¡ILA jastal ja ixuk winiki wane skʼulajel tsatsal aʼtel! Ja israʼelenyo wane yajel kʼeʼuk ja sbardaʼil ja Jerusalén. Ayxa 152 jabʼil, ja Nabucodonosor ya chʼaysnajel ja Jerusalén, sjemawe koʼ ja sbardaʼil sok stsikawe ja niwan spwertaʼil ja chonabʼi. Yajni ja israʼelenyo kumxiye, mi tixta yawe kʼeʼuk ja sbardaʼil ja chonabʼi.

¿Jastal aye xyabʼ ja ixuk winik spetsanil ja jabʼil jumasaʼ ja mi kʼeʼeluk ja sbardaʼil ja chonabʼi? Xiwel ni aye yujni chikan maʼ oj bʼobʼ ochuk sok oj miljuke. Man kʼot ja winik waxa wila bʼa dibujo, ja Nehemiasi, yeʼnani kʼe skoltay ja israʼelenyo bʼa yajel kʼeʼuk yajkʼachil ekʼele ja sbardaʼil ja Jerusalén. ¿Wan maʼ xa naʼa machunkiluk ja winik it?

Ja yeʼn jun israʼelenyo jakel bʼa chonabʼ Susa, bʼa aye kulan ja Mardoqueo soka Ester. Nehemías ti wa x-aʼtiji bʼa niwan snaj ja mandaranumi, bʼobʼta ja yeʼn yamigoʼan ja Mardoqueo soka Esteri. Ja Biblia mi xyala ta Nehemías aʼtiji sok ja mandaranum Asuero. Pe aʼtiji sok ja tsaʼan mandaranumi, ja Artajerjes.

Ajuluk akʼujol, ja Artajerjes jaʼa lekil mandaranum yaʼ yi ja Esdras jitsan takʼin ja yiʼaj och man Jerusalén sok stojbʼes ja stemplo ja Jyoba. Pe ja Esdras mi yeʼn ya kʼeʼuk ja sbardaʼil ja Jerusalén, ja yuj la kiltik jastal ja Nehemías kʼot skʼuluk ja it.

Ekʼta 13 jabʼil man ja Artajerjes ya yi ja Esdras takʼin bʼa oj stojbʼes ja templo. Ja weʼgo ja Nehemías jun taʼuman bʼis jel tʼilan sbʼaja mandaranumi. Nehemías wa xya ekʼ yi ja mandaranum yalel tsʼusubʼ bʼa sbʼis sok wa xyabʼ ta mey yiʼoj aʼan bʼa milwanel. Ja it juni aʼtel jel tʼilan.

Jun kʼakʼu, ja Hananí, ja smoj-alijel ja Nehemías, sok tuk winik bʼa swinkil Israel jak yulataye sok yalawe yabʼ ja Nehemías ja jastik wokol wan ekʼel sbʼaje soka mito kʼeʼeluk ja sbardaʼil ja Jerusalén. Nehemías jel och stristeʼil sok yaʼ yi orasyon ja Jyoba sbʼaja it.

Jun kʼakʼu, ja mandaranumi yila ja Nehemías tristeʼay sok sjobʼoyi: «¿Jas yuj tristeʼaya?». Nehemías yala yabʼ ja yuj ja mi lek wan ekʼel yujile ja israʼelenyo sok yuja mito kʼeʼeluk ja sbardaʼil ja Jerusalén. Anto ja mandaranumi sjobʼoyi: «¿Jasa waxa kʼana?».

Nehemías yala: «Aʼakan awajkon man Jerusalén bʼa oj ka kʼeʼuk ja sbardaʼil ja chonabʼi». Artajerjes jel leka skʼujoli, yaʼakan awajuk sok yaʼ yi bʼa oj yiʼoch niwakik teʼ. Tʼusan tsaʼan, yajni ja Nehemías kʼot ja bʼa Jerusalén, xcholo yabʼ ja israʼelenyo ja jasa oj skʼuluki. Ja yeʼnle lekni yabʼyeʼa sok yalawe: «La jtultikik yajel kʼeʼuk ja aʼteli».

Yajni ja kontraʼanum jumasaʼ yilawe ja israʼelenyo wan kʼeʼel yujile ja sbardaʼil ja chonabʼi, yalawe: «Wajtikik, la waj jmiltike sok la katik kʼot tekʼan ja aʼteli». Yajni ja Nehemías yabʼ ja it, ja yeʼn yaʼ yi espadaʼik sok lansaʼik ja aʼtumiki sok yala yabʼye: «Mok xiwanik, tiroʼananik bʼa skoltajel ja wa moj-aljelexi, ja wa wuntikilexi, ja wa cheʼumexi soka wa najexi».

Ja chonabʼi mini xiwa. Chapani aye soka syamskʼabʼe kʼakʼu akʼwal sok waneni snochjel ja aʼteli. Ja yuj kechanta yiʼaj yujile 52 kʼakʼu yajel kʼeʼuk ja sbardaʼil ja chonabʼi. Ja weʼgo ja yojol ja chonabʼi mixa ni jas oj ekʼ sbʼaj. Nehemías soka Esdras wa sjeʼa yile ja chonabʼi sbʼaja smandar ja Dyosi, soka chonabʼi lekni ekʼ yujileʼa

Pe mito ni jachukuk jastal yajni ijiye och ja man Babilonia. Ja chonabʼi tʼilani wa xyaʼteltaye ja mandaranum bʼa Persia, pes yeʼnani mandaranum. Pe ja Jyoba skʼapunej oj sjek jun yajkʼachil mandaranum, soka it ojni yijan slamanil ja chonabʼi. ¿Machunkiluk ja it? ¿Jastal oj yijan lamanil ja bʼa Luʼumi? Bʼajtanto yuj oj jnebʼtik mas sbʼaja it, ekʼ jun 450 jabʼil, anto pojki jun yal alats jel tʼilan. Pe ja jaw pilan xa loʼil.