Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

 4 YATICHÄWI

“Dios Tatitojj [...] wali chʼamanirakiwa”

“Dios Tatitojj [...] wali chʼamanirakiwa”

1, 2. ¿Kuna muspharkañanaksa Eliasajj uñjäna, ukat Horeb sat qollunjja kunanakampsa uñjarakïna?

ELÍAS profetajj wali muspharkañanakwa uñjatayna. Kunapachatï mä qollun imantatäskäna ukhajja, cuervo sat jamachʼinakaw urun pay kuti manqʼa aparapipjjatayna. Ukat machʼa tiempojj utjkäna ukhajja, janiw jakʼus ni aceites pistʼkänti. Ukatjja, mayisitaparjamaw ninas alajjpachat saraqanirakïna (1 Reyes 17, 18 jaljanaka). Ukampis jukʼamp muspharkañanakwa qhepat uñjarakïna.

2 Kunapachatï Horeb sat qollu pʼiyan imantatäskäna ukhaw uka muspharkañanak uñjäna. Nayraqatjja, oqartʼayasirjam wali chʼaman thayaw sartäna, qollunaksa jachʼa qarqanaksa (jaqhenaksa) qʼalpun allthapïna. Ukatjja, oraqejj wali chʼamampipuniw khatatirakïna. Ukatsti, ninarakiw uka lugaranakan wal nakhantäna. ¡Eliasajj walpun jumpʼitatpachäna! (1 Reyes 19:8-12.)

“Uka horasanwa Tatitojj pasawayi”

3. Kuntï Eliasajj uñjkäna ukanakajja, ¿kunsa Dios toqet yatichistu, ukat kawkinsa ukajj uñjasiraki?

3 Eliasajj uñjkäna ukanakajja, Jehová Diosan wali chʼamanïtapwa uñachtʼayäna. Cheqansa, Diosan wali chʼamanïtap yatiñatakejja, janiw ukham milagronak uñjañajj wakiskapuniti. Kunattejj chʼamanïtapajj wali qhanawa. ‘Diosätapasa, jan tukuskir chʼamanïtapasa’, luratanakapanwa uñjasi sasaw Bibliajj qhanañchi (Romanos 1:20). Amuytʼañäni, lliju llijunakasa, qʼejjo qʼejjonakasa, warawaranakan phoqantat alajjpachasa ukat muspharkañ jachʼa cataratanakasa, ¿janit Diosan wali chʼamanïtapjja uñachtʼaykistu? Jiwasatejj Jehová Diosan wali chʼamanïtap sum amuyañäni ukhajja, jukʼampiw Jupar jakʼachasiñäni. Ukampis jukʼanikiw ukham chʼamanïtapsa ukat kunsa uka chʼamapampejj luri uksa  amuyapjje. Ukhamasti, aka jaljanjja Diosajj kunja chʼamanisa ukwa sumpach yatjjatañäni.

Jehová Diosan chʼamapa

4, 5. 1) ¿Kunatsa Diosan sutipajj chʼamanirakiw sasin Biblian sispacha? 2) ¿Kunatsa Diosan chʼamapajj mä orqo wakar uñtasitajja?

4 Janiw khitis Diosan chʼamaparojj atipkaspati. Jeremías 10:6 qellqatajj akham siwa: “Tata, janiw jumjamajj khitis utjkiti: Jumajj jachʼätawa, sutimas jachʼawa, chʼamanirakiwa” sasa. ¿Kunatsa Diosan sutipas chʼamanirakiw sispacha? Amtañäni, Jehová sutejja, “Kuntï Jupajj Munki ukjja Phoqasiyapuniwa” sañ muni. Ukhamasti, kuntï munki ukanakjja, ¿kunjamatsa luraspa, jan ukajj phoqasiyaspa? Cheqansa, Jupajj taqe chʼamaniwa, ukatwa kuntï amtki, jan ukajj munki ukanakjja phoqe. Ukhamasti, Jehová Diosan wali chʼamanïtapajj qhanapuniw amuyasi.

5 Cheqpachansa, Diosajj kunja chʼamanisa ukjja, janiw sumpun amuyksnati. Ukatwa amuyañasatakejj uñachtʼäwinakampi Diosajj yatichistu. Amtañäni, chʼamapajj mä orqo wakar uñtasitaw sasaw sayätanjja (Ezequiel 1:4-10). Uka uñachtʼäwejj wali askiwa. Kunattejj mä jachʼa orqo wakajj wali chʼamaniwa. Jaqen uywatpachas ajjsarañjamawa. Bibliajj qellqaskäna uka tiemponjja, ukham chʼamani orqo wakanakajj Palestina markan utjarakïnwa, awisakiw jaqejj jakʼachasirïna. Ukat uka tiemponjja, yaqha kasta ajjsarkañ uro sat jachʼa wakanakaw utjarakïna, janiw jakʼachasiñjamäkänsa. Jichhajj uka animalanakajj chhaqtatäjjewa (Job 39:9-12). Uka orqo wakanakatjja akham sasaw Roma marka apnaqer Julio César sat jaqejj satayna: “Wali tʼijuri chʼamani jachʼa animalanakawa” sasa. Niya elefantenakjam jachʼäpjjänwa. Jaqejj uka animalanak jakʼanjja wali jiskʼakïnwa. ¡Wali muspharkañäpachänwa!

6. ¿Kunatsa Jehová Dios sapakejj Taqe Chʼamani satajja?

6 Jaqenakajj janiw Diosjam chʼamanïksnati. Ukat niyakejjay jupatakejj jachʼa markanakas balanza patjjan laqʼa polvompi sasïkchejja, jupa nayraqatanjja wali jiskʼakïtanwa (Isaías  40:15). Cheqasa, jupjam jachʼa chʼamanejj janipuniw alajjpachansa aka Oraqensa utjkaspati. Diosakiw ‘taqe chʼamanejj’ sasaw Bibliajj qhanañchi (Éxodo 6:3; Apocalipsis 15:3, NM). * “Wali jachʼaw chʼamapajja munañanïñapasa.” (Isaías 40:26.) Ukatjja janirakiw chʼamapajj tukuskaspati. Ukatsti, janiw Diosajj khititsa chʼam katoqkiti, jan ukasti, jupaw yaqhanakarojj chʼamjja churi. Kunjamtï Bibliajj siskejja, ‘chʼamajj jupankiwa’ (Salmo 62:11, 12). Ukampis ¿kunjamatsa wali chʼamanïtapjja uñachtʼayistu? Uk jichhajj uñjañäni.

¿Kunjamatsa wali chʼamanïtap uñachtʼayistu?

7. ¿Kunas Jehová Diosan qollan ajayupajja, ukat Biblian ajayu sasin jaqokipatäki uka arojj kamsañsa munaraki?

7 Jehová Diosat jutki uka chʼamajj janiw tukuskaspati, ni saytʼkarakispasa. Génesis 1:2 qellqatanjja, uka chʼamajj Diosan ajayupa sasin uchatawa. Ukat “ajayu” sasin jaqokipatäki uka hebreo arusa ukat griego arusa “thaya”, “samana” ukat “wayra” sasaw jaqokipasirakispa. Uka ajayojj jan tukusiri, jan saytʼir chʼama sañ muni sasaw Biblia toqet yatjjattʼat jaqenakajj sapjjaraki. Jiwasajj janiw Diosan uka ajayup uñjksnati, thayäkaspas ukhamawa. Ukampis kunanakatï uka ajay toqejj luraski ukanakjja uñjtanwa.

8. ¿Qollan ajayojj kunamp sasiw sis Biblianjja, ukat kunatsa uka uñachtʼäwejj wali askejja?

8 Jehová Diosajj qollan ajay toqepuniw kuns luri, amtanakapsa uka toqerakiw phoqe. Uka qollan ajayojj Diosan ‘amparapäkaspasa’ jan ukajj ‘lukʼanapäkaspas’ ukham Bibliajj parli (Salmo 102:25; Lucas 11:20MT). Kunjamtï mä jaqejj awisajj kuns amparapampejj wali chʼamampi luri jan ukajj sumataks lurejja, ukhamarakiw Jehová Diosajj qollan ajay toqejj jan uñjkañ jiskʼa átomo satäki uksa luratayna, Wila Lamar Qotsa payar jaljtayatayna ukat nayrïr cristianonakarus yaqha arunak parlayatayna.

9. ¿Khitinakjjarus Jehová Diosajj apnaqe?

 9 Kunjamsa Diosajj taqe kunjjar Munañanïtap uñachtʼayi uka toqet jichhajj amuytʼarakiñäni. ¿Wali yatiñan millón millón markachirinakjjar jumajj apnaqasmati, ukat taqe chuymat jupanakajj istʼapjjeristamjja? Janiwa. Ukampis niyakejjay Jehová Diosajj taqe chʼamanïchejja, walja jaqenakaruw apnaqe, ukat jupanakajj taqe chuymaw istʼapjjaraki. Ukat Biblianjja, mä ‘ejercitökaspas’ ukhamäpjjewa sasaw saraki (Éxodo 7:4). Ukampis angelanakajj jaqenakat sipansa jukʼamp chʼamanïpjjewa. Amtañäni, kunapachatï Asiria markankir soldadonakajj Diosan markapar atipañ munapjjäna ukhajja, mä angelakiw 185.000 soldadonakar mä aruman jiwarayatayna (2 Reyes 19:35). “Tatitun chʼaman angelanakapa” satäpjjarakiwa (Salmo 103:19, 20AB).

10. 1) ¿Kunatsa Diosajj ejercitonakan Diosapa satajja? 2) ¿Khitis Diosan taqe luratanakapat jila chʼamanejja?

10 ¿Qhawqha angelanakas utjpacha? Daniel profetajj Diosan tronop nayräjjankaskir walja angelanakwa mä visionan uñjatayna. Janis taqpachar uñjkchïnjja, patak millón millonanakaw utji sasaw säna (Daniel 7:10). Ukhamajj walja millón millón angelanakaw alajjpachan utji. Jehová Diosaw uka chʼamani angelanakjjar apnaqe. Ukatwa ejercitonakan Diosapa satajja. Ukat janiw ukakïkiti, uka angelanakat sipansa jukʼamp chʼamani mä angelaw utjaraki, wali munat Yoqapawa, jupajj “taqe kunatejj utjki ukatjja nayrïriwa” (Colosenses 1:15). Diosajj uka arcangelaruw mayni angelanakar pʼeqtʼañapataki uttʼayi. Juparakiw serafines ukat querubines sat chʼaman angelanakjjarus pʼeqtʼaraki. Jïsa, Diosan taqe luratanakapatjja Jesusaw jila chʼamanejja.

11, 12. 1) ¿Kunatsa Diosan Arupajj wali chʼamaniw saraksna? 2) ¿Diosan chʼamapat Jesusajj kamsänsa?

11 Jehová Diosan chʼamanïtapjja yaqha toqetwa uñjaraktanjja. Hebreos 4:12 qellqatajj akham siwa: “Diosan arupasti jakaskiwa, jachʼa chʼamanirakiwa” sasa. ¿Diosan amuytʼayat arunakapajj kunja chʼamanis uk amuytanti? Jïsa, Bibliajj  wal chʼamachistu, Diosar atinisiñsa ukat jan walinak apanukusin sum sarnaqañsa yanaptʼarakistuwa. Kuna qʼañu luräwinakatejj akapachan utjki ukanakat amuyasipjjam sasaw apóstol Pablojj cristiano masinakapar säna. Ukampis “jumanakatjja yaqhepanakajj ukhamapjjarakïyätawa” sasaw sarakïna (1 Corintios 6:9-11). Diosan arunakapajj ukhamwa uka cristianonakar yanaptʼäna.

12 Kunjamtï uñjktanjja, Jehová Diosajj wali chʼamaniwa. Ukat kuntï munki ukanaksa sum phoqaraki, janiw khitis ni kunas jarkʼkaspati. Ukatwa Jesusajj akham säna: “Diosatakejj janiw [kunas] chʼamäkiti” sasa (Mateo 19:26). Ukampis ¿uka chʼamapampejj kunanaksa lurpacha?

Kunanaks chʼamapampejj luri

13, 14. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj janiw aleq chʼamakïkit sistanjja? 2) ¿Kunanaksa Jehová Diosajj chʼamapampi luri?

13 Diosajj janiw yaqhanakar chʼam churiri aleq jachʼa chʼamakïkiti. Ukat qollan ajayupas janirakiw aleq chʼamakïkiti. Jan ukasti, Jehová Dios Awkisajj chʼamap kunjam apnaqañsa sum yati. Ukampis kunanaksa chʼamapampejj luri ukanak jichhajj uñjañäni.

14 Kunjamtï jutïr yatichäwinakan uñjkañänejja, chʼamapampiw Diosajj taqe kuns luri, jan walinaksa tukji, markaparus arjjati ukat taqe kuns askicharaki. Mä arunjja, taqe amtanakapwa chʼamapampejj phoqaspa (Isaías 46:10). Ukat awisajj uka chʼamap toqerakiw jupjjatsa yatichistu ukat amtanakapsa yatiyistu. Ukatjja, kunapachatï Cristojj apnaqjjani ukhaw Diosan taqe kunjjar Munañanïtapajj qhan uñjasini ukat Sutipas jachʼar aptatäni, uka amtapan phoqasiñapatakiw Diosajj wal chʼamachaski. Uka amtapajj phoqasipuniniwa, janiw khitis jarktʼkaspati.

15. ¿Kunjamsa Jehová Diosajj servirinakapar yanaptʼi, ukat kunjamsa wali chʼamanïtap Eliasarojj uñachtʼayäna?

15 Ukat chʼamapampejj servirinakaparus Jehová Diosajj yanaptʼarakiwa. 2 Crónicas 16:9 qellqatanjja akham siwa: “Tatitusti  sumwa uñjaski taqe akapachana kunanakatejj lurasiski ukanakjja, ukhamata chʼama churañataki khitinakatejj cheqpachana juparu iyawsasipki ukanakaru” sasa. Eliasat amtañäni, ¿kunatsa Jehová Diosajj wali muspharkañanak uñachtʼaypachäna? Marka apnaqeri, Jezabel sat mä qhoru warmiw Eliasar jiwayañ amtatayna. Ukatwa jan jiwañ laykojj imantasir sarjjatayna. Wali saparstʼata, aynachtʼata, sustjata ukhamaw jikjjatasïna. Luratanakapas inamayäkaspas ukham amuyasïna. Ukampis Jehová Diosajj wali chʼamanïtap uñachtʼayasaw uka profetar chuymachtʼäna. Nayraqatjja, mä jachʼa thay sartayäna ukat oraq khatatiyäna, ukatsti nina aqtayarakïna. Cheqansa, taqe chʼamani Diosaw jupampïskäna, ukhamajj janiw kunats Jezabelar ajjsarañapäkänti (1 Reyes 19:1-12). *

16. ¿Jehová Diosan wali chʼamanïtap yatiñajj kunatsa chuymachistu?

16 Jichhürunakanjja ukham milagronakajj janiw uñjatäjjeti. Ukampis Jehová Diosajj pachpakïskiwa (1 Corintios 13:8). Yupaychirinakaparojj yanaptʼaskakiwa. Ukat Jupajj alajjpachansa jakkchejja, janiw jiwasat jayankkiti, chʼamanïtap laykojj “artʼasirinakapan jakʼapankaskiwa” (Salmo 145:18). Mä kutejja, yanaptʼita sasaw Daniel profetajj Jehová Diosar mayisiskäna, ukampis janïr tukuykäna ukhaw mä angelajj jupa jakʼan uñstjjäna (Daniel 9:20-23). Jehová Diosajj servirinakaparojj yanaptʼapuniwa, janiw khitis ni kunas jarkʼkaspati (Salmo 118:6).

¿Jan jakʼachasiñjam wali chʼamani ukat wali munañani Diosäpachati?

17. ¿Diosan wali chʼamanïtap yatisajj kunjamsa uñjañasa, ukat kunatsa jan ajjsarayasiñasäki?

17 ¿Diosan wali chʼamanïtap ukat munañanïtap yatisajj  ajjsarañasäspati? Uk pä toqet amuytʼañäni. Mä toqetjja, Jehová Diosajj taqe kunjjar Munañaniwa, ukatwa ajjsarañasa. Kunjamtï kimsïr yatichäwin uñjktanjja, Diosarojj wali respetompi uñjañasawa. “Yatiñ kankañan qalltapajj, Tatitur ajjsartañawa” sasaw Bibliajj amtayistu (Salmo 111:10). Maysa toqetjja, janirakiw jupat ajjsarayasiñasäkiti. Jan jakʼachasiñjam wali chʼamani ukat wali munañani qhoru Diosäkaspas ukham ajjsarsna ukhajja, janiw jupar jakʼachasksnati.

18. 1) ¿Kunatsa jaqenakajj munañani jaqenakar jan yäqjjapjje? 2) Jehová Diosajj munañanïtap laykojj janiw jan walinak lurkaspati sasajja, ¿kunatsa sistanjja?

18 Kunjamtï yatktanjja, munañani jaqenakajj kunayman jan walinakwa jichhakamajj lurawayapjje. Kunapachatï maynejj yaqhanakjjar munañanïki jan ukajj chʼamanïki ukhajja, jan walinakwa lurañ yati, jukʼampi munañanïsajj jukʼamp jan walinak luri (Eclesiastés 4:1; 8:9). Ukatwa jaqenakajj uka jan wali jaqenakat jitheqtapjje, janiw yäqjjapjjesa. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti, taqe chʼamanïkchisa, janipuniw jan walinakjja akchʼas lurkaspati. Kunjamtï uñjktanjja, jupajj qollanawa, janiw akapachankir munañani jaqenakjamäkiti. Janipuniw jichhakamajj munañanïtap laykojj jan walinak lurawaykiti, ni lurkarakinisa.

19, 20. 1) ¿Jehová Diosajj janiw chʼamapampikejj kuns lurkiti, ¿kunatsa ukham sistanjja, ukat uk yatiñajj kunatsa wal chuymachistu? 2) ¿Kunjamsa Jehová Diosan paciencia chuymanïtap qhanañchasma, ukat uk yatiñajj kunjamsa jumar yanaptʼtamjja?

19 Ukatjja, Jehová Diosajj janiw taqe kunsa chʼamapampikejj lurkarakiti. Kunjamtï jutïr jaljanakan uñjkañänejja, taqe kunsa cheqaparuw uñji, ukat wali yatiñani, wali munasiri ukham Diosawa. Ukatjja janiw ukanakjja mayat maya uñachtʼaykiti. Jan ukasti, chʼaman Diosjamajj munasiñampi ukat yatiñampipuniw taqe kunsa cheqapar luri. Maysa toqetjja, Jehová Diosajj janirakiw jañchin munañapampi atipayasir jaqenakjamäkiti, jan ukasti amuyumpiw taqe kuns luri.

20 Amuytʼañäni, wali chʼamani mä jachʼa jaqempi jikisisajja,  ¿kunjamakis jikjjatasisma? Inas qalltan ajjsarchisma. Ukampis wali suma jaqëspa, chʼamapampi yaqhanakar tʼaqhesiyañat sipansa, jankʼaki jaqe masipar yanaptʼaspa, ukat jiskʼachatanakarus jan ukajj uñanukutanakarus arjjataspa, ina chʼusat toqetas pacienciampi ukat respetompi qhanañchaspa ukhajja, ¿kamsakismas uka jaqetjja? ¿Jupjam chʼamani jaqësma ukhajj ukham suma jaqerakïsmati? ¿Janit uka jaqen amigopäñ munkasma? Uka jaqet sipansa Jehová Diosajj jukʼamp chʼamaniwa ukat wali suma chuymanirakiwa, ukatwa jupar jakʼachasiñ muntanjja. Ukat aka yatichäwin pʼeqeñchapataki Bibliat apstʼat arunakat amuytʼañäni, taqpachajj akham siwa: “Dios Tatitojj wali paciencia chuymaniwa, ukampis wali chʼamanirakiwa” sasa (Nahúm 1:3). Jehová Diosajj janiw jankʼakejj chʼamapampi jaqenakar aynachtʼaykaspati, jucharar jaqenakatakis wali llampʼu chuymaniwa. Qallasitpachasa, “wali paciencia chuyma[nïtapwa]” uñachtʼayi (Salmo 78:37-41).

21. Janiw Jehová Diosajj munkir jan munkir yupaychayaskiti, ¿kunatsa ukham sistanjja, ukat ukajj kunsa jupjjat yatichistu?

21 Jichhajj yaqha toqet amuytʼarakiñäni. Jumajj wali chʼamanïsma ukhajja, ¿janit jaqe masimarojj munañamar awisajj apnaqañ munkasma? Jehová Diosajj taqe chʼamanïkchisa, janiw khitimpis munkir jan munkirjja yupaychayaskiti.  Cheqas Jupar yupaychasakiw wiñay jakañ jikjjatsna, ukampis janiw khitirus “yupaychapunita” siskiti. Sapa maynis chuymasarjam amuytʼasisin sirvsna ukwa muni. Ukatjja wal sarnaqasas jan wal sarnaqasas kunanaksa katoqañäni ukwa amuytʼayarakistu, ukampis uk ajlliñjja sapa mayniruw jaytistu (Deuteronomio 30:19, 20). Jehová Diosajj janiw pä chuyma ukat khatattʼasisa yupaychayasiñ munkiti. Khitinakatejj munasiñat kusisit chuymampi servipjje ukanakaruw jupajj wal munasi (2 Corintios 9:7).

22, 23. 1) ¿Kunatsa Jehová Diosajj kusisitaw servirinakapar chʼamsa churi ukat pʼeqtʼiritsa yaqhepar uttʼayi sasajj sistanjja? 2) ¿Kuna toqetsa jutïr yatichäwin uñjaskañäni?

22 Jichhajj yaqha toqet amuytʼaskakiñäni. Munañani jaqenakas jan ukajj chʼamani jaqenakas jupanakakiw kuns apnaqañ munapjje. Ukampis Jehová Diosajj janiw ukhamäkiti. Jupan uttʼayat pʼeqtʼirinakajj waljaw markapan utji. Cheqas yaqhepajj walja lurañanakwa katoqapjje, maynïrejj pachpa Jesucristowa (Mateo 28:18). Ukatjja yaqha toqetwa Jehová Diosajj cheqa chuyman servirinakaparojj chʼam churaraki, Arupanjja akham siwa: “¡Jumankiwa, Tata, jachʼa kankañamasa, chʼamamasa, jachʼar aptatäñamasa, apnaqañasa, jachʼa reyi kankañamasa! Kunatejj alajjpachansa, aka oraqensa utjki ukanakajja jumankiwa. [...] Chʼamasa, munañanïña kankañasa amparamankiwa, ukatsti juman amparamankarakiwa taqeniru churañataki qamir kankaña, ukhamarak [chʼama, NM]” sasa (1 Crónicas 29:11, 12).

23 Jïsa, taqe chuymaw Jehová Diosajj yupaychirinakapar chʼam churi. Ukat kunjamtï Arupajj siskejja, “jachʼa chʼama[psa]” churarakiwa (2 Corintios 4:7). Taqe kunsa cheqapar lurir ukat wali munasir Awkisajj ukhamaw jachʼa chʼamapampejj yanaptʼistu. Ukanak yatisajj walpun jupar jakʼachasiñ muntanjja. Ukampis chʼamapat parlañajj utjaskakiwa. Kunanakatejj alajjpachansa aka Oraqensa utjki ukanakwa chʼamapampejj lurarakitayna, jutïr yatichäwinwa ukanak uñjaskañäni.

^ tʼaqa 6 Griego arut Taqe Chʼamani sasin jaqokipatäki uka arojja, taqe kunjjar Munañani sañ munaraki.

^ tʼaqa 15 Ukampis Jehová Diosajj ‘janiw thayankkänti ni oraqe khatatinkkänsa, ukat janirakiw ninankkänsa’ sasaw Bibliajj qhanañchi. Ukhamasti, janiw luratanakapar yupaychañasäkiti, kunjamtï yaqhanakajj lurapki ukhama. Jehová Diosarojj janiw kuna luratapas katjjäskaspati (1 Reyes 8:27).