojolan. Ja pensarik bʼa mi stojoluk wani stimawotik bʼa spensarajel jaman lek, ja yuj leʼa modo bʼa ajyel laman.

  • Naʼa jasa wa skʼulana estresari sok jastal waxa wabʼi. Jun sjejel, yajni waxa wabʼ estresado aya, paklay jawa pensari, ja jastal waxa wabʼ aya sok jawa modo. Chomajkil ojni bʼobʼ wa och juʼun. Ta waxa naʼa jastal waxa wabʼ ja yajni estresado aya, ojni bʼobʼ wa lamxuk. Chomajkil, pensaraʼan jujuntik modo bʼa oj wa elkan ja jas wa skʼulana estresari. Ta mi xbʼobʼ wa elkan leʼa modo jastal oj wa lamxuk. Jun sjejel, chapani lek jawa waʼteliki sok jawa tyempo.

  • Mi junukxta wa skʼulanotik estresar ja jastik junuki, yujni tuktukil modo wa xkilatik ja jastik junuki. Ja yuj, ja tuk mini pasiluk oj yabʼyotik stojol ¿Jas mixa leʼa modo skʼulajel ja it?

    1. Mok wegoxta apensaraʼuk jas mi lekuk bʼa tuk. Ta ay ma xchʼika sbʼaj ja bʼa cholana, ta apensaraʼan ja weʼn ke gana skʼulan, ojni tajkan. Mas lek pensaraʼan ke mi ganaʼuk skʼulan. Bʼobʼta jachukniʼa.

    2. Awajuka kʼujol jastik junuk bʼa lek. Ta oj albʼan smajlajel ja bʼa aeropuerto ma oj skʼuluka atender jun loktor, aʼel slekilal ja tyempo jaw bʼa skʼumajel ma ila jastal wajum jawa waʼtel ma jawa correo.

    3. Ila ja jastik ti chʼikani. Jobʼo abʼaj: «¿Jachʼto maʼ oj kil ja wokol ja jecheli ma ja semana jakumi?». Nebʼa yiljel stukil ja wokol bʼa mey stʼilanil sok ja bʼa ay stʼilanil.

Iʼa juna sakʼanil bʼa chapan

«Kʼulanik yibʼanal bʼa jun modo toj sok chapan lek» (1 CORINTIOS 14:40).

Jas wa stojolan. Kʼujolan bʼa yijel juna sakʼanil bʼa chapan.

  • Jpetsaniltik wa xkʼanatik bʼa oj ajyuk tʼun chapan ja bʼa jsakʼaniltiki. Yajelkan mas tsaʼan ja jastik junuki mi chapanuk wa xya ajyuk sok wa xyakitik estres, sok wani xyaʼakan ke kada ekʼele oj kan kechan aʼtelik. ¿Jas yuj mixa nocho ja tojelalik it?

    1. Kʼulan jun wa horario bʼa oj lajxukawuj sok nocho.

    2. Ila sok tojo ja tikʼe pensarik bʼa wa xyiʼaja yajelkan tsaʼan ja jastik junuki.

Yijel jun sakʼanil bʼa mi jelxeluk

«Masni lek jun lubʼe jijlel yuj chabʼ lubʼe tsatsal aʼtel sok yijel spatik ja ikʼi» (ECLESIASTÉS 4:6).

Jas wa stojolan. Ta jel xwaj kʼujoltik ja kaʼteltiki mixani xkan kiptik sok jtyempotik bʼa yabʼjel stsamalil ja slekilal ja tsatsal kaʼteltiki.

  • Mok jelxan ja jastal waxa wila ja aʼteli soka takʼini. Ajyel kujtik mas takʼin mini xyaʼa gustoʼil sok mini slama ja estresi. Pes wani xbʼobʼ ekʼ spakaxil. Jastalni wa xyala ja Eclesiastés 5:12, «yuja jitsan jastik yiʼoj ja riko mini x-aji och swayelyuj». Ja yuj, ajyan gusto soka janekʼ awiʼoji.

  • Pila tyempo bʼa oja bʼi abʼaj. Ta waxa kʼulan jastik bʼa waxa wiʼaj gusto, ojni ya elukawi ja estresi. Pe aʼa tʼabʼana kʼujol ke yajel ekʼ tyempo sok jastik junuk bʼa kechan oj ajyan kulan, jastal skʼeljel telebisyon, bʼobʼta mini jel oj skoltaya.

  • Mok jel wa ekʼ tyempo soka aparatoʼik. Mok wawantoxta oja kʼel jawa korreoʼik, jawa mensajeʼik ma ochel bʼa internet. Ta mi jeluk stʼilanil, moka kʼumuk ja korreoʼik bʼa ti chʼikan soka wa waʼtel ja yajni wana jijleli.

Talnay jawa sakʼanili

«Ja yajelyi ejersisio ayni yiʼoj tʼun slekilal» (1 TIMOTEO 4:8).

Jas wa stojolan. Yajelyi ejersisio tikʼan jelni lek ja bʼa jsakʼaniltiki.

  • Kʼajyan skʼulajel jastik bʼa oja wil slekilal. Ja ejersisio wani xbʼobʼ stsatsankʼujoluka sok wa xbʼobʼ skoltaya bʼa mi oj kʼulajuk ganar jawa kuerpo yuja estres. Abʼan jastik bʼa oj skoltaya sok mok ekʼ yora jawa waʼeli. Kʼujolan bʼa oj jijlan lek.

  • Moka leʼ «akoltajel» soka mayi, ja droga ma ja yujel trago. Pes mas tsaʼan wa xyaʼa estres, yujni wa sjomo ja jsakʼaniltik sok wa xchʼaka jtakʼintik.

  • Kaʼax bʼa loktor ta waxa wabʼ mixa xbʼobʼa lam ja estres. Slejel akoltajel sok june maʼ chapan mini wa xkʼan yal ke mixa la makuni.

Ila ja jas mas tʼilani

Ilawik lek ja «jastik junuk ja mas tʼilani» (FILIPENSES 1:10).

Jas wa stojolan. Paklay lek jaʼankʼujol ja jastik mas tʼilani.

  • Aʼoch juʼun bʼa jachuk oj ajyuk chapan ja jastik mas tʼilani. Ja it oj skoltaya bʼa oj wajuka kʼujol ja jastik mas tʼilani sok yiljel jastik junuk oja wakan tsaʼan, oj wa ekʼyi pilan ma mi oja kʼuluk.

  • Ja bʼa yoj semana, tsʼijbʼan ja jastik oja kʼuluki sok janekʼ tyempo oj yiʼ awuj. Tsaʼan tixa pensaraʼan lek jastal oj wa makunuk lek ja tyempo. Ta waxa wabʼ mi jel tʼenan ayuka, oj lamxuk jawa estres.

  • Pila tyempo bʼa oj jijlan. Kʼotan tekʼan, ama jutsʼinuk, ojni stula sok oj ya lamxuk jawa estres.

Leʼa akoltajel

«Ja winik maʼ jel yatsʼan ja skʼujoli jelni chamkʼujol aya, pe ja lekil kʼumal jelni xtulwaniʼa» (PROVERBIOS 12:25).

Jas wa stojolan. Ja yajxta oj kʼumajanan sok tsamal wani xbʼobʼ stsatsankʼujolana.

  • Alayabʼ juna wamigo ja jastal aya xa wabʼi. June maʼ waxa jipa akʼujol wani xbʼobʼ skoltaya bʼa oja wil ja jastik junuk bʼa pilan modo ma bʼobʼta ojni ya pensaraʼuk tuk jasunuk bʼa mini tʼun apensaran. Yaljel ja jastal aya xa wabʼi ojni skoltaya bʼa mas lek oj ajyan.

  • Kʼana akoltajel. ¿Oj maʼ bʼobʼa wa ekʼyi pilan jawa waʼteli ma slejel ma oj skoltaya?

  • Ta juna moj aʼtel wa skʼulana estresar, leʼa modo stojbʼesel. Jun sjejel, ¿oj maʼ bʼobʼa walyabʼ tsamalxta sok yajxta jas yuj mi lek xya ajyani? (Proverbios 17:27). Ta mi xtojbʼi, mixani junukxta ja jastal oja wilabʼajsoki.

Talnay ja jastal waxa wilabʼaj soka Dyos

«Jel gusto wa x-ajyiye ja matik tʼabʼan skʼujole bʼa tʼilan oj snebʼ-e sbʼaja Dyosi» (MATEO 5:3).

Jas wa stojolan. Ja keʼntik mi kechan wa xmakunikujtik jwaʼeltik, jkʼutik, jnajtik, cha tʼilani oj jnebʼtik bʼa Dyos. Bʼa ajyel gusto, tʼilani oj jnatik ke wa xmakunikujtik sok oj jnebʼtik bʼa Yeʼna.

  • Yajelyi orasyon jelni oj koltanuk. Ja Dyosi wa slokowa bʼa oja walyabʼ spetsanil ja jas wa xchama kʼujoli, yujni ja yeʼn wa xcham skʼujola mok (1 Pedro 5:7). Yajelyi orasyon sok spensarajel bʼa jastik wa xtulwani ojni yawi lamanil (Filipenses 4:6, 7).

  • Kʼuman jastik bʼa oj ya mojxan soka Dyos. Ja rasonik paklaxi ja bʼa rebista it tini ay bʼa Biblia, tsʼijbʼaxi bʼa oj nebʼtik mas bʼa Dyos. Ja rasonik it ojni skoltayotik bʼa oj ajyuk «jbiboʼiltik» sok «spensarajel lek» (Proverbios 3:21). ¿Jas yuj mi xwa ajyuka kʼelsat bʼa skʼumajel ja Biblia? Ja libro bʼa Proverbio juni tsamal libro bʼa oj kʼe akʼumuk.