Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 2 YATICHÄWI

¿Diosar jakʼachassnati?

¿Diosar jakʼachassnati?

1, 2. 1) Diosarojj janipuniw jakʼachasksnati sasaw waljanejj sapjje, ukampis Bibliajj ¿kamsisa? 2) ¿Kunjamsa Abrahamajj Diosamp apasïna, ukat kunatsa?

“JUMAJJ amigojätaw” sas alajjpach akapach Lurir Diosajj siristam ukhajja, ¿kunjamakis jikjjatasisma? “¡Kamisarak mä jaqesti Diosar jakʼachasispasti!” sasaw waljanejj sapjjaspa. Ukampis Biblianjja, Diosarojj jakʼachasipjjasmaw sistuwa.

2 Nayra tiempon jakasir Abraham sat chacharojj Diosajj wal munasïna (Isaías 41:8). ¿Kunatsa? Jupajj taqe chuymaw Diosar “iyawsäna”, ukatwa Jehová Diosajj wali suma amigot uñjäna (Santiago 2:23). Jichhürunakanjja, munasiñat yupaychapjje ukanakarojj ukhamarakiw Diosajj jakʼachasi (Deuteronomio 10:15). Cheqpachansa, Arupan akham sistuwa: “Diosar jakʼachasipjjam, jupasti jumanakarojj jakʼachasirakiniwa” sasa (Santiago 4:8).

3. ¿Jehová Diosajj kamsistusa?

3 Jehová Diosajj “nayar jakʼachasipjjeta” sistuwa. Jupajj amigoparjam katoqañatakejj suyaskistuwa. Maysa toqetjja, jupajj “jakʼachasipjjämaw” sarakistuwa. Ukhamasti jiwasatejj Jupar jakʼachasiñatak chʼamachasiñäni ukhajja, jakʼachasirakistaniwa. Kunjamtï Bibliajj siskejja, Diosampejj wali ‘sum parlasiñäni’, kamisatï munat amigonakajj sum parltʼasipjje ukhama (Salmo 25:14). *

4. ¿Kunjamas mä suma amigojja, ukat Jehová Diosajj kunjam amigorakisa?

4 ¿Juman mä suma amigomajj utjiti? Kunapachatï mä  amigojj jiwasat llakisi ukat jan waltʼäwinakans yanaptʼistu ukhajja, kusisitaw jikjjatastanjja. Jupaw llakitäktan ukhas chuymachtʼistu, kusisitäktan ukhas jiwasamp chik kusisiraki. Kunjamakis jikjjatastan uk janisay yaqhepanakajj amuyapkchejja, jupajj sum amuyistu. Jehová Diosajj wali munat Amigjamajja, ukhamarakiw sapa maynirojj wali askit uñjistu, kunjamakis jikjjatastan uksa sum yatiraki ukat taqe kunan yanaptʼistu (Salmo 103:14; 1 Pedro 5:7). Jupajj janipuniw jaytanukkistaspati, aski jaqetakejj askirakiwa, ukatwa kunatï chuymasan utjki ukanakjja jupar yatiytanjja (Salmo 18:25). Ukampis janiw jiwas pachpakejj Diosar jakʼachasksnati, Jupakiw yanaptʼistaspa.

Dios kikpaw jakʼachasiñasatakejj yanaptʼistu

5. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj Jupar jakʼachasiñasatakejj yanaptʼistu?

5 Jucharar jaqenakjamajj janipuniw jiwasakejj Diosar jakʼachasksnati (Salmo 5:4). Ukampis apóstol Pablojj akham sänwa: “Diosajj munasiñapwa uñachtʼayistu, kunapachatejj jiwasanakajj juchanïskäyätan ukapachaw Cristojj jiwasanak layku jiwawayi” sasa (Romanos 5:8). Cheqas Jehová Diosaw “jaqenakar qhespiyañata[kejj]” Jesusar khitani (Mateo 20:28). Ukat Diosan amigopäñatakejja, Jesusan jiwatapar taqe chuyma atinisiñasawa. Jïsa, “Diosaw nayraqat jiwasanakar munistu”, ukhamatakwa Juparojj jakʼachasiraksna (1 Juan 4:19).

6, 7. 1) ¿Jehová Diosarojj jakʼachassnati? 2) ¿Kuna pä toqetsa Jehová Diosarojj sum uñtʼsna?

6 Ukatjja, kunjam Diosas ukwa yatiyarakistu. Cheqansa, maynejj kunjam chuymanisa, kuna amtanakanisa uk sum yatisakiw wali munat amigorjam uñjsnajja. Ukat Jehová Diosatï jan uñtʼañjam jan jakʼachasiñjam Diosäspa  ukhajja, janiw kunjamats jupar jakʼachasksnati. Ukampis jupajj janiw ukhamäkiti; antisas sum uñtʼayasiñ muni (Isaías 45:19). Ukatjja, kunjam Diosas ukjja taqeniruw yatiyistu, akapachan jan yäqat jaqenakarus yatiyarakiwa (Mateo 11:25).

Kunjam Diosas ukjja luratanakapana ukat Arupanwa Jehová Diosajj uñachtʼayistu

7 ¿Kunjamsa Diosajj jupjjat yatiyistu? Luratanakapanwa wali chʼamanïtapsa, yatiñanïtapsa ukat wali munasirïtapsa qhan uñachtʼayistu (Romanos 1:20). Ukat janiw luratanakap toqekejj jupjjat yatiykistuti, jan ukasti Qollan Qellqatanakap toqerakiw kunjam Diosas ukjja sum qhanañchistu.

¡Diosajj kunja munasirisa!

8. ¿Kunatsa Diosajj munasiñatwa Biblia qellqayatayna sasajj sissna?

8 Diosajj munasiñapatwa Arupjja apayanistu. Ukat amuykañ arunakampiw jupa toqet qhanañchistu. Ukhamatwa munasiñap uñachtʼayistu. Ukatjja, kunjamsa jiwasajj Diosar jakʼachassna ukat jupar wal munassna ukwa qhanpach uñachtʼayarakistu. Cheqas uka qollan libro liyisakiwa, Diosajj kunja munasirisa uk amuysnajja, ukat uka librokirakiw jupar jakʼachasiñsa yanaptʼistaspa (Salmo 90:17). Jehová Diosajj chuymar purtʼkirwa jupa toqetjja Biblian sum qhanañchistu, ukanak jichhajj uñjañäni.

9. ¿Bibliajj Jehová Diosat kamspachasa?

9 Kunjam Diosas ukjja qhanwa Qollan Qellqatanakajj amuytʼayistu. ¿Bibliajj jupjjat kamspachasa? “[Jehová] Tatitojj aski kankañar muniriwa, arkirinakaparojj janiw jaytanukkiti.” (Salmo 37:28.) “Taqe chʼamani[wa].” (Job 37:23.) ‘Yatiñkankañanirakiwa.’ (Job 9:4.) Ukat “khuyapayasiriraki. Janiw jankʼaki colerasirïkiti, jan ukasti jachʼa munasiriwa, ukhamarak cheqaraki” (Éxodo 34:6). Ukat ‘juchsa pampachiriwa’ (Salmo 86:5). Ukatjja, ‘Diosajj  munasiñawa’ sasaw nayrïr yatichäwin yateqayätanjja (1 Juan 4:8). Uka toqenakat sum amuytʼasajja, ¿janit Diosar jukʼamp jakʼachasiñ munksna?

Bibliaw Jehová Diosar jakʼachasiñ yanaptʼistu

10, 11. 1) Jupar jukʼamp sum uñtʼañasatakejja, ¿kunjamsa Diosajj yanaptʼistu? 2) ¿Kunjamatsa Diosan wali chʼamanïtap yattanjja?

10 Kunjam Diosas ukjja janiw arunakampik Jupajj yatichkistuti, jan ukasti, kunjamtï Bibliajj siskejja luratanakap toqew uk qhan amuytʼayistu. Cheqas munasiñatwa ukanakjja Biblian qellqayatayna. Uka toqenakat yatjjatasaw jupar jukʼamp jakʼachastanjja. Jichhajj uka toqet may uñjañäni.

11 “Wali jachʼaw [Diosan] chʼamapajja” siw Bibliajja (Isaías 40:26). Ukampis uk sum amuyañatakejj kunjamsa israelitanakar Egiptot qhespiyäna uk uñjañäni. Wali muspharkañpun Wila Lamar Qotjja payar jaljtaypachäna, wali jachʼa uyunakjamaw umajj uksat aksat saytʼpachäna. Ukatjja, niya kimsa millón israelitanakaw waña oraqnam pasapjjäna (Éxodo 14:21; 15:8). Ukat wasar pampansa 40 maranakaw Jehová Diosajj markapar sum uñjäna ukat jan walinakatsa jarkʼaqarakïna. Mä jachʼa qarqatwa (jaqhetwa) ums jalsuyäna, ukat manqʼsa janqʼo jathar uñtasitwa churarakïna (Éxodo 16:31; Números 20:11). Ukhamajj Biblianjja, janiw ‘wali chʼamaniw’ sasinak siskiti, jan ukasti kunjamsa Jehová Diosajj markapar chʼamapampejj yanaptʼi uk sum qhanañcharakistu. Ukatjja akham sarakiwa: “Diosaw imantasiñasajja, chʼamañchirisasa, jupaw chijinakan arjjatirisajja” sasa (Salmo 46:1). Ukhamajj  ¿janit wali chʼaman Dios Awkisajj mayisitanakasarjam yanaptʼkistaspa?

12. ¿Kunjamsa Diosajj amuykañ arunakampi jupar uñtʼañ yanaptʼistu?

12 Jehová Diosajj niyakejjay mä ajayüchejja, janipuniw uñjksnati. Jaqjamajj kuntï uñjktan ukakwa amuytanjja. Ukat jupar uñjksnas ukham arjjayistaspa ukhajja, janiw amuyksnati. Wawatpach mä juykhu jaqer kuna color nayranïtansa, kuna color ñikʼutanïtansa ukanak arjjaysna ukhajja, janiw kuns amuykaspati. Ukatwa Diosajj munasiñapatjja, jiwasan amuytʼkañ qhanañchistu. Awisajj uñachtʼäwinakampiw kunjam Diosas uk amuytʼayistu, ukat mä jaqer uñtasitäkaspas ukham awisajj Arupan qhanañcharakistu. *

13. Isaías 40:11 qellqatajja, ¿Jehová Diosat kamsisa, ukat kunatsa uk yatiñajj wali aski?

13 Isaías 40:11 qellqatajj akham siwa: “Kunjamatejj mä awatirejj ovejanakap antʼata jutejja, ukhamarakiw [Jehová Diosajj] juti, amparapar ovejanak ichtʼata, ichjjarusiwa ovejanakaparojja” sasa. Mä awatirejj uwijanakapar sum uñji ukat jan walinakatsa jarkʼaqarakiwa, ukhamwa Diosajj servirinakapar sum uñji, ukat chʼama pisinakatsa amtasiraki. Jiwasatï Diosar taqe chuyma yupaychañänejja, janiw jaytanukkistaniti (Romanos 8:38, 39). Kunjamtï mä awatirejj jiskʼa uwij qallunakarojj ichjjartʼasejja, ukar uñtasitarakiw Diosajj yupaychirinakapar munasiñamp sum uñjistu. Ukatwa jiwasajj jupar jakʼachasiñ munaraktanjja.

 Jesusaw Diosar sum uñtʼañ yanaptʼistu

14. Jesusaw Jehová Diosar sum uñtʼañ yanaptʼistu sasajja, ¿kunatsa sissna?

14 Kunjamtï Biblian uñachtʼaykejja, Jesús toqew Jehová Diosajj Jupjjat sum qhanañcharakistu. Cheqansa, Diosajj kunjam chuymanisa, kunanaksa amuyi ukanakjja qhanpun Jesusajj uñachtʼayäna. Niyakejjay jupajj taqe kunat sipansa nayrïrïchejja, sumpunwa Awkipar uñtʼäna (Colosenses 1:15). Ukatwa aka Oraqenkkasajj akham sispachäna: “Janiw khitisa Yoqarojj uñtʼkiti, jan ukasti Awkiwa; ni Awkirusa uñtʼkarakiti, jan ukasti Yoqawa, khitirutejj Yoqajj uñachayañ munki ukarakiwa” sasa (Lucas 10:22MT). Ukhamasti, aka Oraqenkkasajj Awkipar uñtʼañwa jaqenakar yanaptʼäna. Kunjamsa yanaptʼäna uk jichhajj pä toqet uñjañäni.

15, 16. ¿Kuna pä toqetsa Jesusajj Awkipar uñtʼañ yanaptʼistu?

15 Nayraqatjja, yatichäwinakap toqew Jesusajj Awkipar uñtʼañ yanaptʼistu. Chuymar purtʼkir arunakampiw Jehová Diosat yatichäna. Mä kutejja, kunjamsa wali munasir  mä awkejj herencia tukuntir wawapar katoqer tʼijüna, qhomantäna ukat jampʼattʼäna uka toqet parläna. Niya ukhamarakiw Jehová Diosajj arrepentisir jaqenakarojj munasiñat katoqe sasaw säna (Lucas 15:11-24). Ukat Jehová Diosajj cheqa chuyman jaqenakarojj wal munasi, ukat juparakiw sapa maynirus jawsi sasaw Jesusajj sarakïna (Juan 6:44). Ukatjja, kunapachatï mä jiskʼa jamachʼis oraqer purki ukhajj Diosajj sum yati. “Ukhamasti jan ajjsarapjjamti, jumanakajj uka jiskʼa jamachʼinakat sipanjja wali jila alanïpjjtawa” sasaw sarakïna (Mateo 10:29, 31). Cheqansa, taqeniw ukham munasir Diosar jakʼachasiñ munsnajja.

16 Ukatjja, Jehová Diosajj kunjam Diosasa ukjja sarnaqäwipampiw Jesusajj uñachtʼayarakïna. Jupajj Awkipjamänwa, ukatwa akham säna: “Khititejj nayar uñjkitu ukajj Awkirojj uñjarakiwa” sasa (Juan 14:9). Ukhamasti, alajjpachankir Awkipajj kunjam chuymanisa ukat jaqenakar kunjamsa uñji, ukwa Jesusajj sarnaqäwipampi uñachtʼayäna. Kunjamtï Mateo, Marcos, Lucas ukat Juan libronakan parlkejja, Awkipjam chuymanïnwa. Cheqansa, jan Jesusäkaspa ukhajja, janiw Jehová Diosarojj sum uñtʼksnati. ¿Kunatsa ukham sistanjja?

17. Jehová Diosajj kunjamsa jupjjat sum yatichistu uk qhanañchtʼma.

17 Amuytʼañäni, kunjamas suma chuymanïñajj uk maynejj arunakampi qhanañchistaspa ukhajja, inas amuysna. Ukampis suma chuyman mä jaqer uñachtʼayistaspa, ukat “jupapï suma chuymanejja” sistaspa ukhajja, jukʼamp sumpach amuysnajja. Jehová Diosajj ukhamarakiw jupjjat yatichistu, janiw aleq arunakampikejj yatichkistuti, jan ukasti wali munat Yoqaparuw khitani. Diosajj kunjam chuymanis ukajj qhanapuniw Jesusan sarnaqäwipan uñjasïna. Cheqas Jehová Diosajj qhanpunwa Jesusat parlir pusi libronakan jupjjat yatichistu, “nayajj Yuqaj-jamätwa”  siskaspas ukhama. Jichhajj uka toqet jukʼamp yatjjatañäni.

18. ¿Kunjamsa Jesusajj chʼamanïtapsa, yatiñanïtapsa ukat taqe kun cheqapar lurirïtapsa uñachtʼayäna?

18 Jehová Diosajj kunjamasa ukjja wali sumpun Jesusajj aka Oraqen uñachtʼayäna. Jupajj wali chʼamanïnwa. Ukatwa usutanaksa qolläna, awtjatanakarus manqʼa churäna ukat jiwatanaksa jaktayäna. Jesusajj janiw akapach munañani jaqenakjamäkänti. Janiw khitirus chʼamapampejj tʼaqhesiykänti, ni munañapaksa thaqkänti (Mateo 4:2-4). Ukatjja, taqe kunsa cheqaparuw luräna. Kunapachatï templon aljirinakajj jaqe masinakapat wal qollqechasipjjäna ukhajja, wal chuym usuyasïna (Mateo 21:12, 13). Ukat pisinkirinakarus jiskʼachatanakarus janiw yaqhachkänti. Jan ukasti, ‘samarapjjañapatakiw’ yanaptʼäna (Mateo 11:4, 5, 28-30). Maysa toqetjja, wali yatiñanirakïnwa. Salomonat sipansa ‘jukʼamp’ sum yatichirïna (Mateo 12:42). Ukampis janiw jachʼa jachʼa tukurïkänti. Chuymar purtʼkir arunakapajj taqenirus wal yanaptʼäna. Amuykañ qhana arunakampipuniw sum yatichirïna.

19, 20. 1) ¿Kunjamatsa Jesusajj wali munasirïtap uñachtʼayäna? 2) Kunapachatï Jesusjjat liykañäni ukhajja, ¿kunsa amtañasa?

19 Ukat Jesusajj wali munasirïnwa, janiw khiti jaqes jupjamäkaspati. Aka Oraqen Diosatak irnaqkasajj kunayman toqetwa munasirïtapsa, khuyaptʼayasirïtapsa ukat sinttʼasirïtapsa uñachtʼayäna. Janiw tʼaqhesirinakarojj ukhamaki uñchʼukirïkänti, kunjamatsa yanaptʼapunirïnwa (Mateo 14:14). Ukampis janiw usutanakaruki qollkänti, ni awtjatanakarukis manqʼaykänti. Jan ukasti, wiñay bendicionanak katoqapjjañapatakiw Diosan Apnaqäwipat yaticharakïna. Ukatjja uka Gobiernor atinisipjjañapataki ukat askit uñjapjjañapatakiw yanaptʼarakïna (Marcos 6:34; Lucas 4:43). Jaqenakar wal munasitap laykuw jakäwips loqtasiwayi; jiwañkamaw tʼaqhesiwayi (Juan 15:13).

 20 Jesusajj ukham wali munasir jaqënwa, ukatwa wawanakasa, jilïrinakasa, pisinkirinakasa ukat qamirinakasa jupar jakʼachasipjjäna (Marcos 10:13-16). Ukampis kunapachatï Jesusan sarnaqäwipat liykañäni ukat lupʼkañäni ukhajj amtapuniñäni, Jehová Dios Awkisajj kunjam Diosas ukwa Jesusan sarnaqäwipajj uñachtʼayistu (Hebreos 1:3).

Aka librojj walpun yanaptʼistani

21, 22. ¿Kunjamsa Jehová Diosar thaqsna, ukat kunjamsa aka librojj yanaptʼistani?

21 Alajjpachankir Awkisajj wali sumwa jupjjat Arupan yatichistu. ¿Kunatsa? Jupar jakʼachassna ukwa muni. Ukampis janirakiw munkir jan munkirjja jakʼachasipjjapunita sasajj siskiti. Jan ukasti, “jikjjatañjamäkipana” jiwasaw jupar thaqhañasajja (Isaías 55:6). Ukampis ¿kunjamsa thaqsna? Kunsa Bibliajj Jupjjatsa luratanakapatsa yatichi ukanak sum yatjjatañasawa. Aka librojja ukatak wakichatawa.

22 Aka librojj pusir jaljatawa. Ukat sapa jaljanjja walja yatichäwinakaw utjaraki. Amuytʼañataki, 1 jaljanjja, Diosan chʼamapat parlañäni. Ukarjamaw nayrïr yatichäwejj qhanañchtʼani. Ukat mayni yatichäwinakasti, kunjamsa Diosajj uka chʼamap uñachtʼayi uk yaticharakistani. Ukatjja, kunjamsa Jesusajj Diosan Yoqapjamajj chʼamanïtap uñachtʼayäna uksa niya tukuyar yateqarakiñäniwa. Ukatjja uka  jalja tukuyañatakejja jiwasan yateqasiñasatakis mä yatichäwejj utjarakiniwa. Mayni jaljanakajj niya ukar uñtasita wakichatarakiwa. 2 jaljanjja kunjamsa Diosajj taqe kunsa cheqapar uñji uka toqetwa qhanañchasini. 3 jaljanjja Diosan yatiñapat uñjarakiñäni. Ukat 4 jaljansti munasiñapat parlañäni.

23, 24. 1) ¿Kunjamsa “Lupʼiñataki” sat recuadrojj yanaptʼistani? 2) ¿Kunatsa Jehová Diosar jakʼachasiñatakejj lupʼiñasa?

23 Aka yatichäwit uksarojja, “Lupʼiñataki” sat mä recuadrow utji, kunjamtï 24 janan uñjaskejja ukhama. Ukanjja, Bibliat thaqhañataki qellqatanakaw utji. Cheqas janiw kuntï yateqktan ukanak amtañatakïkiti. Jan ukasti, amuytʼañasatakiwa. Ukampis ¿kunjamsa jumajj uka recuadronakampi sumpach yanaptʼasisma? Bibliat thaqtasinjja wali amuyumpi liytʼañamawa. Ukat wal amuykiptʼasajja, kuna jisktʼatï uka jakʼan uñstki ukarjam qhanañchañamawa. Ukat inas jukʼamp yatjjatañajj wakischispa. Ukatjja, akham jisktʼasiñamarakiwa: “¿Kunsa aka qellqatanakajj Jehová Diosat yatichitu? ¿Kunjamsa nayar yanaptʼitaspa? ¿Kunjamsa uka qellqatampejj yaqhanakar yanaptʼiristjja?” sasa.

24 Ukham amuykiptʼasajja jukʼampwa Jehová Diosar jakʼachasiñäni. Ukat kunjamtï Bibliajj siskejja, chuymampipuniw lupʼtanjja (Salmo 19:14). Amuytʼañäni, kuntï Bibliajj yatichki uk wali askit uñjasin lupʼtan ukhajja, chuymasaruw uka arunakajj manti. Ukat ukarjamaw kuns amuytan jan ukajj kuns lurañ muntanjja. Ukatsti, Jehová Diosarojj jukʼamp munasiraktanjja. Niyakejjay wali munat Amigosächejja, janiw kun lurasas chuym ustʼayañ munktanti (1 Juan 5:3). Ukatjja, jupar jakʼachasiñatakejj kunjam Diosasa, kunanaks lurañ yati ukanak yatjjatañasarakiwa. Ukampis kunatsa Biblianjja qollanaw sispacha uk nayraqat yatjjatañäni, ukaw jupar jakʼachasiñasatakejj yanaptʼarakistani.

^ tʼaqa 3 ‘Sum parlasi’ sasin jaqokipatäki uka hebreo arojja, Amós 3:7 qellqatan uñstaraki. Kunjamsa taqe kunjjaru Munañani Jehová Diosajj amtanakapjja janïrakipan servirinakapar yatiyi, ukwa uka arunakajj qhan uñachtʼayistu.

^ tʼaqa 12 Amuytʼañataki, jiwasjam ajanuni, nayrani, jiñchuni, lakani, amparani ukat kayuni Diosäkaspas ukham Bibliajj parli (Deuteronomio 8:3; Salmo 27:8; 44:3; 99:5; 1 Pedro 3:12MT). Ukampis janiw ukhampun amuyañasäkiti. Yaqha cheqanjja Diosarojj “Qarqa” ukat “escudo” sasirakiwa, ukampis janiw cheqa qarqäkisa ni cheqa escudökisa (Salmo 18:2; 84:11NM).