KOYE ikke kainore laitto? Beettu tenne wiliiˈlichchosi dibi yinanni moyichchi afiinni gatise kaino. Kuni moyichchi daye wiliiˈlichcho itara adhe haˈrino. Ikkollana beettu shorranni mare wiliiˈlichchosi dibi afiinni gatisi. Moyichchuno alba hige dayisita kayinni gane kareenna reyi! Wole yannarano mitte gerechcho doobbiichchu afiinni gatisino. Kuni beetti diworbaho? Isi ayeetiro afootto?

Kuni wedellichchi Daawitiiti. Isi Beeteleemete katamira heeˈranno. Ahaahisi Iyyoobeediiti; Iyyoobeedi Ruutinna Booeezi beettooti. Ruutinna Booeezi qaagatto? Daawiti anni Isseyiiti. Daawiti annisi gereewo allaalanno. Daawiti ilaminohu Yihowa Saaooli nugusa ikkara doorihunni 10 diri gedensaanniiti.

Mitto barra Yihowa Saamueeli togo yii: ‘Zayite haadhe Beeteleemete heeˈrannohuwa Isseyi qae haˈri. Oososi giddo mitto nugusa ikkara dooroommona.’ Saamueeli Isseyiha bayira beetto Eeliyaabi lai wote, ‘Yihowa doorinohu konneeti’ yee hedi. Yihowa kayinni togo yiisi: ‘Hojjasinna xummesi laˈooti. Nugusa ikkara iso didooroommona.’

Konni daafira Isseyi Aminaadaabi yinanni beettosi Saamueeliwa abbi. Saamueeli kayinni, ‘Deeˈni. Yihowa isono didoorino’ yiisi. Aantete Isseyi Saama yinanni beettosi abbi. Saamueelino, ‘Deeˈni. Yihowa konneno didoorino’ yii. Isseyi lamala oososi aante aantetenni Saamueeliwa abbi; ikkollana Yihowa insa giddonni mittono didoorino. Saamueelino, ‘Oosokki tenne callaatini?’ yee Isseyi xaˈmi.

Isseyi togo yee qoli: ‘Maaˈniidihu gatino; kayinni gereewo allaalanni wolewa no.’ Saamueeli Daawiti abbineenna laˈˈanno wote, xuma beettooti. Yihowano, ‘Ani dooroommohu konneetina, zayite umisira duni’ yii. Saamueelino Yihowa yiinosita assi. Daawiti Isiraeelete nugusa ikkanno yanna albaagge daggaraati.