Skip to content

Skip to table of contents

TALANOA 101

Na‘e Tāmate‘i ‘a Sīsū

Na‘e Tāmate‘i ‘a Sīsū

SIO ki he me‘a fakailifia ko eni kuo hokó! Kuo mei mate ‘a Sīsū. Kuo nau ‘ai ia ki ha ‘akau. Na‘e tuki fa‘o ki hono ongo nimá mo e va‘é. Ko e hā na‘e fie fai ai ‘e ha taha ha me‘a pehē kia Sīsuú?

‘Oku ‘uhingá he na‘e fehi‘a ha ni‘ihi kia Sīsū. ‘Okú ke ‘ilo pe ko hai ‘a kinautolu? Ko e taha ‘o kinautolu ko e ‘āngelo kovi ‘aupito ko Sētane ko e Tēvoló. Ko e tokotaha ia na‘á ne malava ke ‘ai ‘a ‘Ātama mo ‘Ivi ke na talangata‘a kia Sihová. Pea ko Sētane ‘a e tokotaha na‘á ne ‘ai ‘a e ngaahi fili ‘o Sīsuú ke nau fai ‘a e hia fakalilifu ko ‘ení.

Na‘a mo e ki mu‘a ke tutuki ‘a Sīsū ki he ‘akaú, na‘e fai ‘e he ngaahi fili ‘o Sīsuú kiate ia ha ngaahi me‘a na‘e kovi. Manatu‘i ‘a ‘enau ha‘u ki he ngoue ko Ketisemaní ‘o ‘ave ai iá? Ko hai ‘a e ngaahi fili ko iá? ‘Io, ko e kau taki lotu. Tau sio ange pe ko e hā na‘e toki hoko atu aí.

‘I hono ‘ave ‘o Sīsū ‘e he kau taki lotú, na‘e hola ‘a ‘ene kau ‘apositoló. Na‘a nau tuku tokotaha pē ‘a Sīsū mo hono ngaahi filí, koe‘uhi he na‘a nau ilifia. Ka na‘e ‘ikai ke ‘alu ‘o fu‘u mama‘o ‘a e ongo ‘apositolo ko Pita mo Sioné. Na‘á na muimui atu pē ke na ‘ilo pe ko e hā ‘e hoko kia Sīsuú.

Na‘e ‘ave ‘e he kau taula‘eikí ‘a Sīsū ki he tangata matu‘otu‘a ko ‘Anasi, ‘a ia na‘e hoko ki mu‘a ko e taula‘eiki lahí. Na‘e ‘ikai ke nofo fuoloa ‘a e fu‘u kakaí ‘i heni. Ko hono hokó na‘a nau ‘ave ‘a Sīsū ki he fale ‘o Kaiafasi, ‘a ia ko e taula‘eiki lahi ‘i he taimi ko iá. Na‘e ‘osi fakatahataha ‘a e kau taki lotu tokolahi ki hono falé.

Na‘a nau fai ha hopo ‘i he fale ko ‘eni ‘o Kaiafasí. Na‘e ‘omai ha kakai ke nau tala ha ngaahi loi ‘o fekau‘aki mo Sīsū. Na‘e pehē kotoa pē ‘e he kau taki lotú: ‘ ‘Oku totonu ke tāmate‘i ‘a Sīsū.’ Pea nau ‘anuhi hono fofongá, pea nau tuki ia.

‘I he lolotonga ‘o hono fai ‘a e ngaahi me‘a kotoa ko ‘ení, na‘e ‘i tu‘a pē ‘a Pita. Ko ha pō momoko eni, ko ia na‘e tafu afi ‘a e kakaí. Lolotonga ‘a ‘enau fakamāfana takatakai ‘i he afí, na‘e hanga hake ha ta‘ahine sevāniti kia Pita, mo ne pehē: ‘⁠Ko e tangata foki ko ‘ení na‘e ‘ia Sīsū.’

Na‘e tali ange ‘e Pita: ‘ ‘Ikai, na‘e ‘ikai te u kau mo ia!’

Na‘e tu‘o tolu ‘a e pehē ‘e he kakaí kia Pita na‘e ‘ia Sīsū. Ka na‘e tali ai pē ‘e Pita ‘o tu‘o tolu ‘o pehē ‘oku ‘ikai ke mo‘oni. ‘I he lea tu‘o tolu pehē ‘a Pitá na‘e tafoki ‘a Sīsū ‘o sio kiate ia. Na‘e ongo‘i fakatomala ‘aupito ‘a Pita ‘i he‘ene tala ‘a e ngaahi loi ko ‘ení, pea na‘á ne ‘alu ‘o tangi mamahi.

‘I he kamata hopo hake ‘a e la‘aá ‘i he pongipongi Falaité, na‘e ‘ave ‘e he kau taula‘eikí ‘a Sīsū ki honau fai‘anga fakataha lahí, ko e holo Sanitalimí. Na‘a nau laulau ai pē pe ko e hā te nau fai kiate iá. Na‘a nau ‘ave ia kia Ponito Pailato, ko e pule ia ‘o e vahefonua ko Siuteá.

Na‘e tala ‘e he kau taula‘eikí kia Pailato: ‘⁠Ko e tangata kovi ‘eni. ‘Oku totonu ke tāmate‘i ia.’ ‘I he ‘osi ‘a hono fakafehu‘i ‘o Sīsuú, na‘e pehē ‘e Pailato: ‘ ‘Oku ‘ikai te u ‘ilo ‘e au ha hala kuó ne fai.’ Pea na‘e fekau ‘e Pailato ke ‘ave ‘a Sīsū kia Hēlota ‘Anitipasa. Ko Hēlotá ko e pule ia ‘o Kālelí, ka na‘e nofo ia ‘i Selusalema. Na‘e ‘ikai ke ‘ilo foki ‘e Hēlota ia ha hala kuo fai ‘e Sīsū, ko ia na‘á ne toe fakafoki ia kia Pailato.

Na‘e loto ‘a Pailato ke tuku ange ‘a Sīsū. Ka na‘e loto ‘a e ngaahi fili ‘o Sīsuú ke tuku ange ha pōpula ia ‘e taha. Ko e tangata ko ‘ení ko e kaiha‘akau ko Palapasa. Ko e ho‘ataá nai na‘e ‘omai ai ‘e Pailato ‘a Sīsū ki tu‘a. Na‘á ne pehē ki he kakaí: ‘⁠Sio! Ko homou tu‘í ē!’ Ka na‘e kaila ‘a e hou‘eiki taula‘eikí: ‘ ‘Ave ia! Tāmate‘i ia! Tāmate‘i ia!’ Ko ia na‘e tuku ange ‘e Pailato ‘a Palapasa ke ‘alu ‘o tau‘atāina, pea nau ‘ave ‘a Sīsū ke tāmate‘i.

Na‘e tutuki ‘a Sīsū ki he ‘akaú ‘i he ho‘atā efiafi Falaité. ‘I he ongo tafa‘aki ‘o Sīsuú na‘e tautau ai ha faihia ke na mate ka ‘oku ‘ikai te ke sio kiate kinaua ‘i he fakatātaá. Ki mu‘a si‘i pea mate ‘a Sīsuú, na‘e pehē ‘e ha taha ‘o e ongo faihiá kiate ia: ‘⁠Manatu‘i au ‘i ho‘o hoko ki ho pule‘angá.’ Pea na‘e tali ange ‘e Sīsū: ‘ ‘Oku ou tala‘ofa atu te ke ‘i Palataisi pea mo au.’

‘Ikai ko ha tala‘ofa fakafiefia ia? ‘Okú ke ‘ilo ‘a e palataisi na‘e lau ki ai ‘a Sīsuú? Na‘e ‘i fē ‘a e palataisi na‘e ngaohi ‘e he ‘Otuá ‘i he kamata‘angá? ‘Io, ‘i māmani. Pea ‘i he pule ‘a Sīsū ko e tu‘i ‘i hēvaní, te ne toe fakafoki ke mo‘ui ‘a e tangata ko ‘ení ke fiefia ‘i he Palataisi fo‘ou ‘i he māmaní. ‘Ikai ‘oku tau fiefia ‘i he me‘á ni?