Skip to content

Skip to table of contents

“Neʼe la loos!”

“Neʼe la loos!”

MANE ida husi rai-Estadus Unidus hatete: “Haʼu- nia oan-mane, Jonatan, bá vizita hela ninia kolega sira. Haʼu-nia feen, Valentina, sempre la gosta nia atu bá neʼebá. Nia taʼuk loos kona-ba dalan neʼebé Jonatan liu, tanba dalan neʼe iha karreta barak. Maibé Jonatan gosta tebes eletróniku, no ninia kolega sira iha loja eletróniku nian no iha neʼebá nia bele aprende buat barak tan. Iha tempu neʼebá, haʼu mesak iha uma, tanba haʼu-nia feen bá vizita ninia família iha rai-Porturriku. Haʼu hatete ba haʼu-nia an: ‘Oraoras tan Jonatan sei fila.’ Lakleur deʼit, haʼu rona ema hakbesik odamatan. Haʼu hanoin: ‘Neʼe mak Jonatan duni.’ Maibé, haʼu-nia hanoin sala. Sira neʼebé hamriik iha haʼu-nia odamatan mak polísia no ema neʼebé serbisu iha ambulánsia. Polísia husu ba haʼu: ‘Ita hatene kartaun kondusaun neʼe sé-nian?’ Haʼu hatán: ‘Sin, neʼe haʼu-nia oan Jonatan nian.’ Sira dehan: ‘Deskulpa, maibé ami iha liafuan neʼebé triste atu hatoʼo ba Ita. Ita-nia oan hetan asidente, no nia . . . nia, . . . mate.’ Buat primeiru neʼebé haʼu dehan mak, ‘Neʼe la loos!’ No maski ida-neʼe akontese tinan barak liubá, maibé toʼo agora, ami-nia oan nia mate halo ami-nia laran kanek tebes.”

‘Deskulpa, maibé ami iha liafuan neʼebé triste atu hatoʼo ba Ita. Ita-nia oan hetan asidente, no nia . . . nia, . . . mate.’

Aman ida iha rai-España hatete: “Haʼu no haʼu-nia feen, Maria, ami iha oan naʼin-tolu. Ami-nia oan sira-nia naran mak David, Paquito, no Isabel, sira-nia tinan 13, 11 no 9. Ami iha moris neʼebé kontente nuʼudar família.

“Maibé iha loron ida iha fulan-Marsu, tinan 1963, Paquito fila husi eskola no nia hatete katak ninia ulun moras tebes. Ami bilán tanba la hatene saida mak halo nia ulun moras. Oras tolu depois neʼe, derrepente deʼit nia mate. Nia iha moras ida iha ninia kakutak no ida-neʼe halakon ninia moris.

“Maski Paquito mate ona ba tinan 30 liu, maibé toʼo agora, laran-kanek neʼebé ami sente sei belit metin iha ami-nia fuan. Haʼu fiar katak inan-aman hotu sempre sente katak sira lakon parte ida husi sira-nia an rasik kuandu sira-nia oan ida mate. Sira kontinua sente hanesan neʼe, maski sira-nia oan mate ona ba tempu kleur no maski sira mós iha oan seluk tan.”

Istória rua neʼe, hatudu katak ema sempre sente laran moras ba tempu kleur kuandu sira-nia oan ida mate. Doutór ida hatete: “Kuandu oan ida mate, neʼe susar liu no halo ita sente triste liu duké ema boot ida mak mate, tanba ema baibain hanoin katak oan sira la bele mate ulukliu fali sira-nia inan-aman. . . . Kuandu oan ida mate, neʼe katak mehi sira kona-ba futuru lakon ona, no lakon ona oportunidade atu haluan família [hanesan la bele ona hetan mane-foun, feto-foun, no bei-oan].” No inan sira-neʼebé lakon sira-nia oan tanba hetan abortu, mós sente laran-kanek tebes kona-ba neʼe.

Feto ida neʼebé sente triste tanba nia laʼen mate, hatete: “Durante Funu Mundiál Segundu haʼu-nia laʼen, Russell, halo serbisu nuʼudar enfermeiru iha rai sira iha Pasífiku. Nia haree ona funu boot barak iha fatin sira-neʼebé nia serbisu ba. Ikusmai, nia fila fali ba rai-Estadus Unidus no halaʼo moris neʼebé hakmatek. Depois neʼe, nia sai nuʼudar Testemuña ba Jeová. Maizumenus kuandu nia tinan 60, nia hahú hetan sinál oioin neʼebé hatudu katak nia iha problema ho ninia fuan. Tan neʼe, nia hakaʼas an atu sai okupadu hodi bele iha fali saúde neʼebé diʼak. Maibé, iha loron ida iha fulan-Jullu, tinan 1988, nia hetan atake-fuan no nia mate. Ninia mate halo haʼu laran-kanek tebes. Haʼu la biban atu hatoʼo haʼu-nia liafuan ikus ba nia. Nia la’ós deʼit haʼu-nia laʼen, maibé nia mós haʼu-nia belun neʼebé diʼak tebes. Ami halaʼo moris hamutuk ba tinan 40. Agora haʼu tenke halaʼo moris neʼe mesamesak.”

Neʼe mak ezemplu balu deʼit husi situasaun rihun ba rihun neʼebé loron-loron kona família sira iha mundu tomak. Kuandu ita-nia oan, ita-nia laʼen, ita-nia feen, ka ita-nia kolega mate, ita sente triste tebes. Tan neʼe mak apóstolu Paulo bolu mate nuʼudar “funu-balun ikus”. Dala barak kuandu ema simu liafuan triste kona-ba ema ida nia mate, buat primeiru neʼebé sira hanoin mak, ‘Neʼe la loos! Haʼu la fiar ida-neʼe!’ Depois neʼe, ema mós hatudu sai sira-nia laran-triste iha dalan seluk tan, no ita sei haree kona-ba neʼe.—1 Korinto 15:25, 26.

Maibé, antes ita koʼalia kona-ba laran-kanek neʼebé ema sente, mai ita buka uluk resposta ba pergunta balu neʼebé importante. Kuandu ema ida mate, neʼe katak nia la moris tan ona ka lae? Ita iha esperansa atu bele hasoru fali ema neʼebé ita hadomi ka lae?

Esperansa neʼebé loos

Apóstolu Paulo koʼalia kona-ba esperansa neʼebé ema iha, esperansa neʼe mak atu sai livre husi ema nia “funu-balun ikus”, katak mate. Nia hakerek: “Funu-balun ikus neʼebé nia sei harahun mak mate.” (1 Korinto 15:26) Tanbasá mak apóstolu Paulo fiar tebes kona-ba neʼe? Tanba Jesus Kristu, ida neʼebé hetan ona moris-hiʼas husi mate, mak hanorin nia. (Apostolu 9:3-19) Tan razaun neʼe mós Paulo hakerek: “Basá nuʼudar mate mosu mai husi ema ida [Adão], moris-hiʼas husi mate mós mosu mai husi ema ida [Jesus Kristu]. Nuʼudar iha Adão ema hotu mate, nuneʼe mós iha Kristu ema hotu sei hetan moris.”—1 Korinto 15:21, 22.

Jesus sente triste tebetebes kuandu nia hasoru feto-faluk ida husi sidade Naim no haree ninia oan-mane neʼebé mate. Bíblia hatete: “Wainhira [Jesus] besik ona sidade [Naim] nia odamatan, ema lori atu hakoi ema mate ida, feto-faluk ida nia oan-mane mesak. Ema barak husi sidade bá hamutuk ho feto neʼe. Haree tiha nia, Naʼi hanoin nia ho laran hodi dehan ba nia: ‘Keta tanis!’ Nia hakbesik, hodi kona kaixaun. Sira neʼebé lori nia hamriik tiha. Hafoin nia dehan: ‘Klosan, haʼu dehan ba ó, hamriik bá!’ Ema mate neʼe tuur no hahú koʼalia. Jesus saran nia ba nia inan. Ema hotu hakfodak hodi hahiʼi Naʼi Maromak dehan: ‘Profeta ida mosu tiha iha ita-nia leet; Maromak mai haree tiha nia povu!’” Sin, Jesus nia laran-sadiʼa book nia atu halo feto-faluk neʼe nia oan-mane moris fali! Hanoin toʼok oinsá mak istória neʼe hanorin ita kona-ba buat neʼebé sei akontese iha futuru!—Lucas 7:12-16.

Iha fatin neʼe, iha ema barak nia oin, Jesus fó moris-hiʼas ba feto neʼe nia oan. Buat neʼebé Jesus halo, sai nuʼudar prova kona-ba moris-hiʼas neʼebé nia sei halo iha futuru atu halo ema moris fali iha rai neʼebé kapás. Antes tempu neʼebé Jesus fó moris-hiʼas ba feto neʼe nia oan, Jesus hatete: “Imi keta hakfodak ho buat neʼe, basá oras toʼo daudaun wainhira sira hotu neʼebé iha rate laran sei rona nia lia, no . . . saʼe ba moris-hiʼas.”—Apokalipse 21:1, 3, 4; Joao 5:28, 29; 2 Pedro 3:13.

Iha mós ema seluk neʼebé sai sasin kona-ba ema neʼebé hetan moris-hiʼas fali. Ema sira-neʼe inklui apóstolu Pedro no sira balu seluk husi apóstolu naʼin-12 neʼebé laʼo hamutuk ho Jesus kuandu Jesus halaʼo ninia serbisu iha rai. Sira rona Jesus neʼebé moris-hiʼas ona koʼalia ba sira kuandu sira iha Tasi Galileia nian. Bíblia hatete: “Jesus dehan ba sira: ‘Mai han.’ Eskolante sira ida mós la barani atu husu ba nia ‘Ita sé loos?’ tan sira hatene katak nia mak Naʼi. Jesus hakbesik, kaer paun, hodi fó ba sira; nuneʼe mós ho ikan. Nuneʼe ba dala tolu ona mak Jesus mosu ba nia eskolante sira, liu tiha nia moris hiʼas husi mate.”—Joao 21:12-14.

Tan neʼe mak ho fiar metin Pedro bele hakerek: “Kmanek ba Maromak, ita Naʼi Jesus Kristu nia Aman. Tan nia laran-luak, Nia hafoun ita ba esperansa moris foun nian, husi Jesus Kristu nia moris-hiʼas husi mate.”—1 Pedro 1:3.

Apóstolu Paulo fó sai ninia esperansa kuandu nia dehan: “Haʼu fiar buat hotu neʼebé tuir ukun-fuan no buat neʼebé hakerek tiha ona iha profeta sira. Haʼu iha esperansa iha Maromak hanesan sira-nian katak ema diʼak no ema aat sei moris hiʼas.”—Apostolu 24:14, 15.

Tan neʼe, ema rihun ba rihun bele iha esperansa atu hasoru fali ema neʼebé sira hadomi kuandu sira moris fali iha rai, maibé iha situasaun neʼebé la hanesan tempu agora. Entaun, situasaun iha tempu neʼebá hanesan saida? Iha livru neʼe nia parte ikus, neʼebé iha títulu “Esperansa loos ba sira neʼebé mate ona”, ita sei haree informasaun liután kona-ba esperansa neʼebé Maromak fó ba ema sira-neʼebé ita hadomi.

Maibé ulukliu, mai ita koʼalia kona-ba pergunta sira-neʼebé karik ita sei husu se ema neʼebé ita hadomi mate: “Sala atu haʼu sente triste ka lae? Oinsá mak haʼu bele tahan hasoru haʼu-nia triste? Saida mak ema seluk bele halo atu ajuda haʼu atu tahan? Oinsá mak haʼu bele ajuda ema seluk neʼebé triste? Tuir Bíblia, ema neʼebé mate ona iha esperansa saida? Haʼu bele hasoru fali ema neʼebé haʼu hadomi ka lae? No iha neʼebé?”