Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

46. KERTOMUS

Jerikon muurit

Jerikon muurit

MIKÄ saa nämä Jerikon muurit luhistumaan? Näyttää siltä kuin niihin olisi osunut suuri pommi. Mutta tuohon aikaan ei ollut pommeja eikä edes tykkejä. Tämäkin on Jehovan ihme. Katsotaanpa, miten se tapahtui.

Kuuntele, mitä Jehova sanoo Joosualle: ’Sinun on sotilaittesi kanssa marssittava kaupungin ympäri. Kiertäkää se kuutena päivänä, kerran kunakin. Kantakaa liiton arkkua mukananne. Seitsemän papin tulee kulkea sen edellä ja puhaltaa torviinsa.

Seitsemäntenä päivänä teidän on marssittava kaupungin ympäri seitsemän kertaa. Puhaltakaa sitten pitkään torviinne, ja nostakoon jokainen suuren sotahuudon. Ja muurit luhistuvat maan tasalle.’

Joosua ja kansa tekevät niin kuin Jehova käskee. Kaikki ovat marssiessaan vaiti. Kukaan ei sano sanaakaan. Kuuluu vain torvien ääni ja marssivien jalkojen töminä. Jerikossa olevien Jumalan kansan vihollisten on täytynyt pelätä. Näetkö punaisen nauhan, joka riippuu yhdestä ikkunasta? Kenen ikkuna se on? Aivan, Rahab on tehnyt niin kuin kaksi vakoojaa käskivät hänen tehdä. Koko hänen perheensä on sisäpuolella katsomassa hänen kanssaan, mitä tapahtuu.

Lopulta, seitsemäntenä päivänä, kun kaupunki on kierretty seitsemään kertaan, torvet soivat, sotilaat huutavat ja muurit luhistuvat. Sitten Joosua sanoo: ’Tappakaa kaikki kaupungin asukkaat ja polttakaa kaupunki. Säästäkää vain hopea, kulta, kupari ja rauta ja tuokaa se Jehovan teltan aarteistoon.’

Kahdelle vakoojalle Joosua sanoo: ’Menkää Rahabin taloon ja tuokaa hänet ja hänen koko perheensä ulos.’ Rahab ja hänen perheensä säästetään aivan niin kuin vakoojat olivat hänelle luvanneet.