1. Muun muassa mitkä seikat voivat jakaa perheitä?

ONNELLISIA ovat ne, joiden perheessä vallitsee rakkaus, ymmärtämys ja rauha. Toivottavasti teidän perheenne on sellainen. Lukemattomiin perheisiin tämä kuvaus ei valitettavasti sovellu, vaan ne ovat syystä tai toisesta jakautuneita. Mikä niitä jakaa? Tässä luvussa käsitellään kolmea seikkaa. Joissakin perheissä kaikki perheenjäsenet eivät tunnusta samaa uskontoa. Toisissa lapsilla ei kenties ole samoja biologisia vanhempia. Joissakin taas perheenjäseniä näyttää ajavan toisistaan erilleen kamppailu toimeentulosta tai halu saada enemmän aineellista. Mutta olosuhteet, jotka jakavat yhden perheen, eivät ehkä jaa toisia. Mistä tämä ero johtuu?

2. Mistä jotkut etsivät perhe-elämään opastusta, mutta mikä on sellaisen opastuksen paras lähde?

² Yksi seikka on suhtautumistapa. Jos yrittää vilpittömästi ymmärtää toisen näkemystä, löytää todennäköisemmin keinot säilyttää perhe yksimielisenä. Toinen seikka on se, mistä lähteestä etsii opastusta. Monet noudattavat työtovereiden, naapureiden, lehtien neuvontapalstojen pitäjien tai muiden ihmisoppaiden neuvoja. Jotkut ovat kuitenkin ottaneet selville, mitä heidän tilanteestaan sanotaan Jumalan sanassa, ja sitten he ovat soveltaneet oppimiaan asioita. Miten tällainen menettely voi auttaa perhettä säilyttämään keskuudessaan rauhan? (2. Timoteukselle 3:16, 17.)

3. a) Mitä Raamatussa neuvotaan naimisiin menemisestä sellaisen ihmisen kanssa, jolla on erilainen vakaumus? b) Muun muassa mitkä perusperiaatteet soveltuvat, jos toinen puoliso on uskova ja toinen ei?

³ Raamatussa neuvotaan hyvin painokkaasti, ettei tulisi mennä naimisiin sellaisen ihmisen kanssa, jolla on erilainen uskonnollinen vakaumus (5. Mooseksen kirja 7:3, 4; 1. Korinttilaisille 7:39). Saattaa kuitenkin olla niin, että sinä olet oppinut Raamatun totuuden naimisissa ollessasi, mutta miehesi ei. Miten silloin tulisi menetellä? Avioliittolupaus pysyy tietysti edelleen voimassa (1. Korinttilaisille 7:10). Raamatussa korostetaan aviositeen pysyvyyttä ja kannustetaan naimisissa olevia mieluummin selvittämään erimielisyytensä kuin pakenemaan niitä (Efesolaisille 5:28–31; Titukselle 2:4, 5). Mutta entä jos miehesi vastustaa jyrkästi sitä, että harjoitat Raamatun uskontoa? Hän voi yrittää estää sinua käymästä seurakunnankokouksissa, tai hän voi sanoa, ettei halua vaimonsa menevän puhumaan uskonnosta talosta taloon. Mitä teet?

4. Miten vaimo voi osoittaa empatiaa, jos hänen miehellään ei ole samaa vakaumusta kuin hänellä?

⁴ Kysy itseltäsi, miksi miehesi on sitä mieltä kuin on (Sananlaskut 16:20, 23). Ellei hän todella ymmärrä, mitä teet, hän voi olla sinusta huolissaan. Tai sukulaiset voivat painostaa häntä siksi, ettet enää noudata joitakin heille tärkeitä tapoja. ”Ollessani yksin kotona tunsin itseni hylätyksi”, sanoi eräs aviomies. Hänestä tuntui, että uskonto oli viemässä häneltä vaimon. Ylpeys kuitenkin esti häntä myöntämästä, että hän oli yksinäinen. Sinun on ehkä vakuutettava miehellesi, ettei rakkautesi Jehovaan merkitse sitä, että rakastaisit miestäsi nyt vähemmän kuin ennen. Muista käyttää aikaa hänen seurassaan.

5. Missä vaimolta, jonka miehellä on erilainen vakaumus, vaaditaan tasapainoisuutta?

 ⁵ Voidaksesi hoitaa tilanteen viisaasti sinun on kuitenkin ajateltava erästä vielä tärkeämpää asiaa. Jumalan sanassa kehotetaan vaimoja: ”Olkaa alamaisia miehellenne, niin kuin on soveliasta Herrassa.” (Kolossalaisille 3:18.) Siinä varoitetaan siis riippumattomuuden hengestä. Sanoilla ”niin kuin on soveliasta Herrassa” tämä raamatunkohta lisäksi ilmaisee, että alamaisuudessa miehelleen tulee ottaa huomioon myös alamaisuus Herralle. On säilytettävä tasapaino.

6. Mitä periaatteita kristityn vaimon tulee pitää mielessä?

⁶ Seurakunnankokouksissa käyminen ja Raamattuun perustuvasta uskostaan todistaminen toisille ovat kristitylle tärkeitä tosi palvonnan piirteitä, joita ei tule laiminlyödä (Roomalaisille 10:9, 10, 14; Heprealaisille 10:24, 25). Mitä näin ollen tekisit, jos joku ihminen suoraan kieltäisi sinua noudattamasta jotakin nimenomaista Jumalan vaatimusta? Jeesuksen  Kristuksen apostolit julistivat: ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” (Apostolien teot 5:29.) Heidän esimerkkinsä muodostui ennakkotapaukseksi, joka soveltuu moniin elämän tilanteisiin. Saako rakkaus Jehovaa kohtaan sinut omistamaan hänelle sen antaumuksen, joka hänelle kuuluu? Yritätkö samalla rakkaudesta ja kunnioituksesta miestäsi kohtaan tehdä tämän sellaisella tavalla, että hän voi hyväksyä sen? (Matteus 4:10; 1. Johanneksen kirje 5:3.)

7. Missä asiassa kristityn vaimon täytyy olla päättäväinen?

⁷ Jeesus kiinnitti huomion siihen, ettei tämä olisi aina mahdollista. Hän varoitti, että tosi palvonnan vastustuksen vuoksi joidenkin perheiden uskovista jäsenistä tuntuisi siltä kuin heidät olisi leikattu irti, ikään kuin miekka olisi tullut heidän ja muun perheen väliin. (Matteus 10:34–36.) Tämän koki eräs japanilainen nainen. Hänen miehensä vastusti häntä 11 vuotta. Mies kohteli häntä kovakouraisesti ja jätti hänet usein ulos lukittujen ovien ulkopuolelle. Nainen ei kuitenkaan hellittänyt. Ystävät kristillisessä seurakunnassa auttoivat häntä. Hän rukoili lakkaamatta ja sai paljon rohkaisua 1. Pietarin kirjeen 2:20:stä. Tämä kristitty nainen oli varma siitä, että jos hän pysyisi lujana, hänen miehensä liittyisi jonakin päivänä palvelemaan hänen kanssaan Jehovaa. Näin kävikin.

8, 9. Miten vaimon tulee toimia, jottei hän asettaisi miehensä eteen turhia esteitä?

⁸ Voit vaikuttaa puolisosi asenteeseen monin käytännöllisin tavoin. Esimerkiksi: Jos miehesi vastustaa uskontoasi, älä anna hänelle perusteltuja valituksenaiheita muissa asioissa. Pidä koti siistinä. Huolehdi omasta ulkonäöstäsi. Ilmaise avokätisesti rakkautta ja arvostusta. Tue häntä, sen sijaan että arvostelisit häntä. Osoita, että odotat hänen ottavan  johdon. Jos tunnet kärsineesi vääryyttä, älä maksa samalla mitalla takaisin (1. Pietarin kirje 2:21, 23). Ota huomioon inhimillinen epätäydellisyys, ja jos puhkeaa riita, pyydä nöyrästi ensimmäisenä anteeksi (Efesolaisille 4:26).

⁹ Älä anna kokouksissa käyntisi myöhästyttää hänen aterioitaan. Lisäksi sinusta voi olla parempi osallistua kristilliseen sananpalvelukseen sellaisina aikoina, joina miehesi ei ole kotona. Kristityn vaimon on viisasta olla saarnaamatta miehelleen silloin, kun tämä ei halua kuunnella. Hän noudattaa sen sijaan apostoli Pietarin neuvoa: ”Te vaimot, olkaa alamaisia omalle miehellenne, jotta jos jotkut eivät tottele sanaa, heidät voitettaisiin sanatta vaimonsa käytöksellä, koska he ovat olleet teidän siveellisesti puhtaan käytöksenne sekä syvän kunnioituksenne silminnäkijöitä.” (1. Pietarin kirje 3:1, 2.) Kristityt vaimot yrittävät jatkuvasti ilmaista täydemmin Jumalan hengen hedelmiä (Galatalaisille 5:22, 23).

10. Miten uskovan miehen tulee kohdella vaimoaan, jos tämä ei ole aktiivinen kristitty?

¹⁰ Entä jos mies on aktiivinen kristitty, mutta vaimo ei? Raamatussa neuvotaan, mitä sellaisissa tilanteissa tulee tehdä. Siinä sanotaan: ”Jos jollakulla veljellä on ei-uskova vaimo ja tämä kuitenkin suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön hän jättäkö tätä.” (1. Korinttilaisille 7:12.) Lisäksi siinä kehotetaan aviomiehiä: ”Rakastakaa jatkuvasti vaimoanne.” (Kolossalaisille 3:19.)

11. Miten mies voi ilmaista tarkkanäköisyyttä ja toimia tahdikkaasti vaimonsa päänä, jos tämä kuuluu johonkin muuhun uskontoon?

¹¹ Jos vaimollasi on erilainen vakaumus kuin sinulla, muista erityisen huolellisesti osoittaa häntä kohtaan kunnioitusta ja ottaa huomioon hänen tunteensa.  Koska hän on aikuinen ihminen, hänelle kuuluu kohtuullinen vapaus noudattaa omia uskonnollisia käsityksiään, vaikket niitä hyväksyisikään. Älä odota, että kun kerrot hänelle ensi kertaa vakaumuksestasi, hän hylkää heti vanhat uskonkäsityksensä ja omaksuu jotain uutta. Sen sijaan että sanoisit jyrkästi hänen ja hänen perheensä pitkään vaalimien tapojen olevan vääriä, pyri kärsivällisesti perustelemaan hänelle asiaa Raamatun avulla. Hän saattaa tuntea itsensä laiminlyödyksi, jos omistat seurakunnan toimiin paljon aikaa. Hän voi vastustaa ponnistelujasi Jehovan palveluksessa, mutta pohjimmiltaan hän kenties vain haluaa sanoa, että hän kaipaa enemmän aikaasi. Ole kärsivällinen. Rakkaudellinen huomaavaisuutesi voi ajan mittaan auttaa häntä omaksumaan tosi palvonnan. (Kolossalaisille 3:12–14; 1. Pietarin kirje 3:8, 9.)

12. Miten raamatullisia periaatteita tulee soveltaa lasten kasvatukseen silloinkin, kun miehellä ja hänen vaimollaan on erilaiset uskonnolliset vakaumukset?

¹² Ellei perheessä vallitse palvonta-asioista yksimielisyyttä, lasten uskonnollisesta opetuksesta tulee joskus kiistaa. Miten soveltaa raamatullisia periaatteita? Raamatun mukaan ensisijainen vastuu opettaa lapsia on isällä, mutta tärkeä osa on äidilläkin (Sananlaskut 1:8; vrt. 1. Mooseksen kirja 18:19; 5. Mooseksen kirja 11:18, 19). Vaikkei isä tunnustaisikaan Kristuksen johtoasemaa, hän on silti perheen pää.

13, 14. Mitä vaimo voi tehdä, jos hänen miehensä kieltää häntä viemästä lapsia kristillisiin kokouksiin tai tutkimasta heidän kanssaan?

¹³ Joillakin ei-uskovilla isillä ei ole mitään sitä vastaan, että äiti opettaa lapsille uskonnollisia asioita. Toiset taas vastustavat sitä. Entä jos miehesi ei anna sinun viedä lapsia seurakunnankokouksiin tai  jopa kieltää sinua tutkimasta Raamattua heidän kanssaan kotona? Nyt sinun täytyy punnita useita velvollisuuksia – velvollisuuttasi Jehova Jumalaa, aviomies-päätäsi ja rakkaita lapsiasi kohtaan. Miten sovittaa nämä yhteen?

¹⁴ Haluat varmasti rukoilla asian johdosta (Filippiläisille 4:6, 7; 1. Johanneksen kirje 5:14). Mutta loppujen lopuksi sinun itsesi täytyy ratkaista, miten menettelet. Jos olet tahdikas ja ilmaiset miehellesi selvästi, ettet kyseenalaista hänen johtoasemaansa, hänen vastustuksensa voi lopulta lientyä. Vaikka miehesi kieltäisikin sinua viemästä lapsianne kokouksiin tai pitämästä heille tavanomaista raamatuntutkistelua, voit silti opettaa heitä. Yritä jokapäiväisessä keskustelussasi ja hyvällä esimerkilläsi juurruttaa heihin jossain määrin rakkautta Jehovaa kohtaan, uskoa hänen Sanaansa, kunnioitusta vanhempia – myös heidän isäänsä – kohtaan, rakkaudellista kiinnostusta toisiin ihmisiin ja tunnollisten työtapojen arvostusta. Isä voi aikanaan huomata hyvät tulokset ja arvostaa ponnistelujasi (Sananlaskut 23:24).

15. Mikä vastuu uskovalla isällä on lasten opettamisesta?

¹⁵ Jos sinä aviomiehenä olet uskova ja vaimosi ei ole, niin sinun on kannettava vastuu kasvattaa lapsianne ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa” (Efesolaisille 6:4). Samalla sinun tulee tietysti kohdella vaimoasi huomaavaisesti, rakkaudellisesti ja järkevästi.

16, 17. Mitkä Raamatun periaatteet lasten täytyy muistaa, jos heidän omaksumansa uskonnollinen vakaumus poikkeaa heidän vanhempiensa vakaumuksesta?

¹⁶ Ei ole enää epätavallista, että alaikäisetkin lapset omaksuvat erilaisia uskonnollisia näkemyksiä kuin on heidän vanhemmillaan. Onko sinun tilanteesi tällainen? Jos on, niin Raamatussa on sinulle neuvoja.

 ¹⁷ Jumalan sanassa sanotaan: ”Olkaa tottelevaisia vanhemmillenne Herran yhteydessä, sillä tämä on vanhurskasta: ’Kunnioita isääsi ja äitiäsi.’” (Efesolaisille 6:1, 2.) Vanhempia kohtaan tulee siis osoittaa tervettä kunnioitusta. Mutta vaikka on tärkeää totella heitä, ei tule jättää huomiotta tosi Jumalaa. Kun lapsi tulee siihen ikään, että hän alkaa päättää asioistaan, hänellä on teoistaan enemmän vastuuta. Tämä ei päde ainoastaan maalliseen lakiin vaan erityisesti Jumalan lakiin nähden. ”Kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle”, sanotaan Raamatussa (Roomalaisille 14:12).

18, 19. Miten lapset, joiden vanhemmilla on eri uskonto, voivat auttaa näitä ymmärtämään heidän vakaumustaan paremmin?

¹⁸ Jos uskonkäsityksesi saavat sinut tekemään elämässäsi muutoksia, yritä ymmärtää vanhempiesi katsantokantaa. He ovat luultavasti hyvillään, jos sen ansiosta, mitä opit Raamatusta ja miten sovellat sen opetuksia, olet kunnioittavampi, tottelevaisempi ja uutterampi heidän toivomustensa noudattamisessa. Jos uusi vakaumuksesi saa sinut samalla kuitenkin hylkäämään uskonkäsityksiä ja tapoja, joita he pitävät henkilökohtaisesti arvossa, heistä voi tuntua siltä, että katsot ylen sitä perintöä, jonka he ovat yrittäneet sinulle antaa. He saattavat myös pelätä, miten sinun käy, jos toimintasi ei ole paikkakunnalla suosittua tai jos se suuntaa huomiosi pois sellaisista pyrkimyksistä, jotka voisivat heidän mielestään auttaa sinua menestymään aineellisesti. Esteenä voisi olla myös ylpeys. Heistä voi tuntua, että väität käytännössä olevasi itse oikeassa ja heidän olevan väärässä.

¹⁹ Yritä siksi mahdollisimman pian järjestää niin, että vanhempasi tapaavat jonkun paikallisseurakunnan vanhimman tai sen muita kypsiä todistajia. Kannusta vanhempiasi tulemaan valtakunnansaliin kuuntelemaan itse, mistä siellä puhutaan, ja  näkemään omin silmin, millaisia ihmisiä Jehovan todistajat ovat. Vanhempiesi asenne voi aikanaan pehmetä. Silloinkin kun he vastustavat järkkymättömästi, hävittävät raamatullista kirjallisuutta ja kieltävät lapsia käymästä kristillisissä kokouksissa, on yleensä mahdollista lukea muualla, keskustella toisten kristittyjen kanssa sekä todistaa muille ja auttaa heitä vapaamuotoisesti. Voit myös rukoilla Jehovaa. Joidenkin nuorten täytyy odottaa, kunnes he ovat kyllin vanhoja muuttaakseen pois lapsuudenkodista, ennen kuin he voivat tehdä enemmän. Onpa tilanne kotona millainen tahansa, älä kuitenkaan unohda ’kunnioittaa isääsi ja äitiäsi’. Edistä osaltasi kodin rauhaa (Roomalaisille 12:17, 18). Ennen kaikkea pyri rauhaan Jumalan kanssa.

20. Millaisia tunteita lapsilla voi olla, jos heillä on isä- tai äitipuoli?

²⁰ Useinkaan suurin haaste kodeissa ei johdu uskonnollisista vaan biologisista syistä. Monissa perheissä on nykyään lapsia toisen vanhemman tai molempien edellisistä avioliitoista. Sellaisessa perheessä lapset voivat tuntea mustasukkaisuutta ja kaunaa tai kenties ristipainetta lojaalisuuskysymyksissä. Siksi he saattavat torjua töykeästi isä- tai äitipuolen vilpittömät yritykset olla hyvä vanhempi. Mikä voi auttaa uusperhettä menestymään?

21. Miksi isä- tai äitipuolten tulee erikoisolosuhteistaan huolimatta etsiä apua Raamatun periaatteista?

²¹ On hyvä tajuta, että olosuhteiden erikoislaatuisuudesta huolimatta samat Raamatun periaatteet, jotka saavat muut perheet menestymään, soveltuvat uusperheisiinkin. Noiden periaatteiden sivuuttaminen voi näyttää helpottavan ongelmaa hetkellisesti, mutta tuottaa todennäköisesti murhetta myöhemmin  (Psalmit 127:1; Sananlaskut 29:15). Kehitä viisautta ja tarkkanäköisyyttä – viisautta soveltaa jumalisia periaatteita kauaskantoiset siunaukset mielessä ja tarkkanäköisyyttä ymmärtää, miksi perheenjäsenet puhuvat ja toimivat tietyllä tavalla. Tarvitaan myös empatiaa. (Sananlaskut 16:21; 24:3; 1. Pietarin kirje 3:8.)

22. Miksi lasten voi olla vaikea hyväksyä isä- tai äitipuolta?

²² Jos olet isä- tai äitipuoli, saatat muistaa, että perheen ystävänä lapset kenties ottivat sinut tervetulleena vastaan. Mutta sen jälkeen kun sinusta tuli heidän isä- tai äitipuolensa, heidän suhtautumisensa on saattanut muuttua. Lapset muistavat biologisen vanhempansa, joka ei enää asu heidän kanssaan, ja sen tähden heidän mieltään voi vaivata lojaalisuutta koskeva ristiriita: heistä mahdollisesti tuntuu siltä, että haluat riistää sen kiintymyksen, jota he tuntevat poissa olevaa vanhempaa kohtaan. Toisinaan he voivat tokaista sinulle, ettet ole heidän isänsä tai heidän äitinsä. Sellainen sattuu kipeästi. Mutta ”älä ole hengessäsi hätäinen loukkaantumaan” (Saarnaaja 7:9). Kun on kysymys lasten tunteista, tarvitaan tarkkanäköisyyttä ja empatiaa.

23. Miten perheessä, jossa on lapsipuolia, voidaan huolehtia kurista?

²³ Nuo ominaisuudet ovat ratkaisevan tärkeitä, kun annetaan kuritusta. Johdonmukainen kuri on erittäin tärkeää (Sananlaskut 6:20; 13:1). Lisäksi koska kaikki lapset eivät ole samanlaisia, eri lapsia täytyy ehkä kurittaa eri tavoin. Joidenkin isä- tai äitipuolten mielestä ainakin aluksi voi olla parempi, että biologinen vanhempi huolehtii kasvatuksen tästä puolesta. On kuitenkin välttämätöntä, että molemmat vanhemmat ovat kurista samaa mieltä ja pitävät sitä yllä suosimatta lihallista jälkeläistään lapsipuolen kustannuksella (Sananlaskut 24:23). Tottelevaisuus on  tärkeää, mutta on otettava huomioon myös se, että ihmiset ovat epätäydellisiä. Älkää reagoiko asioihin liian voimakkaasti. Kurittakaa rakkaudessa. (Kolossalaisille 3:21.)

24. Miten uusperheessä voidaan torjua moraaliongelmien syntyminen vastakkaista sukupuolta olevien välille?

²⁴ Vaikeuksia voidaan paljolti torjua sillä, että perheessä keskustellaan asioista. Näin voidaan elämän tärkeimmät asiat pitää huomion keskipisteenä (vrt. Filippiläisille 1:9–11). Keskustelut voivat myös auttaa itse kutakin näkemään, miten hän voi omalta osaltaan työskennellä perheen tavoitteiden hyväksi. Rehellisten perhekeskustelujen avulla voidaan lisäksi torjua moraaliongelmia. Tyttöjen täytyy ymmärtää, millaisissa pukeissa esiintyä ja miten käyttäytyä isäpuolensa  ja velipuoltensa seurassa, ja pojat tarvitsevat neuvoja oikeasta käytöksestä äitipuoltaan ja mahdollisia sisarpuoliaan kohtaan (1. Tessalonikalaisille 4:3–8).

25. Minkä ominaisuuksien avulla uusperheessä säilyy rauha?

²⁵ Suhtaudu isä- tai äitipuolena olemisen erikoishaasteeseen kärsivällisesti. Uusien suhteiden luominen vaatii aikaa. Sellaisten lasten rakkauden ja kunnioituksen ansaitseminen, joihin sinulla ei ole biologisia siteitä, voi olla melkoinen tehtävä. Mutta se on mahdollista. Avain uusperheen rauhaan on viisas ja tarkkanäköinen sydän yhdistyneenä voimakkaaseen haluun miellyttää Jehovaa (Sananlaskut 16:20). Sellaisten ominaisuuksien avulla voi selviytyä myös muista tilanteista.

26. Miten aineellista koskevat ongelmat ja asenteet voivat aiheuttaa perheessä erimielisyyttä?

²⁶ Aineellista koskevat ongelmat ja asenteet voivat synnyttää perheissä monenlaisia erimielisyyksiä. On valitettavaa, että joitakin perheitä repivät rahaa koskevat kiistat ja halu tulla rikkaaksi – tai ainakin vähän rikkaammaksi. Kahtiajako voi syntyä, kun kumpikin puoliso käy ansiotyössä ja katsoo, että oma palkka kuuluu vain itselle. Vaikka riidoilta vältyttäisiinkin, aikataulu voi molempien työssäkäynnin vuoksi muodostua niin tiukaksi, ettei puolisoilta jää paljonkaan aikaa toisilleen. Maailmassa on yhä yleisempää, että isät asuvat poissa perheensä luota pitkiä aikoja – kuukausia tai jopa vuosia – ansaitakseen enemmän rahaa kuin he voisivat milloinkaan ansaita kotoa käsin. Tämä voi johtaa hyvin vakaviin ongelmiin.

27. Muun muassa mitkä periaatteet voivat auttaa taloudellisessa puristuksessa olevaa perhettä?

²⁷ Näiden tilanteiden käsittelemisestä ei voida esittää sääntöjä, sillä eri perheillä on erilaisia paineita ja tarpeita. Raamatun neuvot voivat silti auttaa. Esimerkiksi Sananlaskujen 13:10:ssä ilmaistaan, että tarpeeton kamppailu saatetaan joskus välttää ’neuvottelemalla keskenään’. Tähän ei sisälly vain omien käsitystensä esittäminen vaan se, että pyydetään neuvoa ja otetaan selvää siitä, miten toinen suhtautuu asiaan. Realistisen talousarvion laatiminen voi sekin saada perheenjäsenet puhaltamaan yhteen hiileen. Joskus on molempien puolisoiden välttämätöntä työskennellä – kenties tilapäisesti – kodin ulkopuolella, jotta selviydyttäisiin ylimääräisistä menoista, varsinkin kun on lapsia tai muita elätettäviä. Mies saattaa tällaisessa tapauksessa vakuuttaa vaimolleen, että hänellä on yhä aikaa tälle. Hän voi yhdessä lasten kanssa auttaa rakkaudellisesti tekemällä osan  siitä työstä, jonka äiti normaalisti hoitaisi yksin (Filippiläisille 2:1–4).

28. Mitkä muistutukset, jos niitä noudatetaan, auttavat perhettä työskentelemään yksimielisyyden hyväksi?

²⁸ Muistakaa kuitenkin, että vaikka tässä asiainjärjestelmässä tarvitaan rahaa, se ei tuota onnellisuutta. Se ei totisesti anna elämää (Saarnaaja 7:12). Aineellisen liiallinen korostaminen voi suistaa hengelliseen ja moraaliseen perikatoon (1. Timoteukselle 6:9–12). On paljon parempi etsiä ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan varmana siitä, että hän siunaa ponnistelumme elämän välttämättömyyksien hankkimiseksi! (Matteus 6:25–33; Heprealaisille 13:5.) Kun pidätte hengelliset edut ensi sijalla ja pyritte rauhaan ennen kaikkea Jumalan kanssa, voitte huomata, että vaikka jotkin seikat kenties jakavat perhettänne, se saavuttaa todellisen yksimielisyyden kaikkein tärkeimmissä asioissa.