Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Kau Tēmenioó ko e Kau Tāmate!

Ko e Kau Tēmenioó ko e Kau Tāmate!

Kuo anga-fakamamahi mo fakatu‘utāmaki ma‘u ai pē ‘a Sētane mo e kau tēmenioó. ‘I he kuonga mu‘á na‘e tāmate‘i ai ‘e Sētane ‘a e fanga manu pea mo e kau sevāniti ‘a e tokotaha angatonu ko Siopé. Hili iá na‘á ne tāmate‘i ‘a e fānau ‘e toko hongofulu ‘a Siopé ‘aki ‘ene fakatupunga ha “matangi lahi” ke faka‘auha ‘a e fale na‘a nau ‘i aí. ‘I he hili iá na‘e taa‘i ‘e Sētane ‘a Siope ‘aki ‘a e “ngaahi hangatamaki kovi mei hono ‘aofiva‘e ‘o a‘u ki hono tumu‘aki.”​—Siope 1:7-19; 2:7.

‘I he taimi ‘o Sīsuú, na‘e ‘ai ‘e he kau tēmenioó ‘a e kakai ‘e ni‘ihi ke nau noa mo kui. (Mātiu 9:32, 33; 12:22) Na‘a nau fakamamahi‘i ha tangata ‘e taha ‘o ‘ai ke ne tafatafa‘i‘aki ia ‘a e ngaahi maka. (Ma‘ake 5:5) Na‘a nau toe ‘ai ha tamasi‘i ke kaikaila, ‘o nau lī ia ki he kelekelé pea “fu‘u fakatekelili‘i” ia.​—Luke 9:42.

‘I he kuo hilí, na‘e ‘ai ‘e he kau tēmenioó ke puke ‘a e kakai ‘e ni‘ihi pea fakatekelili‘i ‘a e ni‘ihi kehe

‘I he ‘ahó ni, ‘oku kei loto ai pē ‘a Sētane mo ‘ene kau tēmenioó ke fai ‘a e fakapoó. Ko hono mo‘oní, kuo tupulekina ‘a ‘enau ngāue fulikivanú talu mei hono lī hifo kinautolu mei hēvaní. ‘Oku fakamo‘oni‘i ‘e he ngaahi fakamatala mei māmani lahí ‘a ‘enau anga-fakamamahí. ‘Oku nau fakahoha‘asi ‘a e kakai ‘e ni‘ihi ‘aki ‘a e mahamahakí. ‘Oku nau fakahoha‘asi ‘a e ni‘ihi kehe ‘i he taimi po‘ulí, ‘o ta‘ofi kinautolu ke ‘oua te nau mohe, pe ‘ai ke nau ma‘u ‘a e ngaahi misi fakailifia. ‘Oku nau ngaohikovi‘i fakaefehokotaki fakasino ‘a e ni‘ihi kehe. ‘Oku nau ‘ai ‘a e ni‘ihi ke hoko ‘o fakasesele, pe fai ‘a e fakapō, pe taonakita.

‘I he ‘aho ní ‘oku fakatupunga ‘e he kau tēmenioó ‘a e kakai ‘e ni‘ihi ke nau anga-fakamālohi; ‘oku nau fakahoha‘asi ‘a e ni‘ihi kehe ‘i he taimi po‘ulí, ‘o ‘ai ke nau ma‘u ‘a e ngaahi misi fakailifia

‘Oku fakamatala ‘a Lintina, ‘a ia ‘okú ne nofo ‘i Sulineimi, ‘o pehē na‘e tāmate‘i ‘e ha tēmeniō, pe laumālie kovi, ‘a e ngaahi mēmipa ‘e toko 16 ‘o hono fāmilí pea fakamamahi‘i fakaesino mo fakae‘atamai ia ‘i he ta‘u ‘e 18. Tupu mei he me‘a na‘e hokosia tonu ‘e iá ‘okú ne pehē ko e kau tēmenioó “‘oku nau ma‘u ‘a e fiefia ‘i hono fakamamahi‘i ‘o a‘u ki he maté ‘a e fa‘ahinga ‘oku fakapāpākuú.”

Ka ‘oku malava ke malu‘i ‘e Sihova ‘a ‘ene kau sevānití mei he ngaahi ‘ohofi ‘oku fai ‘e Sētané.​—Palōvepi 18:10.