Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 1 YATICHÄWI

“Akapï jiwasan Diosasajja”

“Akapï jiwasan Diosasajja”

1, 2. 1) ¿Kuna toqenakatsa Diosar jisktʼasma? 2) ¿Moisesajj kunsa Diosar jisktʼäna?

TAQE kunjjar Munañani Diosampi parlasajja, ¿kunjamakis jikjjatasisma? ¿Janit ajjsartʼayaskasma? Inas qalltanjja wali ajjsartʼasis arjjaychisma. Ukampis “jan ajjsarayasimti, kuna toqetsa jisktʼasiskakitasmawa” sasin siristam ukhajja, ¿kamachasmasa? Ukajj wali muspkañäspawa. Ukampis ¿kuna toqets jisktʼasma?

2 Nayra tiempojj Moisés sat mä jaqew utjäna, jupajj Diosampiw parlatayna. Ukampis ¿kunsa Diosar jisktʼpachäna? ¿“Kunjamakis sarnaqäjja ukat kunatsa tʼaqhesiñajj utji” sasinti jisktʼaspachäna? Janiwa. Jan ukasti, ‘¿kunas sutimajja?’ sasaw säna. Cheqansa, jupajj Diosan sutip yatiskänwa, ukhamajj ¿kunatsa ukham jisktʼpachäna? Diosan sutipat jukʼamp yatjjatañ munpachäna. Uka toqet yatiñajj jiwasatakis wali askirakiwa, ukhamatwa Diosar jakʼachassna. Ukhamasti, kunjamsa Moisesajj Diosampi parlpachäna uk jichhajj uñjañäni.

3, 4. ¿Kunjamatsa Moisesajj Diosamp parläna, ukat kuna toqetsa parlapjjäna?

3 Moisesajj 80 maranëjjänwa, Egipto markan tʼaqhesiyata israelit jilanakapatjja 40 maranakaw jayankjjäna. Mä urojja, suegropan uwijanakap awatkasaw mä qollun nin nakhaskir jayat uñjäna, mä qoqaw wal aqaskäna. Ukampis janiw nakhantkänti. Uk uñjasajja, “kunarakïpacha” sasaw Moisesajj uka ninar jakʼachasïna. ¡Wali muspharkañäpachänwa! Ukatjja, Diosan mä angelapaw nina taypit arsunïna. Uk istʼasajj walpun sustjaspachäna. Uka ángel toqew Diosampi wali jay parlapjjäna. Ukatjja, suma jakäwim  jaytasin Egiptor kuttʼam, israelit jilanakamar qhespiyanim sasaw Diosajj ajjsarir Moisesar säna (Éxodo 3:1-12).

4 Kuna toqet jisktʼasiñat sipansa, Moisesajj akham sasaw Diosar säna: “Nayatejj sarasina israelitanakarojj säjja: ‘Nayra awkinakaman Diosapaw nayarojj khithanitu’ sasa. Ukatsti jupanakajj nayaru jisktʼapjjetaspa: ¿Kunas sutipajja? sasa; ukkhasti nayajj, ¿kun säsa jupanakarojja?” sasa (Éxodo 3:13).

5, 6. 1) ¿Moisesan jisktʼapajj kunsa amuytʼayistu? 2) ¿Kunjamatsa Diosan sutipar jiskʼachapjje? 3) ¿Kunatsa Diosan sutip yatiñajj wali wakiskiri?

5 Ukhamasti, Diosajj sutiniwa, ukwa Moisesan arunakapajj qhan amuytʼayistu. Uka sutejj wali respetompi uñjatäñapawa. Ukampis iglesia pʼeqtʼirinakajj amuyunakaparjamakiw Diosan sutip Biblianakat chhaqtayjjapjje, uka lantejj “Tatitu” jan ukajj “Dios” sasakiw uchjjapjje. Cheqansa, Diosan sutip ukham jiskʼachañajj janipuniw akchʼas walïkiti. Diosajj janis sutinïkaspa, janis jakʼachasiñjamäkaspa, janirakis uñtʼañjamäkaspa ukham jaqejj parli. Ukampis Diosar jukʼamp uñtʼañatakejj sutip yatiñasapuniwa. Amuytʼañäni, maynir jukʼamp sum uñtʼañatakejj sutip jisktʼapuntanwa. Janisay alajjpachankir Awkisajj uñjañjamäkchejja, sutiniwa, Jehová satawa.

6 Jiwasatakejj Jehová Diosan sutip yatiñajj wali askiwa ukat kusiskañarakiwa. Jupar jukʼampi sum uñtʼsna ukat Jupar jakʼachasiraksna ukwa muni, ukatwa sutip yatiyistu. Ukampis janiw sutipak yatiykistuti. Jan ukasti, kunsa uka sutejj Jupjjat yatichistu uksa qhanañcharakistuwa.

Diosan sutipajj kamsañs muni

7. 1) Amuyatajja, ¿Diosan sutipajj kamsañs muni? 2) ¿Diosan sutip jisktʼasajj kunsa Moisesajj yatiñ munpachäna?

7 Dios pachpaw “Jehová” sutjja uchasi. Uka sutejj ­janiw aleq sutikïkiti. Amuyatajja, uka qollan sutejj “Kuntï Jupajj  Munki ukjja Phoqasiyapuniwa” sañwa muni. Cheqansa, Diosajj taqe kunjjar munañaniwa, Jupaw taqe kuns luri ukat Jupaw amtanakapsa phoqasiyaraki, ukatwa Diosar wali respetompi uñjañasa. Ukampis ¿Diosan sutipajj ukakti sañ munpacha? Cheqansa, Diosan taqe kun lurirïtapjja sumwa Moisesajj yatïna, Diosan sutipsa yatirakïnwa. Uka tiemponjja, uka qollan sutejj wali uñtʼatäjjänwa, mara maraw apnaqjjapjjäna. Ukhamajj ¿kunsa Moisesajj yatiñ munpachäna? Uka sut apir Diosajj kunjam Diosas ukwa yatiñ munäna. Mä arunjja, akham saskänwa: “¿Israel markamarojj kamsäsa, qhespiyapjjetaniw sasin Jumar atinisipjjañapatakejj kunjamatsa chʼamachiristjja?” sasa.

8, 9. 1) ¿Kunsa Diosajj Moisesar qhanañchäna, ukat kunjamtï Biblianakan jaqokipapjje ukajj kunatsa jan walïki? 2) “Kunäñtejj nayajj munkäjja ukaruw nayajj tuköjja” siski uka arunakajja, ¿kamsañs muni?

8 Jupajj kunjam Diosasa ukat Sutipajj kamsañs muni uk jukʼamp qhanañchañatakiw Jehová Diosajj akham sasin Moisesar qhanañchäna: “Kunäñtejj nayajj munkäjja ukaruw nayajj tuköjja” sasa (Éxodo 3:14NM). Walja Biblianakanjja uka cheqajj akham siwa: “Nayätwa khitïktejj ukajja” sasa. Ukampis kunjamtï suma jaqokipat yaqha Biblianakajj siskejja, janiw Diosajj utjatapak qhanañchañ munkänti. Jan ukasti, amtanakap phoqañatakejj ‘kunatï munaski ukaruw Jupajj tukuspa’, ukwa Diosajj Moisesar qhanañchäna, uk yatiñajj jiwasatakis wali askirakiwa. Ukat J. B. Rotherham sat inglés Biblianjja, Éxodo 3:14 qellqatajj akham siwa: “Kuntejj nayajj munktjja ukaruw nayajj tuköjja” sasa. Ukat Bibliajj qellqaskäna uka nayra hebreo arut yatjjatat mä jaqejja, ‘kunanakay amtanakap phoqañatakejj munaschispa ukaruw Diosajj tukuspa’ sasaw saraki.

9 ¿Uk yatiñajj kunjamsa israelitanakar yanaptʼäna? Kuna jan walinakansa, llakinakansa Jehová Diosaw  yanaptʼistani sasaw taqe chuym atinisipjjäna. Jupaw Egipto markat qhespiyasin Suma Oraqer irpantistani sasaw sapjjäna. Ukat Diosan sutip uñtʼañajj kunjamtï israelitanakar yanaptʼkänjja, ukhamarakiw jiwasar yanaptʼistaspa (Salmo 9:10). ¿Kunatsa ukham sistanjja?

10, 11. ¿Kunjamatsa Diosan sutipajj wali suma Awkïtapa ukat kunaymanir tukurïtap uñachtʼayistu? Qhanañchtʼma.

10 Amuytʼañäni, awk taykanakajj wawanakapar sum uñjañatakejj kunaymaniruw tukupjje: awisajj phayirirusa, qollirirusa ukat yatichirirus tukupjje, ukat awisajj cheqañchapjjaraki, jachjayasipjje ukhas sumankthapiyapjjaraki. Ukampis ukanak lurañajj yaqhepatakejj wali chʼamawa. Wawanakajj awk taykar wali atinisipjje, papitump mamitampikis taqe kun lurañ yatipkaspa ukham amuyapjje. Ukatwa usuchjasisasa, jachjayasisasa, anatañanak pʼakjasisasa, kun jisktʼasiñatakis jupanakar ratukiw thaqtapjje. Ukampis yaqhepajj janiw wawanakapar taqe kunan yanaptʼirjamäpkiti, janis wakichatäpkaspa ukham amuyasipjje.

11 Jehová Dios Awkisajj ukhamarakiw wal munasistu. Kamachinakap jan pʼakintasajja, kunayman toqetwa aka Oraqenkir wawanakapar yanaptʼistu, mä arunjja, kunar tukuñay wakischispa ukaruw tuku. Ukatwa, wali munasir mä suma Awkirjam uñjañasajja (Santiago 1:17). Moisesasa ukat Diosar taqe chuym yupaychir israelitanakasa jankʼakiw Sutipajj kamsañs muni uk amuyapjjarakïna. Kunayman toqet jupanakar yanaptʼäna, uñisirinakats arjjatäna, leyinaks churäna, Juezjamas saytʼäna, yupaychañ ut lurañs yanaptʼäna, manqʼsa umsa issa janiw faltaykänti ukat thayjjarus umjjarus munañanïrakïnwa.

12. ¿Kunjam chuymampis Moisesajj Jehová Diosar uñjäna ukat Faraonajj kunjamsa amuyarakïna?

12 Ukhamwa Diosajj sutip yatiyäna, Jupajj kunjam Diosasa  uksa qhanañcharakïnwa. Ukatjja, taqe kuntï Jupa pachpat siski ukan cheqätapsa uñachtʼayarakïnwa. Ukhamasti, Jupajj taqenin uñtʼatäñwa muni. ¿Jiwasasti uñtʼañ munaraktanti? Moisesajj wal uñtʼañ munäna. Uka amtampiw sarnaqawayäna ukat alajjpachankir Awkipampis sum apasirakïna (Números 12:6-8; Hebreos 11:27). Ukampis Moisesan mita masinakapajj janiw Diosar uñtʼañ munapkänti. Kunapachatï Egipto marka apnaqerin nayraqatapan Jehová Diosan sutip arsüna ukhajja: “¿Khitisa [Jehová] Tatitojja?” sasaw Faraonajj jachʼa jachʼa tukus säna (Éxodo 5:2). Janiw Jehová Diosat kuns yatiñ munkänti. Israel markan Diosap contra ukham parlasajj jan ajjsartʼasaw Diosar jiskʼachäna. Jichhürunakanjja ukham jaqenakajj utjarakiwa. Ukatwa, Jehová Diosarojj jan uñtʼapkiti, ni taqe kunjjar Munañanïtapsa yatipkarakiti.

Taqe kunjjar Munañani

13, 14. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj Biblian walja sutiñchanakampi uñtʼatajja? Mä qhawqha qhanañchtʼam (“ Diosarojj akham sasirakiwa” siski uka recuadro uñjjattʼäta). 2) ¿Kunatsa Jehová Diosarukejj ‘taqe kunjjar Munañaniw’ sissna?

13 Jehová Diosajj mä sutinikiwa. Ukampis niyakejjay kunayman toqet yanaptʼasirïchejja, Biblianjj kunayman sutiñchanakampi uñtʼatawa, ukanakaw sutipat jukʼamp yatichistu. Sañäni, Jupajj ‘taqe kunjjar Munañan Jehová Dios’ satawa. Jïsa, Jupajj taqe kunjjar Apnaqeriwa. Ukat uka sutiñchajja, Bibliajj qellqaskäna uka nayra qellqatanakanjja niya 300 kutiw uñsti.

14 ¿Kunatsa Jehová Diosajj taqe kunjjar Munañanïpacha? Kunattejj taqe kunas Jupan luratawa. Apocalipsis 4:11 qellqatajj siwa: “Tata, nanakan Diosajja, jumajj askïtawa jachʼañchäwi, gloria, ukhamarak munañanïña katoqañatakejja. Jumaw taqe kuns ina chʼusat lurtajja,  munañamatarakwa taqe kunas jakaskaraki, juman uskutarakiwa” sasa. Cheqansa, Jehová Diosarukipuniw ukham arunakampi jachʼañchasispajja. Jupakiw taqe kunjjar Munañanejja, ukat taqe kunas Jupan luratarakiwa. Ukatwa jupa sapakejj jachʼañchäwi ukat gloria katoqañapajja.

15. ¿Kunatsa Jehová Diosajj ‘wiñay jachʼa Reyit’ uñtʼatajja?

15 Jehová Diosajj ‘wiñay jachʼa Reyit’ uñtʼatarakiwa (1 Timoteo 1:17). ¿Kunats ukham satäpacha? Jupajj wiñay Diosawa. Janis qhanpach amuyañjamäkchejja, Jehová Diosajj janiw qalltanïkisa ni tukuyanïkisa. Salmo 90:2 qellqatajj siwa: “Wiñayatpacha, wiñayatakiw jumajj Diosätajja” sasa. Janïr kuna luratas utjkäna uka nayra tiemponakatpachwa Jupajj jakäna, ukatwa “Jilïri chuymani” sasin uñtʼatarakejja (Daniel 7:9, 13, 22). Ukhamajj janiw khitis taqe kunjjar Munañani Dios contrajj parlkaspati.

16, 17. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosar jan uñjksna, uñjsna ukhajj kunas pasistaspa? 2) Diosajj utjiw sañatakejj janiw llamktʼañasapunïkiti ni uñjañasapunïkisa, ¿kunatsa ukham sistanjja?

16 Ukampis yaqhepajj Faraonjamarakiw amuyapjje. ¿Kunatsa? Pantjasir jaqenakjamajja, kuns uñjañpun muntanjja. Ukampis taqe kunjjar Munañani Diosarojj janiw khitis uñjksnati, Jupajj ajayuwa (Juan 4:24). Ukhamarus jaqejj janiw Jehová Diosar uñkatksnati, jan ukajj jiwsnawa. Dios pachpaw Moisesar akham säna: “Janiwa ajanojj uñkatkitasmati, khiti jaqesa uñkatkitaspati, ukhamata jakasipkakiñapataki” sasa (Éxodo 33:20; Juan 1:18).

17 Kuntï Moisesar siskän ukajj cheqäskapuniwa. Kunapachatï Moisesajj kunja chʼamanis Diosajj uk mä ángel toqe mä jukʼit uñjäna ukhajja, ajanupajj qollut saraqanjjän ukhas ‘kʼajaskakïnwa’. Ukatwa, israelitanakajj jupar uñkatañ ajjsarayasipjjäna (Éxodo 33:21-23; 34:5-7, 29, 30).  Cheqansa, janipuniw taqe kunjjar Munañan Diosan ajanup uñkatksnati. Ukhamajja, ¿Diosajj janiw utjkiti sissnati? ¿Llamktʼañ ukat uñjañpunt munsna? Janiwa. Amuytʼañäni, janiw taqe kun uñjksnati; thaysa jaqen amuyunakapsa janiw uñjktanti, ukampis ukanakan utjatap sum yattanjja. Ukatjja, kunanaktï uñjktan ukat llamktʼtan ukanakajj tiempompejj tukusikiwa, ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, millón millón maranakas paskchejja Jupajj pachpakïskiwa (Mateo 6:19). Ukat ¿Taqe Chʼaman Diosajj janis chuymanïkaspa janis sinttʼasirïkaspa ukat thayjamakïkaspas ukhamti amuyañasäspa? Uk jichhajj yatjjatañäni.

¿Kunjam Diosasa?

18. ¿Ezequielajj kunsa mä visionan uñjäna, ukat Jehová Diosan jakʼapankki uka wali chʼaman ajayunakan ajanunakapajj kun sañs muni?

18 Janis Diosar uñjkstanjja, kunjamas alajjpachan utjäwipajj ukjja Bibliaw qhanañchistu. Ezequiel libron nayrïr jaljapat parltʼañäni. Ezequielajj alajjpachankir Diosan markaparojj mä carror uñtasitwa mä visionan uñjäna. Ukat uka carrojj wali chʼamani ajayunakan muyuntatänwa (Ezequiel 1:4-10). Jehová Diosan jakʼapankir uka wali chʼaman ajayunakajja, sapa mayniw pusi ajanunïpjjäna, mä ajanusti jaqe ajanünwa, payïristi mä leonan ajanupjamaraki, kimsïristi mä orqo wakan ajanupjamaraki, ukat pusïr ajanusti mä jachʼa pakan ajanupjamarakïnwa. Uka ajanunakajj Jehová Diosajj kunjam Diosas ukwa pusi toqet jukʼamp amuytʼayistu (Apocalipsis 4:6-8, 10).

19. ¿Kunamp sasisa orqo wakan ajanupasa, leonan ajanupasa, pakan ajanupasa ukat jaqen ajanupasa?

19 Biblianjja, awisajj orqo wakajj wali chʼamanimp sasiwa. Maysa toqetjja, leonasti cheqakankañamp sasirakiwa,  kunattejj cheqapar kuns uñjañatakejj leonjam jan ajjsarirïñaw wakisi. Ukat pakasti wali jayat uñjasaw kunanakas pasaski uk yatiraki, ukatwa jachʼa pakajj Diosan yatiñapampi sasirakejja. Ukat jaqen ajanupajj ¿kunamp sasisa? Munasiñamp sasiwa, jaqejj Diosar uñtasit luratätas laykojj Diosjam munasirirakïtanwa (Génesis 1:26). Jehová Diosajj taqe chʼamaniwa, cheqapar uñjiriwa, wali yatiñaniwa ukat munasirirakiwa sasaw Biblianjj walja cheqanakan qhanañchistu.

20. ¿Kunatsa Jehová Diosajj pachpakïskiw sasma?

20 Bibliajj qellqaskäna uka tiemponakat jichhakamajj walja maranakaw pasawayjje. Ukampis ¿Diosajj pachpakïskpachati? Jïsa, Jupajj akham sistuwa: “Nayätwa Tatitu [Jehová] Diosajja, nayasti pachpakïsktwa” sasa (Malaquías 3:6). Ukhamasti, Jehová Diosajj janiw mayjtʼkaspati, munasir pachpa suma Awkikïskiwa, ukjja kunayman toqet uñachtʼayistu. Ukat wali chʼamanïkchisa, wali yatiñanïkchisa ukat taqe kuns cheqapar uñjirïkchisa munasiñampiw taqe kuns luri. Cheqansa, Bibliajj Diosat akham siwa: “Diosajj munasiñawa” sasa (1 Juan 4:8). Janiw munasiñaniw  siskiti ni munasiriw siskisa, jan ukasti pachpa munasiñäkaspas ukham siwa. Ukhamajj taqe kunsa munasiñampipuniw luri.

“Akapï jiwasan Diosasajja”

21. ¿Kunjamas Jehová Diosar sumpach uñtʼasajj jikjjatasiñäni?

21 Jumajj uñjirïpachätawa, awisajj akham sasaw wawanakajj awkipar uñjasajj amigonakapar wali kusisit sapjje: “Jupaw tatajajja” sasa. Diosan yupaychirinakapajj ukhamarakiw alajjpachankir Awkisat sistanjja. Mä urojja, “akapï jiwasan Diosasajja” sasaw markapajj sani sasaw Biblianjj qellqasitayna (Isaías 25:8, 9). Jïsa, jiwasatejj Jehová Diosar jukʼampi uñtʼañäni ukhajja, jukʼampirakiw mä suma Awkirjam wal jakʼachasiñäni.

22, 23. 1) ¿Alajjpachankir Awkisajj kunjam chuymaniw sistus Bibliajja? 2) Diosajj Jupar jakʼachasiñaswa muni, ¿kunjamatsa uk yattanjja?

22 Akapachan yatiñanit uñtʼat jaqenakasa ukat religión pʼeqtʼirinakasa, Diosajj janiw sinttʼasirïkiti, janiw jakʼachasiñjamäkisa sasaw sapjje. Cheqas ukham jan sinttʼasir Diosarojj janiw khitis jakʼachaskaspati. Ukampis Biblianjja, ‘kusisir Diosawa’ sasaw Jehová Diosat qhanañchistu (1 Timoteo 1:11NM). Taqe kun cheqapar uñjir Diosäkchisa, wali sinttʼasiriwa. Ukat kunapachatï ewjjanakap jan istʼapki ukhajja, “walirak chuymapjja usuyasi” sasaw Bibliajj saraki (Génesis 6:6; Salmo 78:41). Ukampis arunakaparjam sum sarnaqasajj wal kusisiyaraktanjja (Proverbios 27:11).

23 Ukatjja, jupar jakʼachasiñaswa Dios Awkisajj munaraki. Jupar ‘thaqtapjjam’, jupajj janiw “jayankkiti” sasaw Arupan sistu (Hechos 17:27). Ukampis ¿taqe kunjjar Munañani Diosarojj kunjamsa jucharar jaqenakajj jakʼachassna?