Atuagaq siulittuutinik imalik

Inuit siunis­saq soqutigisar­paat. As­sigiin­ngitsor­pas­suit, soorlu silas­saq imaluun­niit aningaasarsior­nermut tun­ngasut, pil­lugit tatiginar­tumik siulit­tuif­figineqarusut­tar­put. Siulit­tuutil­li taamaat­tut tun­ngavigalugit iliuuseqaraangamik pakatsisin­neqarajut­tar­put. Biibilimi amerlasuunik siulit­tuuteqar­poq. Siulit­tuutit tamak­ku qanoq tatiginar­tigip­pat? Tas­saaner­pat oqalut­tuarisaaneq siumut al­lataq? Tas­saaner­pal­luun­niit pisimasut kingor­na al­latat siulit­tuutaasuusaar­titat?

ROMAMIU naalak­kersuinermik sulialik Cato (234-149 u.n.s. inuusoq) oqarsimanerar­neqar­poq: „Tupigusuutigaara siulit­tuisar­tut naapeqatigiik­kaangamik il­larsuataar­neq ajormata.“¹ Aap, ul­lumik­kut­taaq siulit­tuisar­tut, ul­loris­sat tun­ngavigalugit siulit­tuiniar­tar­tut as­sigisaal­lu up­periuminaatsin­neqar­tar­put. Amerlaner­tigut erseq­qin­ngitsunik oqaaseqarlutik siulit­tuisar­put, siulit­tuutaal­lu as­sigiin­ngitsunik nas­suiar­neqarsin­naasar­put.

Biibilim­mi siulit­tuutai? Qularis­sal­lugit pis­sutis­saqar­pa? Imaluun­niit pis­sutis­saqar­pa tatigis­sal­lugit?

Eqqoriaalluarnerinnaanngillat

Inuit ilisimasaqarluar­tut im­maqa in­nut­taaqatigiin­ni ineriar­tor­neq naaper­torlugu siunis­saq takorloor­niar­tar­paat, tamatigul­li eq­qor­neq ajor­put. Atuak­kami Fremtids-chok-imi al­las­simavoq: „In­nut­taaqatigiit tamarmik siunis­sat ilimanartut tul­leriit atugas­sariin­nan­ngilaat, kisian­ni siunis­sat pisinnaasut as­sigiin­ngitsut, tamatumun­ngalu ilaap­put siunis­sat kissaatigineqarsinnaasut im­min­nut akerleriis­sut.“ Atuak­kior­toq ima nangip­poq: „Soorunami siunis­saq eq­qorluar­tumik ilisimaneqarsin­naan­ngilaq. Ilimagisavut eq­qarsaatigiin­narsin­naavavut itisilerlugil­lu ilimaginarsin­naasul­lu suut ilimanaateqar­nerunersut isum­merfigiin­narsin­naal­lugit.“²

Biibilimil­li al­lat­tut siunis­saq pil­lugu ’ilimagisaqaan­narsiman­ngil­lat’. Siulit­tuutaal­lu tas­saagin­nan­ngil­lat oqaatsit erser­nerlut­tut as­sigiin­ngitsunik nas­suiar­neqarsin­naasut. Akerlianik siulit­tuutaasa ilar­pas­sui ersaril­luin­nar­put qaqutigoor­tumil­lu sukumiisuul­lutik, nalingin­naasumil­lu ilimagineqarsin­naasunut akerliul­luin­narlutik. As­sersuutigalugu Biibilip il­loqarfitoqaq Babylon pil­lugu siulit­tuutai misis­soriar­tigik.

Illoqarfik ’sanerlugu piiagassaasoq nungutitsissummik saniuserluni’

Babylonitoqaq taaneqar­tarsimavoq „naalagaaf­fiit akimaner­taat“. (Jesaja 13:19) Il­loqarfik al­liar­tuin­nar­toq taman­na Persiap Kangerliumanersuata Im­mamul­lu Akul­lersuup akor­nan­ni niuf­fagiat aq­qutigisar­tagaan­ni inis­sisimal­luar­poq, taamaalil­luni Kangiata Kitaatalu akor­nan­ni nunak­kut im­mak­kul­lu niuer­nermut qitiuvoq.

Ukiuni 600-kkun­ni u.n.s. il­loqarfik taman­na Babylonimiut naalagaaf­fis­suan­ni il­loqarfiit pingaar­nersaraat ajugaaf­figineqarsin­naar­pasin­ngitsoq. Il­loqarfiup kuus­suup Eufratip sinai il­lugiit tamaasa siam­marfigisimavai, kuus­suul­lu er­ngi pal­lit­taalisatut ikerasaliar­pas­suar­tul­lu ip­put. Il­loqarfik qarmarsuar­nik iluleriin­nik alaper­naarsuif­fin­nik napasuliar­pas­sualin­nik il­lersuuteqar­poq. Tupin­nan­ngilaq Babylonimiut isuman­naatsutut misigim­mata.

Kisian­ni ukiuni 700-kkun­nili u.n.s., Babylonip pis­saaneqar­ner­paaf­fia sioq­qul­lugu, pruf­fiitip Esajasip siulit­tuutigereersimavaa Guutip Babylon ’sanerlugu piias­sagaa nungutitsis­sum­mik saniuserluni’. (Jesaja 13:19; 14:22, 23) Esajasip aam­ma al­laatigisimavaa qanoq ilil­luni Babylon ajugaaf­figineqas­sasoq. Saas­sus­sisus­sat kuus­suaq pal­lit­taalisatut ator­neqar­toq ’paq­qersis­savaat’, taamaalil­lutil­lu il­loqarfik ajugaaf­figiuminar­nerulersil­lugu. Esajasip al­laat ajugaasus­sap atia taavaa — „Kyros“, Persiamiut kun­ngersuat, ’matun­ngooq taas­sumun­nga  am­mar­neqas­sap­put isaaf­fiit matoq­qajun­naarsil­lugit’. — Jesaja 44:27–45:2.

Tamak­kua tas­saap­put sapiitsumik siulit­tuinerit. Eq­quup­pam­mi? Taman­na oqalut­tuarisaanerup akis­sutis­saqar­tip­paa.

’Sorsunnatik isaapput’

Esajasip siulit­tuum­minik al­lan­neranit ukiut 200-it qaangiut­tut ukiumi 539-mi u.n.s. oktobarip ul­luisa tal­limaata un­nuaani Mediamiut Persiamiul­lu sak­kutuui Kyros Angisuumit siulersor­neqarlutik Babylonip eq­qaani tam­maar­put. Babylonimiul­li aarleq­quteqan­ngil­lat. Oqalut­tuarisaanermik ilisimatooq griikeri Herodot (ukiuni 400-kkun­ni u.n.s. inuusoq) naaper­torlugu il­loqarfim­miut ukiunut arlalin­nut peq­qumaateqar­put.³ Aam­ma kuus­suarmit Eufratimit Babylonil­lu qarmarsuinit il­lersor­neqar­put. Taamaat­torli Nabonidip Nalunaarsuutai naaper­torlugit un­nuak­kut ’Kyrosip sak­kutuui sorsun­natik Babylonimut isaap­put’.⁴ Qanoq ilil­lutik?

Herodot nas­suiaavoq il­loqarfim­mi inuit „nal­liut­torsior­tut qitil­lutil­lu nuan­naar­tut“.⁵ Il­loqarfiul­li avataani Kyrosik­kut Eufratip er­ngi al­lamut saatsis­simavaat. Kuus­suup er­ngi ap­parmata sak­kutuut up­patitik tikil­lugit naloraarlutik qarmat napasulial­lit sinerlugit ingerlap­put, taavalu, Herodot naaper­torlugu, „isaaf­fiit kuum­mut sam­misut“, isaaf­fiit matuneqaratik ilagin­naan­nar­neqarsimasut, aq­qutigalugit il­loqarfim­mut isaal­lutik.⁶ (Naleq­qiuk­kit Daniel 5:1-4; Jeremia 50:24; 51:31, 32.) Oqalut­tuarisaanermik ilisimatuut al­lat, ilaatigut Xenofonip (431-352-ip u.n.s. mis­saani inuusup), aam­ma qus­saatanik al­lak­kat itsar­nisarsiuut nas­saarisimasaasa up­per­narsar­paat Babylon tas­san­ngaan­nar­tumik Kyrosimit ajugaaf­figineqarsimasoq.⁷

Taamaalil­luni Esajasip Babylon pil­lugu siulit­tuutaa eq­quus­simavoq. Imaluun­niit al­latut nas­suiaatis­saqar­pa? Imaas­sin­naaner­pa siulit­tuutaan­ngitsoq, pereer­neratali kingor­na al­lagaasoq? Biibilimi siulit­tuutit al­lat pil­lugit aam­ma tamatumun­nga as­singusumik aperisoqarsin­naavoq.

Oqaluttuarisaaneq siulittuutaasuusaartitaq?

Pruf­fiitit Biibilimik al­lat­tut — ilaatigut Esajas — oqalut­tuarisaaneq siulit­tuutaasuusaar­til­lugu al­las­simagunik­ku, angutit taak­ku taas­saagin­nas­sagaluar­put inuit sal­loqit­taal­laq­qis­sut. Sunali pil­lugu taamaalius­sagaluar­pat? Pruf­fiitit ilumoor­tut peq­quserlutsin­neqarsin­naan­ngisaan­narsimap­put. (1 Samuel 12:3; Daniel 5:17) Takoreersimavar­put Biibilimik al­lat­tut (ilar­pas­sui pruf­fiitiusut) angutaasut tatiginar­tut al­laat nam­min­neq kuk­kunermin­nik iser­tuus­sin­ngitsut. Angutit taamaat­tut sualut­tumik peq­quserlut­tulior­nis­saat, soorlu oqalut­tuarisaaneq siulit­tuutaasuusaar­til­lugu al­lan­nis­saat, ilimanan­ngilaq.

Aam­ma al­la eq­qarsaatigineqar­tariaqar­poq. Biibilimi siulit­tuutini amerlasuuni pruf­fiitit nam­min­neq inuiaqataat, palasit kun­ngil­lu ilan­ngul­lugit, sukan­nersumik avoq­qaarineqar­put. As­sersuutigalugu Esajasip nalimini Israelik­kut — siulersuisut inuin­naal­lu — ileq­qus­satigut pis­suserisaat avaan­ngunar­tut pil­lugit as­suarai. (Jesaja 1:2-10) Pruf­fiitit al­lat palasit sualut­tumik ajor­tulior­neri qulaar­paat. (Sefanja 3:4; Malaki 2:1-9) Suna pil­lugu siulit­tuutinik nam­min­neq inuiaqatimin­nut sukan­ner­ner­paamik avoq­qaarin­nin­ner­nik imalin­nik sal­luliuutis­sarsiorsimas­sanersut takorlooruminaap­poq, aam­ma suna pil­lugu palasit peq­qusersusaar­nermut taama it­tumut peqataas­sap­pat?

Aam­ma pruf­fiitit — tas­saan­naagunik sal­lulior­tut — qanoq ilil­lutik taama an­ner­tutigisumik peq­quserlut­tuliorsin­naas­sap­pat? Israelimi atuarsin­naaneq al­las­sin­naanerlu pingaar­tin­neqarsimavoq. Meeq­qat mikisuunermin­nit atuar­nermik al­lan­nermil­lu ilin­niar­tin­neqar­tarsimap­put. (5 Moses 6:6-9) Inuit nam­min­neq Al­lak­kanik atuar­tar­nis­saan­nik kajumis­saar­neqar­tarsimap­put. (Tus­siaat 1:2) Sapaatit-akun­neri tamaasa sabbatimi juutit naalagiar­tarfiini Al­lak­kat kik­kut tamarmik tutsaan­ni atuf­fas­sis­sutigineqar­tarsimap­put. (apustilit suliait 15:21) Inuiaqatigiit tamarmik atuarsin­naasut Al­lak­kanil­lu ilisimasaqarluar­tut taama it­tumik sal­loqit­tar­neqarsin­naanis­saat ilimanan­ngivip­poq.

 Aam­mat­taaq Esajasip Babylonip up­pitin­neqar­nis­saanik siulit­tuutaani al­la eq­qarsaatigisariaqar­poq. Ilaqar­pormi eq­quutereer­nerata kingor­na al­lan­neqarsimasin­naan­ngitsumik.

„Najugarineerutivissaaq“

Babylonigooq up­pitin­neqareeruni qanoq pis­sava? Esajas ima siulit­tuivoq: „Najugarineerutivis­saaq il­luliorfigineqar­nani kinguaariik­kuutaani; Arabiamiut tuperfigis­san­ngilaat, savanik paarsisut tam­maarfigis­san­ngilaat.“ (Jesaja 13:20) Eq­qumiis­simas­saqaaq il­loqarfik taama pitsaatigisumik inis­sisimasoq ilumut najugarineqaq­qin­ngisaan­nas­sasoq siulit­tuutigineqarmat. Esajas taama al­las­simava il­loqarfikoq Babylon inuerus­simasoq takoreerlugu?

Kyrosimit ajugaaf­figineqar­nermi kingor­na Babylon — il­loqarfit­tut sior­nagor­nit pingaaruteqar­pal­laan­ngik­kaluarluni — ukiuni hundredelip­pas­suar­ni inoqar­poq. Eq­qaamajuk Biibilimik al­lak­kat imusat Im­map Uumaatsup nunataaneersut imaqarmata Jesajap al­lagaanik ukiuni 100-kkun­ni u.n.s. al­lan­neqarsimasorineqar­tunik. Imusat tamak­kua al­lan­neqar­nerata nalaani Par­thiamiut Babylonimi naalak­kersuip­put. Ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni u.n.k. Babylonimi juuter­pas­suaqar­poq, Biibilimil­lu al­laqataasoq Peter taak­kunun­nga tikeraarsimavoq. (1 Pîtruse 5:13) Tamatuma nalaani Jesajasip al­lagai as­silil­lugit al­lak­kat taak­kua Im­map Uumaatsup nunataani nas­saat akor­nan­niit­tut ukiuni 200-ngajan­ni pioreersimap­put. Taamaat­tumik ukiuni hundredelin­ni siul­ler­ni u.n.k. Babylon suli inuerutivis­siman­ngilaq, tamatumalu siunerujus­suatigut Jesajap al­lagai al­lan­neqareersimap­put. *

Siulit­tuutigineqar­tutut Babylon naggataatigut ’il­lukuin­nan­ngorsimavoq’. (Jeremia 51:37) Hebriiarit oqaasiinik ilisimatooq Hieronymus (ukiuni 300-kkun­ni inuusoq) naaper­torlugu Babylon taamani tas­saalersimavoq ’uumasunik nujuar­tanik as­sigiin­ngitsunik tamanik’ piniariar­tarfik.⁹ Babylon ul­loq man­na tikil­lugu inoqan­ngilaq.

Babylonip inuerun­nera Esajasip angumerin­ngilaa. Ul­lumik­kut Irakimi Baghdadimit kujam­mut 80 kilometerisut ungasitsigisumiit­tumi il­loqarfis­suusimagaluar­tup il­lukuisa nipaatsumik takutip­paat oqaatsit mak­ku eq­quus­simasut: „Najugarineerutivis­saaq.“ Im­maqa takor­nariat takor­nariarfis­saat­tut sananeqaq­qis­sin­naagaluar­poq, kisian­ni ’kinguaavi kingulis­saalu’ qangali nungoreersimap­put. — Jesaja 13:20; 14:22, 23.

Pruf­fiiti Esajas erseq­qin­ngitsumik piumaar­tus­sanul­lu as­sigiin­ngitsunut tamanut naleq­qut­tun­ngor­tin­neqarsin­naasunik siulit­tuisiman­ngilaq. Aam­ma pereersut siulit­tuutaasuusaar­til­lugit al­laatigisiman­ngilai. Man­na eq­qarsaatigis­savat: Sooq sal­loqit­taasoq sun­niuteqarfigisin­naan­ngil­luin­nak­kani — Babylonip pis­saaneqaqisup ’najugarineerutivin­nis­saa’ — pil­lugu siulit­tuinias­sava?

Babylonip up­pitin­neqar­nis­saanik siulit­tuut tas­saavoq Biibilimi siulit­tuutit ilaat ataasiin­naq. * Inup­pas­suit siulit­tuutit eq­quun­nerat tun­ngavigalugu paasisimavaat Biibili inun­nit qutsin­nerusumeersuusoq. Im­maqa isumaqatigis­savatsigut oqarut­ta atuagaq siulit­tuutinik imalik taman­na misis­sor­neqar­tariaqar­tuusoq. Ersarip­poq ul­lumik­kut siulit­tuisar­tut siulit­tuutaat erser­nerlut­tut uisanar­tul­lu Biibilip siulit­tuutaanit ersaris­sunit, up­per­nar­tunit sukumiisunil­lu al­laanerul­luin­nar­tut.

[Quppernerup ataani ilanngussat]

[Qupp. 28-mi assiliartaq]

Biibilimik al­lat­tut tas­saasimap­pat pruf­fiitit ilumoor­tut imaluun­niit inuit sal­loqit­taal­laq­qis­sut?

[Qupp. 29-mi assiliartaq]

Babylonitoq­qap il­lukui