Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

Consejoetik yuʼun tseʼel yoʼtan-a te familia

Consejoetik yuʼun tseʼel yoʼtan-a te familia

Te nujpunel sok te alnichʼanetik, jaʼ jun mukʼul majtanil te yakʼoj te Jpaswanej kuʼuntik. Te bitʼil ya skʼan te tseʼeluk koʼtantik ta familia, yakʼbeyojotik consejoetik te ya xjuʼ ya jtatik ta Biblia. Ta artículo ini ya kiltik cheʼoxebuk.

Mamalalil, kʼuxuk ta awoʼtan te awiname

«Te winiquetic, cʼux me acʼa yaʼiy ta yoʼtanic te yihnamic hich te bin utʼil cʼux ya yaʼiyic stuquel te sbaqʼuetalique. Te machʼa cʼux ya yaʼiy te yihnam, ha nix cʼux ya yaʼiy sba, como mayuc machʼa ya spʼaj te sbaqʼuetal, ya smacʼlin soc ya scanantay» (EFESIOS 5:28, 29).

Te mamalalil jaʼ jolal ta yutil na (Efesios 5:23). Pero jun lekil mamalalil ma tulan yoʼtan, te bin ya spase jaʼ te kʼux ya yaʼiy te yinam, ya skanantay sok ya yakʼbey te bin ya xtuun yuʼun. Jaʼnix jich ya spas tulan yuʼun ayuk stseʼelil yoʼtan te yinam sok ma jaʼuk ya spas te bin ya skʼan yoʼtane (Filipenses 2:4). Te kʼalal ya xkʼopoj soke, ya yalbey te bin yaʼiyel ya yaʼiy sba sok te bin ya snope, pero jaʼnix jich ya schʼam yaʼiy te bin ya x-albote. Ma slab oʼtantay, ma smaj sok ma xyalbey chopolkʼop (Colosenses 3:19).

Inamil, ichʼa ta wenta te amamalale

«Te antse acʼa yichʼ ta cuenta te smamalale» (EFESIOS 5:33).

Kʼalal te inamil ya yichʼ ta mukʼ sok ya skoltay te smamalal ay lamalkʼinal ta yutil na. Teme ay ban ya xchʼay te smamalal ma spejkʼanbey skʼoplal, ya yichʼ ta mukʼ sok ya yakʼ ta ilel te ay slamalil yoʼtan (1 Pedro 3:4). Jaʼnix jich te kʼalal ya schajpanik te kʼope, ya snaʼ te bin-ora ya spas sok leknax ya skʼopon (Eclesiastés 3:7).

Junuk awoʼtan ta anujpunel

«Te winic [...] ya yicʼ sba soc te yihnam, junax ya xcʼoht schebalic» (GÉNESIS 2:24).

Te kʼalal ya xnujpunik te winik sok te ants jun-nax ya xkʼot ta schebalik, jaʼ yuʼun ya skʼan ya spasik tulan yuʼun jichuk ayik ta spisil-ora. ¿Binwan-utʼil? Jaʼ te yakuk yalbey sbaik ta jamal te bin ay ta yoʼtanik sok te talel kʼaxeluk ya yakʼbey sba yil yutsil yoʼtanik. Maʼyuk bin-ora ya xway sok yan teme ma smamalaluk o yinamuk, melel kʼax kʼux ta aʼiyel teme ay machʼa jich ya spas sok ma smukʼulinix sba yoʼtanik sok ya sjin te familia (Hebreos 13:4).

Meʼil tatiletik, nojptesa te awal anichʼnabik

«Nohptesa te alal ta stojil be, aunque mamalix, ma ba ya yihquitay hilel» (PROVERBIOS 22:6).

Te aʼtelil yakʼbeyoj Dios te meʼil tatiletik jaʼ te yakuk snojptes te yal snichʼnabik, te lekuk stalelik sok te yakuk yakʼbeyik yil jun lekil ejemplo (Deuteronomio 6:6, 7). Teme ay bin ma lek ya spas te alnichʼane, te lekil meʼil tatiletik ma xlijk slab yoʼtanik ta ora, jaʼ ya spasik te bin ya yal te texto ini: «Chapaluquex me apisilic yuʼun yaʼiyel ta ora te bin ya yichʼ halel, ma me orahuc ya xcʼopojex, soc ma me orahuc ya xʼilinex» (Santiago 1:19). Teme ya yakʼbeyik castigo ya spasik yuʼun kʼux ta yoʼtanik, ma yuʼunuk te ay slab yoʼtanik.

Alnichʼanetik, chʼuunbeya smantal te ameʼ atatik

«Al-nichʼanetic, chʼuhumbeyahic smandar te ameʼatatic [...]. lchʼa ta mucʼ te atat soc anan» (EFESIOS 6:1, 2).

Te alnichʼanetik ya skʼan ya schʼuunbeyik smantal sok ya yichʼik ta mukʼ te smeʼ statik. Te kʼalal jich ya spasik ya x-ayin lamalkʼinal sok tseʼel oʼtanil ta familia. Te kʼalal ayix yaʼbilalik-a te alnichʼanetike, ya yakʼik ta ilel te ya yichʼ ta mukʼ te smeʼ statik kʼalal ya skanantayik, ya yilik teme lek ay te snaik o ya yakʼbeyik takʼin te kʼalal ya xtuun yuʼunik (1 Timoteo 5:3, 4).