Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 3 YATICHÄWI

Jehová Diosajj “qollana, qollana, qollanawa”

Jehová Diosajj “qollana, qollana, qollanawa”

1, 2. ¿Kunsa Isaías profetajj uñjäna, ukat kunsa ukajj Jehová Diosat yatichistu?

ISAÍAS profetajj mä visionanwa Diosarojj uñjäna, ukat ajjsarañaw chuymapar mantäna. Ukatwa qhepat akham satayna: “[Jehová] Tatituruw uñjta mä jachʼa alto tronon qontʼata; mantopan puntanakapakirakiw [Jerusalén] templorojj phoqhantäna” sasa (Isaías 6:1, 2).

2 Ukatjja, Isaiasajj qʼochurinak istʼasaw wal sustjasirakïna. Ukham wali jachʼat qʼochusajj templsa khatatiyapjjänwa. Jehová Diosan jakʼapankir serafín sat jilïr angelanakaw mä aruki wali respetomp qʼochupjjäna, akham sasa: “Qollana, Qollana, Qollanawa taqe chʼamani Tatitojja; taqe aka oraqesti jupan jachʼa kankañapampi phoqhantatawa” sasa (Isaías 6:3, 4). ¿Kunatsa kimsa kutejj qollan sasajj sapjjpachäna? Jehová Diosajj kunja qollanas ukwa uñachtʼayañ munapjjäna (Apocalipsis 4:8). Ukat Biblianjja, qalltat tukuykamaw Jehová Diosan qollanätap uñachtʼayi. Ukat walja kutirakiw “qollana” siski uka arojj Diosan sutipamp chik uñsti.

3. Diosar jakʼachasiñat sipansa, ¿kunjam amuyasas jaqenakajj Jupat jitheqtapjje?

3 Ukhamajj Jehová Diosajj wali qollanawa. Ukat ukham qollan Diosatwa uñtʼayasiñ munaraki. Ukampis qollan Diosarojj janis jakʼachasiñjamäkaspa ukham waljanejj amuyapjje. ¿Kunatsa? Awisajj qollanat uñtʼat jaqenakajj wali jachʼa jachʼa tuktʼataw sarnaqapjje, janiw jaqe masiparus yäqapkiti, ukatwa Diosajj ukhamäpachaw sas amuyapjje. Ukat yaqhepasti, sinti juchararaw amuyasipjjaraki, ukatwa janis mä qollan Diosar jakʼachasiñjamäkaspa ukham amuyapjjaraki, ukajj wali llakkañawa. Qollanätapatjja jukʼampwa Diosar jakʼachasiñasa.  ¿Kunatsa ukham sistanjja? Nayraqatjja, “qollana” siski uka arojj kamsañsa munpacha uk yatjjatañäni.

“Qollana” siski uka arojj kamsañs muni

4, 5. 1) ¿Qollana siski uka arojj kamsañs muni, ukat kamsañs jan munkaraki? 2) ¿Kuna pä toqet “yaqhachatas” Jehová Diosajja?

4 Jehová Diosajj qollanäkchisa, janiw jachʼa jachʼa tukurïkiti, ni mayninakarus jiskʼachirïkiti, ukanakajj janipuniw Jupatakejj akchʼas walïkiti (Proverbios 16:5; Santiago 4:6). Ukhamajj ¿“qollana” siski uka arojj kamsañsa munpacha? “Yaqhachata” siski uka hebreo arutwa juti. “Qollan” siski uka arojj janiw aleq arukïkiti, jan ukasti Diosar yupaychañ toqer uñtayatawa. Ukatjja, kunanakatï jan qʼañuchatäki, qʼomäki uk sañ munaraki. Ukhamasti, Jehová Diosajj jucharar jaqenakat yaqhachatawa.

5 Ukhamajj ¿jan jakʼachasiñjam Diosäpachati? Janiwa. “Israelan Qollan Diosapajj” akham sasaw markapar säna: “Jumanak taypin utjasiri Diosätwa” sasa. Cheqansa, jiwasjam jucharar jaqenak taypinwa utjasïna (Isaías 12:6; Oseas 11:9). Ukhamasti, Jehová Diosajj janiw jiwasat jayankkiti. Ukampis yaqhachataw sasinjja, ¿kamsañs munpacha? Uk pä toqet uñjañäni. Nayraqatjja, Jupa sapakiw taqe kunjjar Munañanejja, janiw jupat jukʼamp qollanasa, ni qʼomas utjkaspati (Salmo 40:5; 83:18). Maysa toqetjja, janirakiw Jehová Diosajj juchampi qʼañuchatäkiti. Uk yatiñajj wali askiwa. ¿Kunatsa?

6. Jehová Diosajj janiw akchʼas juchampi qʼañuchatäkiti, ¿uk yatiñajj kunatsa jiwasatakejj wali aski?

6 Aka ñanqha pachanjja janiw kunas qʼomäjjeti. Diosat jitheqtat jaqenakajj juchjja chuymaruw apapjje ukat ukarjamaw sarnaqapjjaraki. Ukat jiwasajj ukhamarakiw juchar jan puriñatakejj sapa mayni wal chʼamachastanjja (Romanos 7:15-25; 1 Corintios 10:12). Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, jupajj qollanawa. Janipuniw mä akchʼas juchampejj qʼañuchaskaspati, jupajj juchatjja jitheqtatawa.  Ukatwa, juparojj wali suma Awkirjam atinistanjja. Jupajj janiw jucharar awkinakjamäkiti, janiw khitirus tʼaqhesiykaspati, ni jiskʼachkaspasa, janirakiw jan walsa sarnaqkaspati. Qollanätaj laykojj arsutaj phoqapunïwa sasaw mä kutejj säna, ukhamajj wali atiniskañ qollan Diosawa (Amós 4:2). ¿Janit uk yatiñajj wali askïki?

7. Jehová ukat qollana uka arunakajja, ¿kunatsa mayakiw sasajj sissna?

7 Qollana sasinjja, pachpa Jehová Diosatsa parlksna ukhamawa. Amuytʼañäni, kunapachatï jucha siski uka aru istʼktan ukhajja, jaqetpun amuytanjja. Janiw juchampi jaqempjja jaljtayksnati. Juchanïtasajj taqe kunanwa uñjasi. Ukatjja, qollana siski uka arumpejj ukhamarakiwa, janiw Jehová Diosat jaljtayksnati. Taqe kunanwa qollanätapajj uñjasi. Jupajj janiw akchʼas jan walinakampi qʼañuchatäkiti. Ukhamajj qollana siski uka aru maysar apanukusajj janipuniw Jehová Diosar uñtʼksnati.

Jehová Diosajj qollanawa

8, 9. Janisay Diosjam qollanar tukksnajja, ¿kunjamsa Diosajj qollanäñasatak yanaptʼistu?

8 Niyakejjay alajjpachankir Jehová Diosajj qollanächejja, jupatwa qollanäñajj juti. Janiw jupa sapakejj qollanäñ munkiti, jan ukasti yaqhanakarojj qollanaptayarakiwa. Amtañäni, kunapachatï Moisesamp mä ángel toq nakhaskir qoqa taypit Diosajj parläna ukhajja, uka cheqajj qollanaptayatänwa (Éxodo 3:5).

9 ¿Jucharar jaqenakajj qollanar tukupjjarakispati? Janis Diosjam qollanäpkchispajja, Jupan yanaptʼapampejj qollanäpjjaspawa. Israelitanakarojj qollan markaruw tukupjjäta sasaw säna (Éxodo 19:6NM). Ukatakejja, kunjamatsa sum yupaychapjjaspa ukwa Diosajj yatichäna. Ukatwa qʼom sarnaqapjjañapatakejj Leyinaksa churäna. Ukatjja, jilïr sacerdoten parapansa, mä qellqataw utjäna, ukansti akham sänwa: “Jehová Diosajj qollanawa” sasa (Éxodo 28:36NM).  Uka qellqatajj wali qhanänwa, kunattejj qorit luratäsajj wal kʼajäna. Cheqpachansa, wali qʼomaw Diosarojj yupaychapjjañäpäna, ukat jupanakas ukham qʼomaw sarnaqapjjañaparakïna. Diosajj akham sänwa: “Jumanakasti qollanäpjjam, naya Tatitu Diosamasti qollanätwa” sasa (Levítico 19:2). Diosan yatichäwinakaparjam sarnaqasajja, juchararäkasinsa israelitanakajj qollanäpjjasapänwa.

10. ¿Kunjamsa israelitanakajj Diosar uñjapjjerïna, ukat uka jakʼankir markanakanjja kunjamsa diosanakapar uñjapjjarakirïna?

10 Israel markanjja Jehová Diosajj wali qollanat uñjatänwa. Ukampis uka jakʼankir markanakanjja, amuyunakaparjamakiw diosanak lurasipjjäna, ukanakajj janiw mä jukʼas qollanäpkänti, kunattejj wali tʼaqhesiyiri, qollqe chuyma, ukat qʼañu amtanakar apiri diosanakat uñjatäpjjänwa. Uka diosanakar yupaychasajj uka jaqenakajj qʼañuchatäpjjarakïnwa. Ukatwa, Jehová Diosajj uka jaqenakampi jan chikachasipjjañapatakejj israelitanakarojj wal ewjjäna, janiw jupanakat kuns yateqasipjjañapäkänti (Levítico 18:24-28; 1 Reyes 11:1, 2).

11. ¿Kunjamsa Jehová Diosan qollanätapajj angelanakansa, serafín sat mayni angelanakansa ukat Jesusansa amuyasi?

11 Jehová Diosan ajllit nayra Israel markapajj wali qʼom yupaychañatakiw chʼamachasipjjäna, ukampis janiw Jehová Diosan millón millón angelanakapjam yupaychapkänti. Alajjpachankir uka angelanakajja, jan jitheqtasaw Diosar taqe chuyma servipjje, ukatwa “waranq waranqa qollananaka” satajja (Judas 14MT). Jupanakajj Diosjam wali kʼajkir qollanäpjjarakiwa. Ukatjja, Isaiasajj visionan uñjkäna uka serafín sat angelanakat amtarakiñäni. Jehová Diosajj taqenit sipansa wali qollanawa sasaw qʼochusajj taqenir yatiyapjjäna. Ukat jupanakat sipansa mä jilïr angelaw utjaraki, ¿khitïpachasa? Jesusawa. Diosan uka sapa Yoqapajj Awkipjam wali qollanarakiwa, ukatwa “Diosan Qollanapa” satajja (Juan 6:68, 69NM).

 Qollan suti, qollan ajayu

12, 13. 1) ¿Kunatsa Diosan sutipajj qollanaw sasajj sistanjja? 2) ¿Kunatsa Diosan sutipajj qollanaptayasiñapa?

12 Jichhajj Diosan qollan sutipat parltʼarakiñäni. Kunjamtï nayrïr yatichäwin yateqaniwayktanjja, Diosan sutipajj janiw aleq sutikïkiti. Jan ukasti, kunjam Diosas ukwa uñachtʼayistu. Ukat Diosan “sutipasti qollanaraki[wa]” sasaw Bibliajj sistu (Isaías 57:15). Israelitanakar churkäna uka Leyinakarjamajja, Diosan sutipat jan wal parlirinakajj jiwapjjañapänwa (Levítico 24:16). Ukat Jesusajj Diosar mayisiñ yatichkäna ukhajja, akham sarakïnwa: “Alajjpachankir nanakan Awkejja, sutimajj jachʼañchatäpan [jan ukajj ‘qollanaptayatäpan’, NM]” sasa (Mateo 6:9). Qollana siski uka arojja, yaqhachaña sañ muni. Ukhamajj Diosan sutipajj janiw yaqha sutinakjamäkiti, wali qollanapuniwa. Ukampis ¿kunatsa Diosan sutip qollanaptayañajj wakisi?

13 Diosan sutipajj kunaymanit jiskʼachata ukat qʼañuchataw uñjasiwayi. Edén jardinanjja, jan wali Diosäkaspas ukhamwa Jehová Dios toqet kʼarinak Supayajj parlatayna (Génesis 3:1-5). Uka urut aksaruw Supayajj aka ñanqha pachar kʼarinakapampi phoqantawayaraki (Juan 8:44; 12:31; Apocalipsis 12:9). Diosajj jan sinttʼasir qala chuymanïkaspasa, janis jakʼachasiñjamäkaspa ukhamwa iglesianakansa yatichapjje. Ukat Diosas chʼajjwäwinakapan yanaptʼkaspa ukham parlapjje. Ukatjja luratanakapsa jiskʼachapjjarakiwa, taqe kunas ina chʼusataks sartkaspa, jaqejj monots jutksna ukham parlapjje. Cheqas kunaymanitwa Diosan sutip qʼañuchawayapjje. Ukhamasti, Diosan qollan sutipajj janiw jukʼamp jiskʼachatäñapäjjeti, jachʼañchatäñapawa. Ukat uka qollan sutipajj mäpita wiñayatak jachʼañchatäjjaspa, ukat mäpita taqe kunjjar Munañanit uñjatäjjaspa ukwa wal muntanjja, ukar yanaptʼañajj wali askipuniwa.

14. ¿Kunatsa Diosan ajayuparojj qollana sasejja, ukat kunatsa uka contra parlañajj wali jachʼa juchajja?

14 Jehová Diosan qollan ajayupat parltʼarakiñäni (Génesis  1:2). Uka qollan ajay toqew Diosajj taqe amtanakap phoqe. Jupan luratanakapajj wali qʼoma ukat qollana ukhamawa, ukatwa kuna chʼamampitï lurki ukarojj qollan ajayu sasejja (Lucas 11:13; Romanos 1:4). Khititï uka qollan ajayu contra parlki, ukasti Diosan amtanakap contras saytʼkaspa ukamp sasiwa, uka juchajj janiw perdonatäkaniti siw Biblianjja (Marcos 3:29).

Jehová Diosarojj qollanätapatwa jukʼamp jakʼachastan

15. Qollanätap yatisajja, ¿kunjamatsa Diosar ajjsaratas uñachtʼaytanjja, ukat uka arojj kamsañs muni?

15 Kunjamtï Biblian uñachtʼaykejja, Diosarojj qollanätapatjja wal respetañasawa. Sañäni, Salmo 99:3 qellqatanjja akham siwa: “Ajjsarkañ sutipajj jachʼañchatäpan: ¡Tatitojj Qollanawa!” sasa. ¿Kunatsa “ajjsarkañ” sispacha? Alajjpachankir Awkisajj wali respetomp uñjatäñapaw uk sañ muni. Jupajj janiw qhorükiti, janirakiw tʼaqhesiyirïkisa. Jan ukasti, wali qʼoma, kʼajkiri, qollan Diosawa ukat taqe kunjjar Munañanirakiwa, ukatwa wali respetompi uñjañasa. Ukat ukham Diosätap yatisajj janiw jupat jitheqtkañäniti, jan ukasti jukʼamp jakʼachasiñäni. Uka toqet jukʼamp yatjjatañäni.

Kunatï qollanäki ukajj munkañawa

16. 1) ¿Kunatsa kunatï qollanäki ukajj munkañajja? 2) ¿Kunjamsa Bibliajj Diosan wali qʼomätapsa, kʼajkirïtapsa ukat qhanätapsa qhanañchistu?

16 Kunatï qollanäki ukajj sumawa sasaw Bibliajj saraki. Kawkjantï Diosajj jakaski uka cheqajj “qollana, kʼajkiri” ukhamaw siw Isaías 63:15 qellqatanjja. Kunatï sumäki ukjja taqeniw muntanjja. 33 janan jikjjataski uka foto uñjjattʼañäni. ¿Kunjamakis jumatakejja? ¿Janit uka cheqankañ munkasma? Umajj wali chʼuwaw jalaski, janiw kuna qʼañus jewqʼes utjkiti, ¡wali sumapuniwa! Ukampis uka jawirajj wali qʼañüspa, qalanakas pintjatäspa ukat qʼañu jewqʼenakan chʼamaktʼayatäspa ukhajj janiw sumäkaspati, janirakiw khitis ukankañ munkaspati. Ukhamajj kunatï qʼomäki,  kʼajkirïki, qhanäki ukajj wali munkañawa. Ukat Diosajj kunj qollanasa uk qhanañchañatakejj uka pachpa arunakarakiw Biblian aytasi. Jehová Diosajj ninjamaw qhani, ukat kʼajkir qalanakjam jan ukajj metalanakjamaw wal kʼajtaraki, visionanakan ukham jupa kikpajj uñachtʼayasi. Ukanak yatisaw qollan Diosar jukʼamp jakʼachasiñ muntanjja (Ezequiel 1:25-28; Apocalipsis 4:2, 3).

17, 18. 1) ¿Kunjamakis Isaiasajj mä visión uñjasajj jikjjatasïna? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosajj serafín sat mä angelampi Isaiasar yanaptʼayäna, ukat ukampejj kuns uñachtʼayäna?

17 Ukampis Jehová Diosan wali qollanätap yatisajja, ¿kunjamakis nayraqatapan jikjjatastanjja? Janiw khitis jupjamäksnati, jiwasajj jucharar jaqekïtanwa. Ukat ¿janirakit jupar jakʼachasksna? Isaías profetajj kamsänsa uk amtañäni. Jehová Diosajj wali qollanawa sasin serafín sat angelanakajj qʼochupkäna ukhajja, akham sänwa: “¡Ay, kunakïkan nayatakejja, jichhajj jiwapunchëjjaya! Nayrajjampiw taqe chʼamani Tatitu Reyirojj uñjta, nayasti jucharar jaqëstjjaya jucha parliriraki, jucha parliri marka taypinrak jakaraktsa” sasa (Isaías 6:5). Jïsa, Jehová Diosajj kunja qollanasa, ukat jupajj kunjam jucharar jaqekïnsa ukanak amuyasïna. Qalltanjja wali aynachtʼataw jikjjatasïna. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamak jaytjkänti.

18 Serafín sat mä angelaw chuymachtʼäna. Jankʼakiw altarat mä nina sankʼa apaqanïna, ukampiw lakat uchäna. ¿Janit nina sankʼampi lakat uchasajj qhatiraykpachäna? Amtañäni, janiw cheqa nina sankʼampi lakat apkatkänti, mä visionakïnwa. Kunjamsa templonjja juchanak pampachayasiñatakejj altaran sacrificionak sapür loqtapjjäna ukjja, judío jaqjamajj sum yatïna. Ukhamasti, kunjamsa uka pantjasir jan ukajj ‘juchanak parlir’ jaqerojj qollan Diosajj askit katoqaspa, ukwa uka angelajj munasiñampi Isaiasar amtayaskäna. * ¿Kunsa  ukajj uñachtʼayistu? Mä jucharar jaqeru qollanjam katoqañatakejj Jehová Diosajj jankʼakiwa (Isaías 6:6, 7).

19. ¿Kunjamatsa jucharar jaqenakajj Dios nayraqatan qollanat uñjatäsna?

19 Jichhajj jiwasat parltʼarakiñäni. Jerusalén templon loqtaskäna uka sacrificionakajj mä jachʼa sacrificioruw uñtayäna, kunjamas Jesucristojj 33 maran loqtasiñapäna uk uñachtʼayäna (Hebreos 9:11-14). Ukhamasti, juchanak perdonayasiñatakejj taqe chuym arrepentisisin jan wali luräwinak apanukjjañasawa ukat Jesucriston loqtasitapar atinisiñasarakiwa (1 Juan 2:2). Ukhamatwa Diosajj askit uñjistaspa. Apóstol Pedrojj akham sasaw amtayistu: “Diosan arunakapan qellqatasti sarakiwa: ‘Jumanakajj qollanäpjjam, nayasti qollanätwa uka layku’” sasa (1 Pedro 1:16). ¿Amuytanti? Janiw Jehová Diosajj nayjam qollanäpjjam siskiti; jupajj janiw jan phoqañjam wali chʼamanak maykistaspati (Salmo 103:13, 14). Jan ukasti, Jehová Diosajj qollanawa, ukatwa qollanäpjjam sistojja. Jucharar jaqëkasasa, “munat wawa[nakapjamajj]” jupat yateqasisin qollanäñataki chʼamachasiñasawa (Efesios 5:1). Ukampis ¿kunjamatsa jiwasajj qollanaptsna? Jehová Diosampi sum  apasiñataki chʼamachasiñasawa, juparuw “katuyasjjañasajja”, mä arunjja, qollanaptañataki sapüru chʼamachasiñasawa (2 Corintios 7:1).

20. 1) Qollan Dios nayraqatan qʼomäsnawa, ¿kunatsa uk yatiñajj wakisi? 2) Isaiasajj Dios nayraqatan qʼomäjjatap amuyasïna ukhajja, ¿kunjamas jikjjatasïna?

20 Kunatejj cheqapäki ukat qʼomäki ukarojj Jehová Diosajj wal munasi. Ukat kunatejj jan walïki ukarojj uñisirakiwa (Habacuc 1:13). Ukampis janiw jiwasar uñiskistuti. Kunatejj walïki ukat jan walïki ukanak jupjam uñjañäni, mä arunjja, wali munat Yoqapan kayup sum arkañataki chʼamachasiñäni ukhajja, Jehová Diosajj juchanakas pampachistaniwa (Amós 5:15; 1 Pedro 2:21). Jïsa, juchararäkasinsa Dios nayraqatan qʼomäsnawa, qollanäksnas ukhamwa Diosajj uñjistaspa. ¿Uk yatisajj kunjamakis jikjjatastanjja? Isaiasat amtañäni, kunapachatï Jehová Diosajj wali qollanaw siri istʼäna ukhajja, wali juchanïkaspas ukham amuyasïna. Ukatwa akham säna: “¡Ay, kunakïkan nayatakejja, jichhajj jiwapunchëjjaya!” sasa. Ukampis Dios nayraqatan qʼomäjjatap amuyasïna ukhajja, janiw ajjsarayasjjänti. Ukat Jehová Diosajj mä yanapir khitañataki thaqkäna ukhajja, “akankasktwa” sasaw säna, janisay kunar sarañsa yatkchïnjja, jankʼakiw akham säna: “Nayar khitasita” sasa (Isaías 6:5-8).

21. ¿Kunatsa jiwasajj qollanarakïsna?

21 Jiwasajj qollan Diosar uñtasita luratätanwa. Ukhamasti, sum sarnaqañasa ukat Diosar uñtʼañ munañas chuymasankiwa (Génesis 1:26). Ukat qollan Diosan luratjamajj qollanarakïsnawa. Sapa maynitejj qollanäñataki chʼamachasiskakïñäni ukhajja, kusisitaw Diosajj yanaptʼistani. Jukʼampiw juparus jakʼachasirakiñäni. Ukat kunjamtï jutïr yatichäwinakan uñjkañänejja, alajjpachankir qollan Awkisajja, wali chʼamani, yatiñani, munasiri ukat taqe kunsa cheqapar uñjiri ukham Diosawa. Ukanakaw jupar jakʼachasiñ jukʼampi yanaptʼarakistani.

^ tʼaqa 18 Arunakampipuniw jaqejj jil juchachastanjja, ukwa “jucha parliriraki” siski uka arojj sañ muni (Proverbios 10:19; Santiago 3:2, 6).